Helmikuun viimeinen

Heippa!

Kun on olleet niin aurinkoiset ilmat, niin olen koettanut kävellä ja kävellä. Vaikka oikeasti ei noita kilometrejä tule liikaa. 

Auringonlaskuakin kerran riensin katsomaan.

Mutta muuten on olleet synkeät tunnelmat, kun seuraa tätä Euroopan tilannetta.

Aloitin tätä eilen, mutta ei oikein tullut mitään sanoja.  

 

Sitten eilen sain ne keskenjääneet villasukat neulottua, parveke alkaa jo lämmitä, kirjoin auringonkukkiin ne ruskeat keskustat ja pakkasin langat laatikkoon ja aloitin vähän tavaroiden karsimista. Sitä jatkuu. Ei mulla paljoa ole lankoja, ehkä yhdet sukat saisi neulottua, mutta ei pysty neulomaan,  kun joku ahdistus tulee. Luulen että pöly, mutta voi se olla joku muukin.

Kävin tänään taas kävelyllä, sauvat ja nastakengät apuna. Aurinko lämmitää jo lunta lätäköiksi, jotka jäätyy. 

 

Aamulla oli jotenkin liikenne ja muukin hiljaista, varmaan hiihtoloma täällä hiljentää. Nyt taas traktorit ovat lumikasojen kimpussa.

Euroopan tilanne tuntuu vaan olevan kiristymään päin. 

Kukahan tai mikä saisi näille sovun aikaiseksi.

Helmikuukin on mennyt taas

Voi vaan rukoilla ja toivoa että kaikki käy hyvin. Malttia ja järkeä päättäjille.

...päiviä

 Huomenta! En ole vielä päässyt ylös ja ulos, vaan istunut läppärin äärellä.  Kun pitkästä aikaa sain sen avattua.  On pitänyt kirjoittaa läppärillä, mutta lamaannus iskee välillä eikä saa sitä edes auki. Ei vaan huvita mikään, välillä ja aika useinkin on tätä. 

Mikä lamaannuttaa....

ainakin lumi, suorastaan usein toistuva lumikaaos

Keskellä kaupunkia autot jää kiinni lumihankeen...

ei jaksais enää tätä, siitä huolimatta vaikka ei ite tarvii sille tehä mitään, kun vaan harppoo jos menee ulos.

Olen etsinyt vanhoja tai siis kaksi vuotta vanhoja kuvia, kun viimeksi kävin Ateneumissa, Heléne Schjerfbeckistä, kun on vieläkin hänestä kertovan kirjan luku kesken, niin tuli vastaan kaksi vuotta vanha maisema. Voi ITKU!

silloinpa ei ollut lunta, ihan uskomattoman outoa, nyt on puoli metriä. Onneksi vaan puoli metriä, vaikka tiedän että metrinenkin lumihanki yleensä häviää juhannukseen mennessä. Eikä silloin ollut vielä muutenkaan niin ahdistavaa elämä.

 

Löytyi ne Ateneumin näyttelyn kuvatkin, oli meinaan muutama muistitikku kateissa. Mutta AINA sitten ne löytyy kun ei etsi, tai etsii jotain muuta kadonnutta tavaraa. 

Kyllä moni muukin asia lamaannuttaa, mutta nämä on kaikkien tiedossa jo, ettei niitä tarvitse mainita.

Olen kylvänyt  😁 muutamia siemeniä, pitkästä aikaa. Ostin yhden tomaatinsiemenpussin. Kylvin muutaman siemenen jo toista viikkoa sitten, ne on taimella kyllä olleet.

Tuohon ylläolevaan mini greenhouseen kylvin paprikoita ja jotain muuta tomaattia. ei näy vielä mitään.  En tiedä miksi hairahduin tuon ostamaan, onhan mulla purkkeja ja multaa muutenkin. Jotenkin vain olen aina halunnut kokeilla noita nappeja.  Laitoin siihen ohjeen mukaan vettä, niin olisi pitänyt katsoa että pysyvät suorassa, kun melkein kaatuivat.

