Tammikuun viimeinen päivä

 Lisää lunta ja loput tammikuun jorinoita. Tämä on ollut aika harmaa ja aina sellainen ikävänpuoleinen kuukausi. 

Tänään oli kyllä hieno ilma, oli jopa tämä katukin aurattu ihan sileäksi. Raapivat monella koneella ne urat pois, jes. Mutta lunta kyllä on vielä katujen reunoissa, kun autoja on parkissa reunoilla. Mutta niitäkin ovat ahkerasti käyneet siivoamassa. Joka paikasta ei oltu ehditty vielä aamupäivällä tasottelemaan vaan oli sohjoisia autoteitä kun kävin kaupassa. Mua ei haittaa ne kun ei ole autoa.

Menee monta päivää näissä lumitöissa työntekijöillä.

Hämeenpuisto

Ilahdutti kyllä päivällä ollut auringonpaiste. 

Tammikuu on mennyt. Mullahan oli poika täällä vieraana alkukuun. Joten oli vähän erilaista, ei käyty missään, ei syömässä, eikä toisten poiken luonakaan. Muuten ilman koronaa oltaisi käyty syömässä jonkun kerran ja jossain muuallakin. Mutta nyt meni näin. Ruokaa piti laittaa kotona ja leipoa myös. Saunaakin lämmitettiin. Poika vaihtoi tähän läppäriin jonkun tyhjän "kortin" ja nyt toimii ihan hyvin. (koputtaa puuta)

Näkymä Näsinpuistosta Hämeenpuistoon

Aluevaalit oli "mukava" piristys tuossa puolessavälin kuukautta. Vaikka ne olivat tavallista vähemmän julkisuudessa, ei mainoksia, ei toritapaamisia, ei mitään "lahjuksia". Olisi parempaa tiedotusta tarvinnut, niin ehkä olisi äänestysaktiivisuus lisääntynyt. 

Näsinpuisto

Koronahan se on tätäkin kuukautta varjostanut. Pelottavat uutiset ovat vyöryneet joka puolelta, kotimaiset ja ulkolaiset päättäjät pelottelee kuka enemmän ja kuka vähemmän.

Ihan Oikeasti TÄMÄ JO RIITTÄÄ. Ei jaksa enää!

Sen lisäksi on turvallisuustilanne huonontunut Euroopassakin, voi kun rauhoittuisi sekin. Järki voittaisi, eikä rikottaisi mitään eikä tuhottaisi ihmisiä.

Näkymä Näsijärvelle

Liikuntaa tässä tammikuussa on tullut kännykän mittarilla;

96,57 km

170018 askelta

29 tuntia

Kävelyä, fillari on ollut ihan rauhassa lumihangessa 

Aika paljon on vähentynyt viime vuodesta, jolloin oli 126 ½ km,  kävelyä silloinkin.

No tässähän on ollut jalkakipuja  ja on vanhennuttu ja väsytty.

 

Pitää vielä sanoa, että minullahan on kaikki ihan hyvin, ei ole pakko mihinkään lähteä, on eläke, on ihan hyvä asunto, lämpöä ja vettä tulee hanasta ja menee viemäristä ja kaupat lähellä. Pitää vaan olla kiitollinen olosuhteista, vaikka aina tulee yhtä ja toista valitettua.

Yleensä on yölläkin hiljaista, vaikka en aina nukukaan öisin.

 

Lukemisen makuun olen taas päässyt. Nyt on kaksi kirjaa kesken, toista luen päivällä Seppo Jokisen dekkari; Siipirikkoiset ja Mila Teräksen romaani Helene Schjerfbeckistä, Jäljet. 

Tässäpä tämänkertaiset jutut. Valosuus lisääntyy ja toivottavasti kevät tuo parempaa tullessaan.

Moimoi taas!

Sunnuntaina joskus sataa

 

Miten onnistunkin "lenkkeilemään" silloin kun on hyvä ilma, eikä lunta tule niskaan. Aamupäivällä kävin tunnin kävelyllä. Otin vaihteeksi tavalliset kengät ilman nastoja, kun kuvittelin ettei ole niin liukasta, mutta kyllä lipsui, vaikka oli sauvatkin mukana. Mun piti tulla portaat ylös, mutta nyt huomasin etten muistanutkaan, oli niin lumessa kengät ja lahkeet.

maisemat olivat aika mustavalkoisia

Lumityöntekijöitä oli jokapuolella pörräämässä, ihmeen paljon oli kävelyreittejä jo kertaalleen ajettu.

