Aika kuluu

 Syyskuu on mennyt jo lähes puoleenväliin, enkä tiedä miten aika nyt taas niin lujaa menee. Enkä kuitenkaan saa juuri mitään aikaiseksi, paitsi kirjojen lukemista. Tv;n katselu on mennyt hurjan vähiin. Nyt alkaa kyllä tulla uusia ohjelmia, kuten Tanssii tähtien kanssa, Kovan viikon ilta ja Elämäni biisi, mutta suurin osa illoista on vain uusintoja. Olen kyllä katsonut myös Maajussille morsiamet.

Kävelyllä olen käynyt, on kyllä tavoite n.7000 askelta täyttynyt, mutta tänään taas ei, mutta viikkotavoite on kyllä täyttynyt, joten voi vähän olla vähemmällä kävelyllä jonakin päivänä. Tänäänkin on vähän satanut. Välillä on vaan niin nihkeää kävelläkin ja pyöräilystä ei tule askeleita :)) Kuntosalilla sentään olen käynyt, mutta vain 2 kertaa / viikko, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

9.9.26

Alkaa mennä nämä Arboretumin ruusut jo vähän heikkoon kuntoon sateiden takia. Kun olen nyt käynyt läpi vanhoja postauksiani, niin huomasin että esim v. 2020 on ruusut olleet vielä syyskuussa paremman näköisiä.

9.9. 2026

 Aspirin ruusut alkavat kukkia myöhemmin kuin nuo muut, niin ne vielä ovat paremman näköisiä.

On kylläkin ollut mielenkiintoista katsella vanhoja postauksia, olen poistanut linkit, joita olen huomannut ja muutenkin huomaa niistä mitä kaikkea olen tehnyt ja on aika sielläkin ollut välillä hyvin "aikaan saamatonta"  :)) Kyllähän tämä on  aika paljon "tyhjän nyhjäämistä". Tekisi mieli alkaa neuloa vaikka neulepaitaa vaihteeksi, sukkia on varastossa toista kynnentä, nekin pitäisi jonnekin laittaa menemään. Neulepaidan ohje pitäisi löytää, ostaa puikot ja langat. Mutta siinäpä se temppu seisoo. Yhden koelapun neuloin 6:n puikoilla Nalle langasta. 

Kukkapenkit vielä loistaa Hatanpään Arboretumissa

Katsotaan nyt miten tämä syksy sujuu. Ehkä tässä pitää se uusi läppäri tilata ja sitten opetella sen käyttöä taas ja siinä voi mennä aikaa. Saa nähdä kuinka pitkään menee.

Enkelinpasuuna, vielä oli uusi kukka tullut, 

 

Jatketaan "harjoituksia", sähkön hinta kipuaa huomenna taas ylöspäin...

Moi moi! 

Tervehdys taas...

 Niin tervehdys vaan taas täältä hurahtaneen blogista. Olen tullut siihen tulokseen, että saattaa olla tämän blogin loppu lähellä. Onhan tätä iloa kestänyt jo noin 15 vuotta.

 

 Alkoi edellisen postauksen kommenttiin vastatessani tökkiä, eikä mitenkään lähtenyt kommentti-vastaus mihinkään...sitten poistin jostain vanhasta blogista joitakin kymmeniä kommentteja, niin sain vastattua kommenttiin.

Niinpä olen tässä henkisesti jo miettinyt mitä sitten..koetanko aloittaa alusta, kuten monet ovat tehneet uuden blogin, vai enkö edes yritä. 

Sitten vaan loppuu monet harrastukset, kuten kännykkäkuvaaminen, entäs sitten lukemistani kirjoista kirjoittaminen. Ei ole ketään keneltä kysyisin, ei nämä nyky sukupolven ihmiset ymmärrä näitä (blogeja), vaan ovat tottuneet muihin systeemeihin, kuten youtubeen tai instaan tai muuhun live mediaan.

aamukävelyllä aurinko osui kauniisti näihin punahattuihin

 Ainakin ehkä jonakin päivänä on tässä lähiaikoina edessä uuden laitteen ostaminen tähän kirjoitus tarkoitukseen, kännykkä on tähän tarkoitukseen ihan liian pieni.