Olen antanut noille taimille vähän punaista valoa. Noista taimista, jos kasvavat tulisi ihan tarpeeksi monta tomaattia. Jos vaan saisi jostain maata missä kasvattaa. Muutama taimi menee vaikka parvekkeellakin

Joskus koetin ostaa kasvivaloa  kukille, mutta se olikin noin punainen, eikä voi samassa huoneessa olla tuon kanssa, niin nyt pidän tuota makkarissa illalla, päivällä saavat tyytyä ikkunasta tulevaan valoon. Nyt jos näkyy aurinkoakin toisen talon katon yli.

Viime viikolla aloin lisätä "ulkomaailmassa" käymistä. 

Niinpä jatkoin sitä tälläkin viikolla. 

Museokeskus Vapriikki aukesi remontin jälkeen ja kävin taas siellä. 

 

Nyt oli vain Tampere liekeissä-näyttely minulle uusi. Muut olen kiertänyt lukemattomia kertoja. 

Apinat-kädellisten tarina aukeaa kohta, eli  25.2. 22   

Oli myös toinen uusi näyttely, Lainattu  kahvimuseosta 

Liedon vanhassa meijerissä on Vilkkimäen kahvimuseo, joka oli lainannut esineitä tänne. Oli kiva nähdä vanhoja kahvipakkauksia. Tuo kuparipannukin oli niin pieni, että tuskin kahta kuppia siihen mahtui. Kahvi on ollut ennen harvinaista herkkua, eikä sitä ole juotu litratolkulla. Kahvipaketitkin on olleet tosi pieniä silloin. Hinnasta en tiedä paljonko ovat maksaneet.

Lisäksi täällä oli paljon upeita ja vanhoja kortteja seinällä, joissa oli aiheina kahvin juonti tai kahvikutsut ym. Niistä ei tullut nyt kuvia, jostain kumman syystä. Niitä oli niin paljon...

Tämä Karin piirros taas kuului niin omaan ammattiin ja saattaa olla ajankohtinen itsellekin jo..kohta. 

Nimittäin nykyisin on vähän sama asia, kun koetan lämmitää saunaa... Sit kun kellossa aika kuluu, onkin vain 40 astetta lämpöä siellä. En ole osannut vääntää napuloita oikein, eikä vaan meinaa lämmitä millään. En ole tottunut sähkösaunaan vieläkään. En tajua, miksi siinä on ajastin, joka ALOITTAA lämmityksen esim vasta tunnin päästä.

NYT pitää lähteä ulos, 🌞 aurinkoista päivää.

Moi moi!

Aina vaan lisää ja lisää

 Aamulla piti lähteä kauppaan, kun oli hyvä tarjous ja ajattelin että voivat loppua ne tuotteet päivemmällä. Olipa ihan kivasti satanut vain vähän maan ja kaiken peitoksi uutta lunta. 

 

 

ei ole juuri mitään muuta kuvattavaa niin kuvataanpa sitten näitä lumia. 

Lumityöntekijät oli jo auranneet kävelyteitä, ja uusia isoja kasoja oli kerätty. Autotiet ja kadut näkyy jo hajoavan kaupungeissakin, oli kuin kynnöspelto sekin katu jota reunaa kuljin kauppaan. Siihen ei varmaan pääse edes tiekarhulla, oli 15-20 cm syviä kuoppia. Tämä lähin tie mikä näkyy ikkunasta höylättiin moneen kertaan, ihan paljaaksi, jos ei vaan satais enää.

Olen muistellut ja kirjoittanut läppärille lapsuuden ajoista, mutta pitää miettiä miten niitä lyhentää, kun ei voi sivukaupalla tännekään laittaa. Kyllä se elämä ja ruuantuotanto oli todella erilaista silloin melkein 6o vuotta sitten, kun olin lapsi. Kaupasta ei haettu äkkiä kaikkea. Eikähän niitä aikoja alle 5 vuotisena muista paljoakaan.