Olihan sitä lunta tullut, mutta minun mielestä ei ihan hirveästi, luulin että enemmänkin. Tai sitten olivat jo illalla tehneet lumitöitä. Kasoja olikin katujen varressa paljon.

Hämeenkatu

Kadut ovat aivan kamalassa kunnossa, lumisohjoa  täynnä. Näkyi ratikka kulkevan kuitenkin tuolla. Bussejakin mennä jytisti.

Eilen oli uutisissa että on vaikeaa pitää ratikkakiskoja puhtaina.

 

Tämäkin katu minkä varressa asun on jo ennen sadetta ollut n. 10 sentin jäisillä urilla, ja nyt siinä on sitten lumet päällä.  Nyt tulee taas lunta lisää, joten katujen varsilta on aamulla tiedossa lumenrapsutteluja autojen päältä.

Keskustori

Ihmisiä oli minusta tavallista enemmän kävelyllä tuolla, vaikka kuviin heitä ei sattunutkaan. Näin jopa kaksi poniakin. Ehtivät juuri mennä, muuten oisin kuvannut :)

Eilen kävin myös kävelyllä, pitkästä aikaa Eteläpuistossa. Ehdin käymään ennen sadetta eilen.

Pyhäjärvi osittain lainehtii

 

Sitten muuta harrastusta tältä viikolta

Sämpylöitä leivoin :)

Piirtelin vähän seuraavaa kuukautta päiväkirjaan...

 

Nyt loppuviikolla olen nukkunut jo kolmena yönä. 

Se tuntuu ihan ihmeelliseltä, kun sitä ennen valvoskelin joko alku-, keski- tai loppuyöstä. 

Olin käyttänyt Melatoniinia jo joka ilta jonkin aikaa, aikaisemmin en ihan joka ilta ottanut sitä.  Mutta sillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta enää.

Sain vinkin kokeilla tätä

Otin illalla tätä yhden kapselin, ensin klo 21, ja nukuin jo heti 22 jälkeen, mutta sitten heräsin jo klo 4.

Sitten kahtena iltana olen ottanut sen vähän myöhemmin ja nukkunut noin klo 6;een ja tänä aamuna nukuin jopa klo 9;ään. Uskomatonta. 

Unettomuus on ollut jo pitkään, usein kuitenkin olen muutaman yön viikossa nukkunut. Monet normaalit jutut (kahvin välttäminen, liiat valot pois illalla, tv ja kännykkä tummemmaksi illalla, yms) olen koettanut, tuntui ettei mikään auta. Lääkäriinhän ei tee mieli pyrkiä tähän aikaan, jos ei ole ihan pakko. Tätä saa normaalisti ruokakaupasta, tietysti apteekissa on vielä muitakin valmisteita kokeiltavaksi.

Eilen illalla oli jotain mekkalaa tässä talossakin, mutta en kuullut edes aamuyöllä kadun auraajiakaan. Yleensä herään hissin kolinaan tai kadun ääniin joskus aamuyöstä. Toivottavasti teho jatkuu, ihan eri vireystila on kun saa nukkua yöllä. 

Hyviä jatkoja lumiseen sunnuntaihin ja huomenna tammikuun viimeiseen päivään!

Astioita ja muistelmia

 Tervehdys taas sinne jonnekin!

Kävin aamulla jo melko aikaiseen kävelyllä, koska lehdissä taas kauhistellaan tulevaa lumimyrskyä.  Aamulla on ihan hyvä kävellä, sauvojakin ulkoilutin taas. Tuuli kävi nyt vaihteeksi etelän suunnalta. Eilen tuli mieleen, kun taas tallustin sinne pohjoiselle rantatielle, että miksi ihmeessä minä aina siellä kylmässä viimassa kävelen. Tänään sitten läksin vaihteeksi etelään päin ja kävin pitkästä aikaa Eteläpuistossa. Mutta ei mun siitä pitänyt kirjoittaa, vaan niistä vähistä Arabian vanhoista astioista joita satuin löytämään.

