Amurin Museokortteli 2.

 Tässäpä tulee loput Museokorttelin kierroksesta, vaikka eihän tässä tullut ihan kaikkia "koteja", mutta jos vaan kävely sujuu ja olette joskus kesäisin käymässä Tampereella, niin käykääpä katselemassa vanhan asumisen museota Amurissa.  

Muistan kun ensimmäistä kertaa miehen kanssa lähdimme etsimään tätä museota ja hänellä oli tapana kysyä tietä jos joku tuli vastaan, niin kysyimme tätä eräältä vanhalta rouvalta joka istui puiston penkillä jossain Amurissa päin. Hän tokaisi äkäisesti, "Ei täällä ole mitään nähtävää", no Kiitos vaan, olihan meillä opaskartta...

Kirjoitan tätä aamulla 17.6. ja 10 vuotta sitten mieheni kuoli yöllä Saattohoitokodissa. Silloin oli perjantai ja vasta viikon päästä oli Juhannus, toisin kuin nyt Juhannus on jo tämän viikon lopussa.

Värinokkonen jonkin asunnon ikkunalta

                                                           Takaisin Amurin museoon. 

 

Huomaa lasten lelut lattialla, eniten silmääni pisti tuo pieni pyykkilauta ja hevonen työkaluineen. Lasten lelut muistuttivat oikeita aikuisten silloisia työkaluja. Minulla oli lapsena samanlainen peltivanna, joka on tuossa uunin vieressä.

Kätevää, osuuskaupan hoitaja asui sen peräkamarissa, eipä ollut pitkä työmatka.  Kaupan hyllyssä oli samanmutoisia kannuja kuin oli meilläkin :) Kaupanhoitaja hoiti myös kirjanpidon makuukamarissa.
 

                  Siellä oli hyllyssä kaikkea kaunista, joita tarvitsi. Nuo langat näyttää aika tutuilta.
 

 

 

                              Kirjanpito tässäkin tehtiin siellä olohuoneen kirjoituspöydällä.

                     Saman perheen lastenhuone sitten tässä... 

                                                Huomaa,  Nuo tinasotamiehet sikarilaatikossa  :))

Mun lapsuudenkodissa on myös tuollainen sängynpeite

Seuraava aikakausi on jo minunkin lapsuudesta tuttua, tässä kodissa oli jo oma sähköhellakin, ei tarvinnut keitellä yhteiskeittiössä. 

Gobeliini seinällä, kiikkutuoli, sohvatyynyt,  tarjottimet seinällä, käkikello, TV, maitopussit ja niitä leikattiin ja virkattiin mattoja, sokerilla kovetettu virkattu "kori"

 

Kierros ei loppunut vielä tähänkään Museossa, mutta minun kärsivällisyys (kuvien muokkaukseen) ja varmasti teidänkin :) saattoi loppua. 

Minulta päättyi myös Museokortin voimassaolo, joten ehkäpä en hanki jatkoa näillänäkymin ja tulee taukoa Museossa käynteihin, joskus on myös ilmaisia käyntipäiviä, mutta silloin siellä on yleensä paljon kävijöitä.

Meillä ei ole erikoisemmin mitään juhannus suunnitelmia, eikä grillata mitään. Olisi tietysti kiva jos ei sataisi vettä, mutta hellettä en kaipaisi. 

Oikein hyvää Juhannusta!

 

Amurin museokorttelista 1.

 Tamperelaisen työväestön koteja ja elämää lähes sadan vuoden ajalta. 

 

On onneksi säilytetty kokonainen kortteli vanhoja työväenasuntoja uudisrakennusten keskelle. Taas kerran hullaannuin tästäkin reissusta sinne, kävin ensin kahvilassa ja nautin kahvin kanssa raparperipiirasta, koska tuskin itse tulee sitä tehtyä. 

Tälläkertaa ihmettelin taas kerran portaita, jyrkkiä portaita oli kaikkiin asuinyksiköihin. Yhden keittohellan, eli yhteiskeittiön ympärillä oli 4 huonetta joissa saattoi asua perhe ja jopa vuokralainen samassa huoneessa. Museoon on järjestetty kuvitteellisten perheiden tiloja, jollaisia on voinut asua siellä eri vuosina. Kuvissa olen yrittänyt kuvata niitä .