Olen myös "kiusannut" itseäni katsomalla paljon niin kotimaisia kuin ulkolaisia puutarhaohjelmia ja Youtube videoita.  Ihan hirvittävä ikävä on päästä kasvattamaan kasveja ja kukkia. 

Pitäähän tästä lähteä ulos taas toiselle lenkille, ettei vähenisi liikkuminen ihan vähiin. Tällä viikolla vasta 22 km, ja on jo perjantai. Eipä taida päästä enää edellisen viikon tasollekaan kävelyssä.

Hei vaan taas!

Museossa käynti pitkästä aikaa

 Tänä aamuna heräsin jo ennen 4ää, eikä nukuttanut niin nousin kahvin keittoon 4n jälkeen. Eikä sittenkään nukuttanut, joskus nukun kun menen takaisin sänkyyn. Olo ei ole kovin hyvä ollut nyt kun tulin kävelyltä. 

Siinä valvoessa tuli sitten mieleen, että jotain aktiviteettia on keksittävä. Niin päätin alottaa taas museoissa käynnit. 

Maisema Sara Hildénin museon pihalta Näsijärvelle

Päätin aloittaa Sara Hildénin taidemuseosta, koska siihen on auennut uusi näyttely jo viime viikolla.

Enpä ole kuullut enkä nähnyt tästä taiteilijasta mitään aikaisemmin. Katsoin sitten Youtube-videon netistä. Sieltä kuulin että hän maalaa oman puutarhan innoittamana, ja myös akvarellejä. Jes.

Lisää tästä taiteilijasta voi lukea täältä sieltä löytyy myös linkki tuohon Youtube-videoon.

Tässä muutama kuva niistä, nuo pienet taulut ovat niitä vesivärimaalauksia, joissa oli paljon inspiraatiota puutarhasta, mehiläisiä ja kukkia. Oikeastaan tuo Asetelma Salaatti tuntui parhaiten sopivan minun silmälle, oli kauniin vihreä.

Maalaukset ovat kyllä suuria ja värikkäitä kuin hänen puutarhansa. Ja Puutarha oli aivan ihana, rehevä ja värikylläinen. 

Katselin tuon videon siellä museossakin. Voi olla että lisään tähän vielä jokun kuvan tauluista.

Uutta Sara Hildénin Taidemuseota suunnitellaan rakennettavaksi tuonne keskustaan päin. 

Vaikka siihen tulisi kuinka hieno uusi Taidemuseo, niin tätä maisemaa siihen ei tule, ainakaan ikkunan taakse..

Maisema on hienompi vielä kesäiseen aikaan.

Joo,sitten läksin kävelemään ja mietin käynkö samalla reissulla kaupassa. Tiethän olivat osittain jäisiä kovia,osittain hiekkaisia ja loskaisiakin. Niin jos olisin kotiin tullut, ei olisi huvittanut lähteä.

Kävellä raahustin sitten keskustaan, ja kyllä taas tuli uusi kipu jalkaan, nyt vihloskeli nilkkaan kuin veitsellä leikaten. Onneksi se helpotti kun piti seisoa liikennevaloissa. Kovalla jäällä jännitti jotenkin väärin kävellessä. Vaikka oli nastakengät tai ehkä siksi. 

 

Palkitsin itseni sitten näillä

Kaksi laskiaispullaa ostin, vaihteeksi mantelimassalla, koska oli itsellä mansikkahilloa, niin puolikkaaseen laitoin sitä.  Oli oikeastaan mansikan kanssa mantelimassallakin parempi. Toinen jäi vielä huomiseksi. Ei sitä makeeta mahan täyveltä

 

Viime lauantaina kylvin purkkeihin muutamia pihvitomaatin siemeniä, niin äsken huomasin jo pieniä alkuja, ihanaa.

 

On siellä niitä alkuja vaikka, ovat vähän kalpeita.

