Kun on niin kuuma..

eikä ole pakko lähteä minnekkään, on pysyteltävä sisätiloissa. Lämpötila on vielä jotenkin siedettävä sisällä. Parvekkeella on 40 astetta ja kukat nuutuu. Mutta ei se mitään. Orvokeista voisin jo luopuakin, ja saisin muuta istuttaa tilalle. Ajattelin tänään käydä ostamassa vielä yhden isomman muoviruukun, mutta oli rahanmenoa, niin säästän senkin, ja viehän se säilytystilaakin sitten taas, Olkoon.

Täällä on nyt kesäkuun ensimmäisellä viikolla Vihreä viikko. Monenlaisia tapahtumia on jo ollut ja olen käynyt kahdessa. Maanantaina oli Tammelan torilla tapahtuma, jossa sai vaihtaa tavaroita, ostaa taimia, hakea multaa ja viedä sähkölaitteita keräykseen. Ja muutakin. Kuhinaa oli monessakin pisteessä. Multaa en tarvinnut, pari pientä lautasta otin kukka-aluseksi ja ostin yhden pelargonin, joka pitäs olla jotain vanhaa lajiketta. Hurjia tuulenpuuskia oli silloin, muttei vielä hellettä. Vaihdoin eilen sen pelargonin vähän isompaan ruukkuun, saa nähä milloin kukkii ja menestyykö.

Keskiviikkona olin opastetulla kierroksella Kalevankankaan hautausmaalla. Oppaana toimi seurakuntapuutarhuri (olin niin kuumissani etten muista nimeä), joka kertoi siellä kasvavista puista. Porukkaa oli paljon sielläkin. Seuraavat kuvat on sieltä kierrokselta.

Puita on istutettu heti kun hautausmaa on otettu käyttöön 1880. Niitä on uusittu ja vaihdettukin moneen otteeseen ja lisääkin istutettu, niinpä nyt paikka on hieno, kaunis vehreä  ja puistomainen.

Tuoksuja ja linnunlaulua siellä riitti.

Tämä taisi olla Ruhtinaanpoppeli. Ihan varma en ole, mutta kookas on

Oudonnäköistä kaarnaa oli jossain puussa, ihan kuin rutikuivassa kantapäässä

Sittenpä tietysti kuvailin vaan näitä hienosti kukkivia puita ja pensaita

Ruotsinpihlaja

Ruotsinpihlajat olivat aivan täynnä kukkia

Syreeneitä oli erivärisiä

Matalia vuorimännyn tyyppisiä mäntyjä kasvoi sankarihautojen takana rinteessä, rinteen päällä on huikea näköalapaikka. Sielläkin on joskus käytävä.

Samoin kuin nämä väripilkut

Nämä ei ole puita, mutta upean näköiset olivat atsaleat.

Tehtailija Vuorineuvos Emil Aaltosen muistomerkki. Varmaan ollaan kävelty Aaltosen tehtaan kengissä joskus.

Tarkoitus on käydä lähiaikoina Hänen museossaan Pyynikinlinnassa.

On tuo hautausmaa upea paikka, vanhoja ja suuria ja monenkokoisia hautamuistomerkkejä on netistä löytyvän tiedon mukaan 17 hehtaarin alueella, joten sitä ei kierretä ihan tunnissa.

Netistä löytyy  esite puista ja myös sinne haudatuista merkkihenkilöistä.

Pääportin jälkeen vasemmalla on myös postilaatikko jossa voi olla esitteitä.

Tämä on minullekin merkittävä paikka, koska kävimme mieheni kanssa täällä monena monena kesänä.  Hänet siunattiin siinä kappelissa kohta 3 vuotta sitten.

Kalevankankaan hautausmaan pääportti

Hyvää kesän jatkoa!