Toivottavasti saa joistakin noista teksteistä selvääkin.

                                        Monenlaisia yrittäjiä siellä on asunut, käsityöläisiä ja puuseppiä ym

Muistan omasta lapsuudesta vieläkin tuollaisen pukkisängyn olleen aitassa, siinä ei meillä enää kukaan nukkunut. Sen saa kasaan päiväksi ja yöksi levittää nukkuista varten.

 

Tässä palvelijattaren huoneessa pisti silmään jo vauraampi elämä, pitsiliinoineen, kauniine verhoineen ja peilipiironkineen. Jopa sanomalehteäkin hän oli lukenut.

 

Tässä olikin kuvattu jo varakkaamman perheen asumista, talonomistaja jo toisessa polvessa. Oli jo vesijohtokin ja viemäri.

                                Lasten leluihin kiinnitin huomiota tässä ja toisessakin paikassa.

Yhteiskeittiöt oli aina sen neljän huoneen rapussa, oli jo edistystä jos hellalla on neljä hellanpesää, jossa joka asunto sai keittää oman soppansa hellalla.

Tuollaisessako leipomossa lie saanut alkunsa se kuuluisa Tampereen riävä, niinpä. Tämä leipomo oli asuintalon kellarikerroksessa.

Siinä on niitä yhteiskeittiöiden helloja, tuo ylempi vasemmalla oli sieltä 1890-luvulta. Joissakin huoneissa oli noita kaakeliuuneja, tietysti nämä nyt museossa eivät ole enää käyttökunnossa.

Moniko nykyihminen saisi kokattua noilla helloilla ruokansa, varsinkin kun saattaa äkäinen naapuri olla viinä vieressä kokkailemassa :) 

Kaikkiin asuinkerroksiin oli portaat ja jossakin varsin jyrkät. Ei hyvin huonojalkaisia asukkaita voinut olla. Näissä kuvissa olikin aika hyvät portaat vielä.

 

 

Nämä huussinportaat olivat kyllä kaikista vaikeimmat.

Jatkan tätä toisella kertaa, en jaksanut enää lajitella niistä yli 130 kuvasta näitä kollaaseja. Vielä on tulossa paperikauppa. osuusliikkeen kauppa ja monelta vuosikymmeneltä asuntoja.

Moi moi!

 

 

Näyttelyssä

 Vähän taidetta vielä viime viikolta.

Eka kuva kuitenkin Kukkapenkistä Hatanpään Arboretumista 

Kuten näkyy -osa puistosta on vieläkin kesken -remontissa....
 

Sara Hildenin taidemuseossa kävin viime viikolla ja meinasin kääntyä pois, kun sinne menevä tiet, siis pyörätiet oli sotkettu taas, jotta ei meinannut löytyä tietä ollenkaan. Loputtomat teiden remontit jatkuu täällä vuosikausia...Samana iltana taisi tulla sitten Uutisissa, että uusi Silta on valmiina...mutta ei siinä saa pyöräillä. Okei ei sitten pyöräillä. Onneksi osasin pois tulla.

Siellä oli näyttely

Nuorten naistaiteilijoiden töitä oli esillä, todellakin vasta maalattuja, tuoksuikin vasta maalatulta jotkut.
 

Muutamat työt herättivät mielenkiintoani, vaikka ei hyvin paljon tullut nyt Wau- tunteita 

Emma Luukkalan töissä oli toinenkin joka herätti jotain minussa, eli tämä tässä ja myös pari muutakin taulua.

Tämä suuri ja tumma taulu oli heti ensimmäisessä salissa ja tässäkin oli struktuuria jotenkin saatu tähän tauluun, laatassa luki öljy, mehiläisvaha kankaalle. Näyttelyssä selailtavassa kirjassa oli tarkemmin selitetty näistä esineistä, joita tässäkin taulussa on. Kannattaa selailla sitä kirjaa siellä käydessä.

Kaisa Huotarin työt olivat hienoja ja erikoisia, erilaisia. Oli vielä yksi teos lisää, mutta ei onnistunut kuva.

Minä tykkään kun tauluissa on struktuuria, kuten näissä Taru Happosen tauluissa. Akryyli, alumiinijauhe, marmorijauhe ja pigmentti kankaalle.