Illalla ärsytti ennen nukkumaan menoa, kun sitä mun käyttämää ilta magesiumia on vedetty pois markkinoilta, kun siinä on hippunen jotain sellaista mitä ei elintarvikkeena saa myydä. Ei kuitenkaan myrkyllistä. Sen kanssa olen saanut jonkun yön nukkua, melkein kaikkeni olen yrittänyt että saisin öitä nukkua.

 

Saman lehtijutun kanssa oli monta juttua elintarvikkeista, joita vedetään pois myynnistä jonkun myrkyllisen aineen-aflatoksiinin takia, riisiä ja jotain muitakin ruokia, oli joskus sitä nuudeleissa ja monessa muussakin. Eikä niistä vielä kerrota missään julkisesti kunnolla, jos ei satu ihan jokaista nettilehteä lukemaan. Paperilehtiä en tilaa.

Tästä tuli yöllä mieleen, että miten sitä ennen minun lapsuudessa syötiinkään, kun ei ollut tällaisia ruokakohuja, en ainakaan muista. Yleensä ottaen kaupasta ei ostettukaan niin paljoa. Niin tuli mieleen että alkaisin kirjoittaa lapsuuden muistelmia. Ihan vaan miten erilaista elämä olikin siihen aikaan. 

Saa nähdä alanko kirjoittaa, tähän ei sitä nyt ehdi aloittaa kuitenkaan.

 

Moi moi taas!

Heliseekö helmikuussa

 Ajattelinpa nyt aktivoitua tekemään postauksia useammin, vaikka ei olekaan mitään senkummempaa asiaa.  Pitää keksiä vaikka tikusta asiaa. 

Toinen kimppu tulppaaneita jo kuihtui ja päätyi kompostipussiin. Ehkäpä pitäisi kokeilla jotain muita kukkia, vaikka tulppaaniaika nyt on parhaimmillaan.

Kelit muuttui täysin nyt parin päivän aikana. Silmiin sattui kännykästä vuosi sitten otetut kuvat tältä samalta päivältä.  Näyttää olleen hyvät kelit. Kumpa vaan saisi kuviin vielä pakkaslukematkin, olisiko ollut silloin kovat pakkaset.  

Tallipihalle oli silloin tehty värikkäitä jäärakennelmia lasten iloksi, tai lapset taisivat olla niitä tekemässäkin.

Nyt ainakaan ei helmikuu helise, lotisee pääasiassa. Vaikka olihan tässä hyvin heleitäkin pakkaspäiviä tänäkin vuonna. Mutta ei niin ihanaa loistavaa keliä ole ollut kuin viime vuonna helmikuun alussa.

Aamupäivällä kävin nopeasti kaupassa

Kävelytiet olikin aikamoisessa kunnossa.  On tuolla hankala kulkea pyörällä, rollaatorin tai pyörätuolin kanssa, ja lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa saa olla voimaa enemmänkin. Onhan ne autotietkin huonossa kunnossa. Ei ehditä jokapaikkaa lanaamaan. Pääliikenneväylät ensiksi.

Kävellen vielä pääsee, mutta polvivaivaisena pitää vähän katsoa missä kävelee. Mulla on kuitenkin vettä pitävät nastakengät, jotka ostin ennen talven tuloa. Mutta eipä nyt huvita lenkkeillä paljoa tällä kelillä.

Mulla oli tänä päivänä sellainen kiinteistöön kuuluva huolto-homma. Pitää olla todella iloinen kun vaan soittaa niin huoltomies tulee tutkimaan ja hoitaa asian kuntoon, ihanaa. Kiittelin kyllä paljon. Eipä sitä sitten omakotitaloon jos muuttaa, ole huoltomiestä joka tulee tekemään hommia.

Näihin harmaisiin päiviin voi sopia seuraava tsemppiviesti, jonka leikkasin Super-liiton lehdestä.

 

Hyvää viikon jatkoa!