Ensimmäiset tulppaanit ostin eilen, en ole melkein vuoteen niitäkään ostanut. Kyllä piristää!

Nimeltään pöytäkaadin Pilvet malli KB tehty 1930-40 luvulla. Näitä on olemassa myös vihertäviä ja punertavia.  Suunnitelijan nimeä en löytänyt mistään. Valitettavasti tämä on huonokuntoinen ja risa tuossa kannun nokassa, joten ihan hyvin voi kukkia pitää tässä. Siitä kaadettiin maitoa lapsuudessa, kun äiti oli ensin lypsänyt lehmät, maito siilattu  ja sitten  jäähdytetty tonkassa joko kaivolla vesiastiassa tai talvella järvestä kerättyjen jääkimpaleiden kanssa vedessä.

Tämä Rypäle-kaadin on sitten jo parempikuntoinen, Malli IO fajanssia, voi olla 1930-40 luvulta tämäkin.

Myös tätä kahvimyllyä käytettiin joskus -60 luvulla, ainakin kokeeksi. Saattaisi sillä vieläkin jauhaa kahvinpapuja. Näissä rikkoontuu yleensä tuo puinen korkki, niin tässäkin. Kyllä harmittaa kun olisi mieheni osannut tehdä ihan samanlaisen, mutta ei tullut pyydettyä. Tämä on paketissa ollut ja saanut odottaa seinälle pääsyä. Ei vain ollut tälle paikkaa edellisessäkään ok-talossa seinällä. Jospa joskus

 

 Harmaa lautanen Suunnittelija Richter Reinhard, Malli AS, 1936, Maisema,  valmistettu -50 luvulla. Tämä voi olla jotain 2. laatua kun tuon kuvion vaihtuminen näkyy tuossa.  Muuten lasitukseltaan tämä näyttää täysin moitteettomalta. Minähän jouduin hävittämään pinon erilaisia kuviolautasia silloin kun oli talon myynti, eihän niitä oltu käytetty vuosikymmeniin, eikä niitä voi muutossa kuljettaa mitenkään.

Tämä Kukka sarja oli lapsuudessa käytössä, oli koko kahviserviisi, näiden lisäksi on kermanekka ja kakkulautaset, jotka on jossain varastossa. Kahvikalusto, malli AX sävyposliini, muuta tietoa en löytänyt, jossain oli sama kukkakuvio nimeltään Kulta-aika, nämähän eivät ole kullattuja. Lautaset on naarmuiset, mutta kahvikannu, sokerikko ja kermakko ovat hyvin säilyneet. Takana lukee vain Made in Finland, ei muita leimoja

 

Näitäkin näkee nimellä Kulta-aika. Nämä ostin jonakin päivänä joskus kirpputorilta, kermakko on raapiutunut, mutta sokerikko on siistimpi. Mulla oli joskus kermakkojen keräilytaipumusta, niitä on lasisia jokunen, kyllä niissä vaan joku kiehtoo. 

 

Muistan hämärästi kun 1960-luvulla vanhemmat ostivat tämän Arabian Siro ruoka-astiaston. Malli FG -60 luku. 

Siihen aikaan kävi sukulaisia ja tuttavia usein kylässä ja joskus olivat yötäkin. "Ruoka-pitoja" oli pidettävä, saattoi tulla hevoskuorma tai autolasti väkeä kylään.  Tätä astiastoa oli monta kokoa lautasia tusina kutakin, keittokulho, kannu ja  tarjoiluastioita monenlaista. Täydellinen astiasto. Nyt on jäljellä vain nämä

Jätin vain nämä tarjoiluastiat, ajattelin että pienemmästä vois tarjota vaikka jotain sillisalaattia ja isommasta jonkun paistin tms. Mutta eipä ole tullut edes joulupöydässä käyttettyä näitä.  Ehkä joskus.

Sain myytyä näistä paljon, mutta pitkään piti pitää myynnissä ja halvalla. Saattoi joku laji mennä ilmaiseksikin SPR:lle. 

Niin on vaan pakko hävittää kaikenlaista ennemmin tai myöhemmin. Kyllä jotenkin sydäntä riipoo vieläkin.