 

Tästä teoksesta tuli vielä ihan hyvälle tuulelle Kunhan taas kännykästä kaivelen ne puuttuvat kuvat, niin lisää ne. Toivottavasti taiteilijoiden ja töiden nimet olivat oikein.  

Käykää myös katsomassa Sara Hildenin taidemuseossa niitä tekin!
 

Taidetta ja vanhoja kuvia

 Olen tällä viikolla palannut matkan jälkeen taas vähän paremmin "ruotuun", nukkunut muutaman yön paremmin ja jotenkin selvinnyt raskaasta viime viikosta. 

Tämä viikko on ollut viimeinen viikko jollon on museokorttini ollut voimassa, niinpä olen sitten käynyt kolmessa museossa ja siinä sivussa neljästi vieraillut kirjastossakin(palauttanut ja tuonut kirjoja), kolmas kirja on nyt luettavana (ohuita ovat olleet).

Tänään on sellainen lepopäivä, piti sataa vettä, mutta ei ole juurikaan satanut, mutta ei se mitään olen kaikki näyttelyt nyt nähnyt näistä tämänhetkisistäTampereen museoista.

 

Tiny Tim tomaatit virkistyivät myös nyt kun viileni ilma vähäsen. 

Parvekkeeni on myös erittäin trendikkäästi sisustettu, kuten näkyy :D (tai rajasin pois)

 

 Tampereen Taidemuseossa kävin katsomassa tiistaina Helene Schjerfbeckin näytteillä olevia tauluja.

Näitä oli vain muutama tälläkertaa Nordean taidesäätiöstä. Tämä Tampereen taidemuseo menee sitten kiinni moneksi vuodeksi

 Maaliskuussa kävin muut siellä olevat näyttelyt jo katsomassa.

Nämä ovat minun aina ihailemiani taiteilijoiden tauluja muiden muassa.

siellä oli myös näitä Liisa Hietasen virkattuja  taideteoksia näytteillä. 14.6.26 asti voi nähdä.

 

Keskiviikkona kävin sitten Tampereen Vapriikissa katsomassa uuden Mennyt maailma Tampere 1900-luvun alussa- näyttelyä 💖💖💖

Tämäkin oli sellainen valtava Historiallinen näyttely, jota pitäisi käydä monesti katsomassa ja tutkimassa. Onneksi tämä on nähtävissä vielä 31.tammikuuta 2027 asti. 

Valokuvanäyttelyssä on kuvia jokaisesta Tampereen eri alueesta erikseen, joista näkyy miten on kaupunki muuttunut.

Tampereen nyk. Hämeenpuisto on näyttänyt tältä vuonna 1898, kun lehmukset olivat vasta istutettuja
 

 eihän näistä kännykkäkuvista saa mitään selvää

Hämeenkadullakin on ollut 1910-luvulla on lehmuksia. taustalla oleva kirkko on Aleksanterin kirkko. Nämähän kaikki kaadettiin ratikkatietöiden aikana, eikä ne nytkään ole paljon isompia. kaipaan entistä aikaa jolloin tuuli heilutti suurempien puiden oksia.

Näinä päivinä on Tampereella kaadettu puita ihan roppakaupalla, tuntuu että täällä ollaan puiden vihaajia. Kai ne josain vaiheessa istuttavat tilalle uusia, mutta menee aikaa kun varjostavat yhtään paahteiselta auringolta.

Eilen kävin Sara Hildenin taidemuseossa ja Amurin Museokorttelissa ja siinä vaiheessa mulla ryöstäytyi kokonaan kuvien ottaminen käsistä ja tuli yli 130 kuvaa, oioioi. Toivottavasti jotain saan niistä lajiteltua blogiin.

Hyvää viikonloppua teille! 

Reissulta palattu

 Tulihan tässä nyt pari viikkoa oltua poissa näistä blogijutuista, kun ei ollut läppäriä mukana. Jonkinverran katselin  myös youtubea vähemmän, vaikka kyllä jonkinverran katselin sieltä joidenkin videoita levätessäni.

Kukat vanhempien haudalle

Oli varsin työllistävä reissu Pohjois-Karjalaan. Olin auttamassa pojan muutossa ja pakkaamisessa ja siivoamisessa. Poistultuani meni kolme päivää aikanmoisessa väsymyksen "koomassa" ja nivelkivuissa. Huonosti ja liian vähän nukkuminen ei sekään paranna asiaa. 

