Kirjoittelen tänne lukemistani kirjoista.
HELMIKUU
19.2.Caroline Säfstrand; Rantahotelli Merituuli, Karisto 2024, 271s, suom Kristiina Vaara
Sophie on muuttanut jo aikoja sitten Berliiniin, mutta hän saapuu äitinsä kuoltua takaisin lapsuudenkotiinsa Ruotsin Skåneen. Hän oli luullut että äiti oli myynyt jo tämän entisen rantahotelli Villa Merituulen, mutta ei ollutkaan, koska se oli jäänyt Sophialle perintönä. Talo on jo päässyt rapistumaan, paitsi sen puutarha loisti hoidettuna, koska naapurissa asuva vanha rouva Ella on pitänyt puutarhasta hyvää huolta.
Sophia miettii mitä hän talolle tekisi, kuinka sen saisi myytyä, koska siihen pitäisi saada tehdyksi remonttia. Se taisi olla seurakunnan työntekija, joka antoi vinkin, että Sophia laittaisi lehteen ilmoituksen, että etsitään vapaaehtoisia töihin, majoitusta ja ruokaa vastaan. Kyllähän siihen sitten löytyikin vanhan talon remonttiin sopivat henkilöt.
Monenlaista on sitten tapahtumaa kirjassa,mutta oli mielenkiintoista sitä lukea. Tarina vei mukanaan ja oli nopeaa luettavaa. 4/5
16.2. R.M. Rosenberg; Hakoisten Anna, Tammi 2022,384 sivua
"Hurmaava tuulahdus aateliselämää ja rakkautta 1700-luvulta."
Aatelisneito Anna on jo yli 30-vuotias ja miettii miksi hän ei pääse avioon, koska silloin oli vaarana jäädä vanhanpiian kohtaloon. Naapurikartanon poika, joka oli Annaa nuorempi, kuitenkin suostuu hänet ottamaan. Siihen aikaan avioliitot olivat ns.järjestettyjä, joten jotain kauppoja liittyi tähänkin liittoon.
Naiset ja kaikki muutkin kartanonväki joutui kestämään väkivaltaa ja syrjähyppyjä humalaisten kartanonisäntien taholta ja myös kartanon naisten kaltoinkohtelemista joutui Annakin kestämään. Anna oppi kuitenkin ottamaan kartanon määräysvallan itselleen joissain asioissa. Hakoisten kartanon historiaan tämä romaani perustuu, kirjan henkilöitä on oikeasti elänyt ja toiminut.
Kirjan tarina oli jotenkin tuttu, joten alussa mietin pitkään olenko sen jo lukenut, mutta en ollut. Joku toinen kirja oli hyvin paljon samantapaisista tapahtumista kertovaa. 3/5
13.2.Jaana Lehtiö; Mitään ei tapahtunut, Myllylahti 2019, 302 sivua
Olen jo aikaisemmin lukenut näitä dekkareita Porvoossa tapahtuvien rikosten selvittelyjä rikoskomisario Juha Muhosen tiimin avulla. Kiva juttu on tällä poliisiasemalla tapahtuva herkkujen, etenkin pullan syönti.
Tällä kertaa Porvooseen saapuu kiinalaisen kulttuurin näyttely, jossa on mukana esineitä Tiibetistä ja buddhalaisia munkkeja tekemässä mandalaa. Nämä aiheuttavat myös mielenosoituksia ja muita rikoksia. Varsin monia solmuja on tällä kertaa ratkottavana.
Pidän tällaisista kevyemmistä dekkareista joissa kyllä rikoksia ja murhia tapahtuu, mutta niillä ei mässäillä. tulen etsimään Lehtiön kirjoittamia kirjoja jatkossakin. 4/5
10.2. Kirsi Pehkonen; Hiukan hukassa, Karisto, 2024, 18 sivua
"Kesäinen viihdeherkku tarjoaa kiihkeitä hetkiä ja hillittömiä käänteitä" Siru Valpas pyörittää Etsintätoimistoa Vitosta, josta kertovan ensimmäisen kirjan luin ehkä viime vuonna.
Etsintätoimisto saa toimeksiannon etsimään kadonnutta häämekkoa ja toinenkin monen ihmisen etsintäpyyntö on päällä. Sirun elämässä on myös kaksi kuumaa miestä, kissa Nurejev ja mukavat naapurit.
Ehkä kiihkeiden seksikohtauksien lukeminen ei kuulu mun lemppariin, mutta ei niitä ollut tässä montaa sivua :)) Muuten tämä oli ihan kivaa kevyttä ja nopeaa luettavaa, parin edellisen hitaiden luettavien jälkeen ihan kiva. 3/5
7.2. Beth O'Leary; Löytöpalkkio, WSOY, 34 sivua, suom Heli Naski
Lainasin tämän kirjan, koska olin kaksi hänen edellistä romaania lukenut. Tässä kaksi kylpylähotellin vastaanottovirkailijaa vihaa toisiaan, mutta kuitenkin he joutuvat töissä olemaan samaan aikaan.