Ystävänpostia

 Oikein hyvää Ystävänpäivää teille sinne jonnekin!

Muutama kuva vielä lauantailta ja eiliseltä

Muuten niin harmaata, mutta tuolla kaukana ripaus sinistä

Lisää harmaata. Kävelin Pyhäjärvelle päin, mutta tuuli oli "vinkka" joten enpä jaksanut pidemmälle mennä. Onneksi kävin lauantaina, koska eilen sunnuntaina satoi lähes koko päivän lunta ja räntää.

Tämän parempia lintukuvia ei mun kännykällä saa..ainakaan minä. Nämä linnut, olisiko jotain rastaita, malttoivat syödä ennenkuin pelästyivät kävelijää

Katselin eilen illalla vanhoja kortteja, niin tämän kortin oli Päivi lähettänyt äidilleni 90-luvulla. En ole raaskinut hävittää vanhoja kortteja.

 

Hyvää Ystävänpäivää!

 

Aurinkoa ja muuta

 En tiedä mitä lienen tehnyt tällä viikolla, meinannut olen monesti kirjoitella, mutta sitten iskee joku ..laiskuus tai on olevinaan jotain muuta tekemistä.

Kuvia sitten viikon varrelta, vaikka kuvaaminen on vähentynyt kun ei ole kuin lumikasoja. Mutta nyt loppuviikolla on olleet ihanat auringonpaisteiset päivät. Niinpä kävelykin sujuu paremmin (kai)

Nämä kaksi ekaa kuvaa on luvan kanssa kopsattu muualta :)

Tällä viikolla mulle iski osto huuma, ja tulin ostaneeksi kaikkea sellaista mitä en ole ostanut vuosikausiin HIH

 

Kirja...olen ollut koko ikäni kiinnostunut astrologiasta. en tiedä epäilenkö vai en, mutta tämän halusin ostaa. Olen vasta kirjan lukemisen alussa, jossa kerrotaan tämän aiheen historiasta.

 

Kävin myös Vihkokaupasta leikekuvia, jotenkin sattuikin olemaan lähellä astrologiaa nuo kuvat. Ja muutakin tuli mukaan.

Lidlissä oli tämä vesiväri "setti". Joskus vaikeaan aikaan(kuusi vuotta sitten) tein akryylimaaleilla kuvia, ja olen "aina"halunnut kokeilla vesivärejä. Oikea paperi vaan puuttuu nyt, en ole vielä kokeillut näitä. Hinnasta päätellen en odota liikoja, mutta eiköhän nuo mulle käy hyvin, kun ei ole taitoakaan maalailla hienosti.

Hienosti kimalteli vesi tuossa koskessa, minne lienen ollut menossa. 

Välillä pitää syödäkin, alkoi ite kasvatetut herneenversot olla syötäviä.  Ihan ruisleipää, tuorejuustoa ja kalkkunaleikettä+muutama verso. 

Alkuviikosta oli tämä lumikasa vielä, mutta tänään näin että se olikin jo hävinnyt, kuskattu pois lumenkaatopaikalle.  

Tänään raapi musta mörkö, tiekarhu lähimmän kadun(en osaa sanoa kotikadun). Oli kovat äänet, mutta sileää tuli. 3-4 konetta oli yhtä aikaa mylläämässä. Toivottavasti ei sada enää paljjoa lunta.

Eilen alkoi tehdä mieli Laskiaispullia, ja kävin tallipihalla katsomassa niitä, tai en nähnyt niitä, mutta oli vähän liian kalliit, enkä ostanut. Eikun oli jonoa, niin en viitsinyt jäädä jonottamaan, kieltämättä 5 e kieppeillä kpl vähän kirpaisi. Ehkä joskus toisen kerran löysemmillä kukkaronyöreillä varustettuna ostan. Niinpä sitten tein vaan paahtoleivästä omat "pullat".

On tällä viikolla mennyt kyllä rahaa enemmän mitä ennen, muuhunkin kuin ruokaan...