Matkoihin menee puoli päivää mennen tullen, vaikka tälläkertaa oli tulomatkalla oikein mukava kanssamatkustaja. 

Nämä paikat on vaan tullut joka reissulla kuvattua, vaikka tälläkertaa ei ollut vielä toukokuun lopulla kukkia istutettu Vapaudenpuistoon.

Ehdin yhtenä sateisena päivänä käydä vielä Taitokorttelin Kauppaneuvoksen kahvilassa.  Lehtitietojen mukaan tämä kahvila muuttaa toiseen paikkaan tämän kesän jälkeen. Perinteisiin on kuulunut käydä siellä kahvilla joka kerran Joensuussa käydessä.

Kaikenkaikkiaan oli hyvin kylmä ja välillä sateinen viikko siellä toukokuun viimeisellä viikolla. Ei tarvinnut kesähepeniä ottaa mukaan. 

Tampereelle palattuani huomasin kevään mennen ohitse ja vihreys oli vallannut puiston ja aivan uudet kukat ovat alkaneet kukkia. Osa, esim tulikellukka on jo lähes kukkinut ohi, pensasruusut alkaneet kukkia yms. Päärynäpuissa on jo hedelmien alut. Alppiruusut ja azaleat kukkii täysiään.

Kun vaan saisi entisen virkeyden takaisin ja jaksaisi taas kävellä puistossa. Kirjastossakin taas pitäisi käydä ja saada tuo viimeinen lainassa oleva kirja luettua. Pari päivää aikaa, pitää harppoa se kirja loppuun tai jättää kesken. 

Moi moi taas! 

Kukkia ja tavaroiden hävittämistä

 Kukilla jatkuu tämäkin postaus. Kesä on lähes räjähtänyt kukkimaan, tänään ainakin oli hyvin lämmin ja mukava ilmakin.

 Nämä koristeomenpuut kukkii, en nyt muistanut katsoa tarkkaan nimeä tänään, kun piti vaan nuo kuvata. 

Tykkään näistä väripilkuista niin paljon, ehkä jotain lummetulppaaneja ovat.

                                                 Näissä ei ole tälläkertaa nimilappuja

Mielestäni tämä puu näyttää tuohituomelta

                            Ihanat kukka pullerot, ja nämä eivät tuoksu, kuten tavallinen tuomi.

Himalajanjalkalehti

                                                       Näitä ei täällä hyvin usein näekään

Kääpiökurjenmiekkaa en ole löytänyt kuin yhdestä kohtaa tässä Hatanpään Arboretumissa, sekin kukkii ihanasti ja nopeasti.

Mulla on tällä viikolla ollut tavaroiden ja monen liian hävittämistä. On vähennetty huonekaluja, joten joudun myös kaikkea vuosia säilyttämääni tavaraa laittamaan roskiin, kun ei mahdu hyllyyn.

Säilytättekö te vuosikymmeniä esim vanhoja saatuja joulukortteja?

Mulla nyt eilen ja tänään meni näitä vanhoja kortteja roskiin paljon, leikkasin useista vain postimerkit talteen, ehkä liottelen ne sitten joskus. Joitakin vain jätin muistoksi, kun niiden lähettäjät ovat jo edesmenneet ja joku saajistakin. 

                Tässä on esim äidin tekemiä kukkasia ja virkattu perhonen ehkä jostain 70-80 luvulta 

Isän käsialalla oli kirjoitettu näihin, että Parsinneuloja. Ovat muuten hyviä ja tukevia parsinneuloja, 70 penniä ovat maksaneet ja niitä on vieläkin kymmeniä

                                          Näitä en nyt vielä hävittänyt kumpaakaan :D

Vielä jää liikaa monenlaista tavaraa, olisi myytävää ja pois heitettävää lisää. Ehkä jossain alkukesästä olisi taas kirpputoripaikan otto aika. Esim lasiesineitä kun ei oikein voi roskiin laittaa. Vaikka niihin voi olla tietysti jonojakin. Saa nähä.

Nyt pidän tämän lopun toukokuusta "lomaa" täältä blogista.

Oikein hyvää toukokuun loppua ja kesäkuun alkua. Tavataan Kesäkuussa 👧😍 Moi moi!