Hatanpään arboretumissa vielä kukkii joitain ruusuja, vaikka kyllä sateet ovat jo pehmittäneet niitäkin.

Olen käynyt läpi vanhoja postauksia nyt lähes kuuden vuoden ajalta ja samalla poistanut linkkejä vanhoihin jo lopettaneisiin sivustoihin yms. Sinänsä ymmärrän että se on ihan naurettavaa puuhaa, mutta saanpahan huomata mitä olen touhunnut siihen aikaan ja myös kokenut niitä surunkin aikoja taas läpi. Olenhan selvinnyt niistä vielä pahemmistakin päivistä!

Arnoldin-pihlaja näyttää voivan nyt hyvin

 Katsotaan sanoi tohtori miten tässä käy, jatkuuko entisellään tämä, vai uudistuuko?

 

Mennäkö metsään ja kuivettua kaikki kuten nämä sienet kässä kannossa? :D

Moi, moi taas! 

 

 

Joko se alkaa olla syksy

 Aika vähiin on mennyt, niin elokuu kuin nämä minunkin postaukset täällä blogissa. Vähän on niinkuin mennyt "maku" tähänkin, kun on kesäkin mennyt taas.

 Syksyn merkkejäkö?  Niinkuin nämänkin...

          Nämä hattivatit tuli vastaan jo 24.8. ja onhan näitä tullut kuvattua melkein joka syksy

Myös auringonlaskuja Pyhäjärven rannassa, aurinko oli niin kirkas ettei olisi kärsinyt katsella silmällä, mutta kännykkä vähän vähentää kirkkautta.

 Kävellyt olen tällä viikolla ja jo tämän kuukaudenkin kävelytavoitteet täyteen ajoissa.

Nämä on näitä ihania kukkia joita nyt tulee vastaan, mutta vieraiden kukkia ovat. Kasvaisikohan tällaiset daaliat parvekkeellakin. 

 

Pitkästä aikaa leivoin juustokakun, kun nuorin poika täytti tässä vuoden lisää. Ihan piti ihmetellä miten hyvää tuli, mulla ei ollut oikein ohjetta. Kun harvoin leivon, ehtii ohjeet hävitä. Niin oli juustokakun pohjan helppo ohje ja sitten paistettavan juustokakun ohje, keksipohjaan. Mutta hyvää tuli kun yhdistin ne. Eihän mulla tietysti ole mitään keksejäkään. Ei se mitään.

Tänään sitten tein porkkanasämpylät, kun alkoi olla liikaa porkkanoita jääkaapissa, jossa alkoivat jo mennä huonoksi. 

                      Aika hauskaa kun sorsat piiloutuvat tähän heinikkoon. Luuleeko he olevansa piilossa.

 Nyt olen käynyt läpi tämän blogin alkuvuosien kirjoituksia ja poistanut sieltä linkkejä. Mikä lie ollut ajatus silloin alussa kun piti linkittää kaikenlaista, esim toisia blogeja ja arvontoja ja tunnustuksia yms. 

Ei mitään järkeä...sanotaan mainoksessakin. 

 

Olisi kyllä ollut helpompaa poistaa kaikki ja aloittaa uusi blogi. Mutta olen kyllä ihmeissäni, kuinka paljon olen ehtinyt sillon tehdä kaikenlaista, käsityötä, leipomista, yms ja käydä töissäkin. Silloin oli perhekin ja ok-talo puutarhoineen. 

Vasta alussa olen siinä hommassa, mutta viimevuosina ei toivottavasti ole laitettu linkkejä mihinkään enää. 

 Moi Moi!