Hotellilla ei mene hyvin, ja siitä romahtaa vielä kattokin, joten kriisi on syvä. He alkava selvittää löytötavaroina olevia sormuksia, jos niillä saisivat rahaa hotellille kerättyä. Sen verran heidän pitää sietää toisiaan. Alunperin välit menivät poikki kun edellisenä jouluna Izzy laittaa Lucazille joulukortin, jossa kertoo olevansa ihastunut, mutta Lucas suuteleekin toista mistelinoksan alla. Siitä alkaa kiusaaminen, he lähes kiusaavat toisensa "hengiltä".
Kirjassa on pitkät kertomukset monista asioista, jotka olivat minusta kyllä liian pitkiä. Kirjan lopussa vasta tarina alkaa vetää, ja sitten sitä ei raaski juurikaan jättää käsistään. 3/5
TAMMIKUU 2025 vain nämä 3 kirjaa luin
29.1. Raija Oranen; ISO, Otava 2022, 475 sivua
Luin tätä kirjaa ihan väkisin, oli niin ohuet sivut ja aika pientä tekstiä, joten oli kyllä minusta aika vaikea luettava. En ole monia tämän kirjailijan kirjoja aikaisemmin lukenutkaan, mutta ainakin Mannerheimistä luin.
Kirja kertoo Mäntän suurmiehestä Gösta Serlachiuksesta ja myös hänen edeltäjistään Mäntän tehtailla. Aikakausi on 1800-luvun lopulta aina 1940-luvulle asti. Siihen mahtui sitten henkilökohtaisia kriisejä kuin valtiollisia ja koko Euroopan kriisit. Puhutaan Suomen historiasta.
Jotenkin vaan oli ihan pakko kahlata tämä kirja läpi, koska olen kerran käynyt Serlachius Museossa ja haluaisin käydä vielä uudelleen ja koska olen kiinnostunut historiasta ja taiteesta. Vaikka on ollut suuret tehtaat ja johtajana, ei aina ole elämä ruusuilla tanssimista tai helppoa. Samalla sisulla luin kirjan loppuun asti. 3/5
10.1. Maija Kajanto; Sitruunakevät, WSOY 252 sivua 2024
Toissapäivänä kävin kirjastossa ja piti tietysti lainata tämä kirja kun se tuli vastaan. Luin sitten tämän yhdessä vrk;ssa. Olen lukenut aiemmin kaikki nämä Kahvila Koivu-sarjan kirjat.
Kristiina ja Tommi olivat edellisessä kirjassa lähteneet Kroatiaan Tommin työn takia ja Kahvila Koivu oli annettu toisille yrittäjille. Kävi kuitenkin niin että Tommi sairastui Kroatiassa johonkin keuhkosairauteen, ja he sitten tulivat sieltä vähän ennen vuotta pois takaisin Pyhävirran kylään.
Heillä on siellä rakenteilla oleva ok-talo ja ystävät ja mummo, eli kaikki tutut. kahvila olikin muutettu pizzeriaksi, eikä se enää näyttänyt entiseltä. Kevät koittaa, mutta siihen tapahtui sitten suuri suru, joka lamautti Krissen täysin. Mutta myös yllättäviä muita tapahtumia tuli. En nyt enempää kirjoita niistä. Jos pidätte kevyestä kotimaisesta ja tutusta maalaisympäristöstä, niin tämäkirja on hyvä lukea 4/5
16.1. Joanna Bolouri; Sydänkorjaamo, WSOY, Suom Riina Vuokko, 378 sivua
Huomaa, että on mennyt alkukuu näiden vain kahden kirjan kanssa.
Tämän kirjailijan aikaisemmat kirjat olen lukenut joskus, Paras aika vuodesta, Lahjoista parhain ja Matkaan jo käy.
Tämäkin kirja oli ihan yhtä mukaansatempaava. Nora Brown elää teini-ikäisen tyttärensä kanssa ja hänellä on ystävänsä kanssa oma kahvila. Noran ystävät ovat sitä mieltä, että tämän pitäisi hankkia uusi miesystävä/kumppani, joten he antavat Noralle 40-vuotislahjaksi viikon kestävän Sydänkorjaamo-kurssin jossain Skotlannin upeassa linnassa. Siellä Joogataan ja meditoidaan, kurssilla onkin monenlaisia ihmisiä, mutta tasaparit kuitenkin. Noralle on uutta kaikki kurssin toiminnot, mutta on siellä joku toinenkin leiriläinen, joka suhtautuu vähän nuivasti näihin toimintoihin :)) Hyvä! 4/5
Poistin tässä kohtaa olleet kirjat vuodelta 2015, koska ei tuohon kohtaan mahdu kaikkia sivuja.
VastaaPoista