Tänään kun oli niin aurinkoisen lämmintä, niin parvekkeella koetin neuloa (maskikin oli). Minua vaan jotenkin käy neulominen keuhkoon tai jonnekin, ei pysty. Toisen jämälankasukan sain tehtyä. Toinen jäi vielä kesken, kun aurinko kääntyi pois.

Auringonlasku alkaa näkyä talven jälkeen jo tässä Näsijärven rannalla, jee

Pitäisi ottaa niskasta itseä kiinni ja alkaa vaihtaa multia kukille...joskus

 

 Hienoja aurinkoisia päiviä toivottelen.

Vaihtelevaista

 Tervehdys taas! Onkin viikko mennä hujahtanut äkkiä vaikka kyllä joskus tuntuu että mitähän keksisi. Jotenkin vaan aika menee. Vaihtelevainen sää on ollut, välillä aurinkoa ja välillä tuulta ja tuiskua.

On ollut erilaisia tapahtumia tällä viikolla, kuten leivontaa ja Valtiopäivien avajaiset ja myös Pekingin olympialaisten avajaiset. Onneksi ei ihan samana päivänä kaikkea. Maanantaina oli yllättäen myös Migreeni, on se pitkään ollutkin poissa. Joskus sitä on tullut kun alkaa keväällä aurinko paistaa,mutta en tiedä mistä se nyt tuli. Toisessa silmässä alkaa pallo välkkyä, ja sitten se laajenee tähtikuvioiseksi sirpiksi. Yleensä se vaihe on keljuin, mulle ei ole pahoja muita oireita tullut, nyt kyllä koski päähän jonkin verran.

Torstaina vein lainakirjan pois kirjastoon ja kävelin ihan uhallani keskustassa. Ihan nostalgian vuoksi kävin Pyynikin kirkkopuistossakin.  Aurinko paistoi niin ihanasti.

Lehdissä valittelevat että Hämeenkatu on autioitunut ihmisistä. Mietin vaan että mitäpä tuonne menisikään, jos asuisi vähänkin kauempana keskustasta ja olisi isompia kauppoja lähempänä.  Minäkin käyn melkein vaan Sokoksella, ja tietysti kirjastossa.  On myös henkilöautoliikenne pidetty jo vuosikausia pois Hämeenkadulta ja se oli pari vuotta kaivettu pohjia myöten ja aidattuna, eli ihmiset oppivat muualla käymään. Nyt näin ekaa kertaa tuon Taideratikankin, ehkäpä pimeällä olisi vähän loistavampi :) kuvioiden pitäisi heijastaa. Yöllä varmaan ainakin sitten kun ravintolat aukeaa, on Hämeenkadullakin hulinaa.

Tänään taas oli lunta tullut, joten oli valkeaa, lumituiskua oli lisää. Kävelytiet oli tuhkerolla kun ei oltu ehditty aurata, tuntui että polviin käy se epätasainen alusta taas. Vaikka nyt on ollut polvet parempana, niin kipeytyisi taas jos olisi epätasaiset paikat kävellä. Sauvoja ulkoilutin taas ja vain 3 km:ä tuli vaikka kävelin ympäri "koko kylän" :)  Ihan naatti olin kun tulin pois.

Sitten tein ruokaa uunissa (Peruna jauhelihalaatikkoa) ja Ruuneberinttortun tapaisen lättysen paistoin myös. Unohdin ihan että sitä olis pitänyt kostuttaa jollakin, eipä mulla ois punssia ollut, mutta vaikka sitruunamehua.  Onpahan tuo mennyt noinkin, huomiseksi jäi vähän.

Tulppaanitkin kuihtui jo ja eilen laitoin ne kompostipussiin, kun kaikki punaiset oli pudonneet jo.  Olivathan ne jo viikon olleetkin. 

Kummasti sitä on asioita mielessä mitä kirjoittaa, mutta kirjottaessa ne unohtuvat.

Hyvää viikonlopun jatkoa vaan sinne!