Kun nyt katselin ja etsin näistä tietoja niin kyllä taas alkoi mieli tehdä ostaa joku kannu vaikka. Mutta etenkin huuto-netissä näkyi olevan hintapyynnöt hurjanlaisia. Kun taas pääsisi vaikka kirpputoreille katselemaan.

Muistin että on vielä yksi, eli tämä Uunivuoka. Löysin tälle nimen Art Deco. Näkyy olevan aika samankuntoisia nytkin myynnissä 15-30 eurolla.

Tässä uunivuokassa äiti teki uuniriisipuuroa leivinuunin jälkilämmössä silloin -60 luvulla. Aika pieni määrä tähän mahtuu puuroa, mutta pieni oli meidän perhekin. 

Silloin kun myin torilla näitä kaikkia "ylimääräisiä" asioita, niin tämä ei mennyt 5:llä eurollakaan,niin sitten ajattelin pitää itsellä ja istutin siihen kaktuksia. Tänä talvena vaihdoin nuo kaksi tännimmäistä kaktusta tuohon, vasemmalla taustalla näkyy tuo monihaarainen kaktus, jonka otin pois tuosta.

Monenlaista uudempaa Arabiaa on myös ollut, kahvikuppeja ja lautasia esim Pirtti-sarjaa, on niitä vieläkin jossakin. Nykyisin ei ole pieniä kahvikuppejakaan tullut käytettyä, senjälkeen kun oppi juomaan kahvin Teema mukeista.

Tässä kaikki tälläkertaa. Hyvää viikonloppua! 

Valoisan päivän jälkeen..lumisade

Kiitokset kaikille kommentoijille edelliseen postaukseen!

 On tänään harmaata ja väsynyttä, kun taas valvotti ja lueskelin kirjaakin aamupuoleen yötä asti. Tänään onkin sateinen päivä ollut, lunta tuiskuttaa. 

Aamulla kävin kävelyllä. Vähän taas ihmetyttää kun ei vaan tule mittariin askelia, vaikka kuinka koettas kävellä tuolla peilikirkkailla teillä. Tosin on soraa hyvin jossain kohdassa, ja jossain vähemmän ripoteltu. Tai sitten ei yhtään, kaikeksi onneksi ostin syksyllä nastakengät, ilman niitä ei voisi kävellä meikeläisen huonolla tasapainolla yhtään. Ihmettelen kun jotkut juoksee siellä, joillakin ei oo nastalenkkareitakaan. 

Eilisiä kuvia, silloin oli huikean hieno ilma. Alkoi jo tuntua että aurinko paistaa vähän jo sisällekin. Mutta vain vähän. Jo klo 12 maissa se painui vastapäisen kerrostalon taakse.

Otin kyllä tänäänkin kuvia, mutta kännykkä alkaa herjata, että se alkaa olla täynnä. En ymmärrä miten voi olla täynnä kun koko ajan koetan poistaa sieltä kaikkea, kuvia ainakin siirrän pois. Pitäis varmaan joku muistikortti ostaa.

Oli niin ihanaa eilen nähdä vaihteeksi sinistä taivasta. Melkein keväältä tuntui.

Tänään vähän vähemmän.

Sunnuntaina jo siirtelin kukkahyllyn ikkunan eteen siltä varalta, että jos olisi valoisampi paikka ja voisi kukatkin paremmin voida. Eilen kastelin ne ja otinhan minä kuviakin, ja mietin mille pitäs vaihtaa multia ja muutamalle laitoin lannoitepuikkoja, joille en vaihda multia.

Sunnuntaina kuvasin monta Suomen lippua päiväkävelyllä, kun piti odottaa vaalien tuloksia. Olikin jännittävä ilta sitten, meni valvoessa ihan pitkään. Äänestin ihan väärää ihmistä, joka ei päässyt edes lehteen, eli en tiedä miten paljon sai ääniä, mutta ihan sama. Kun ei ollut ketään tuttua, niin äänestin vaan jotain henkilöä. 

Mun pitäisi tormistautua jo tästä lamasta. Minun Pitäisi olla toimeenpaneva voima, mutta ei jaksais. Pitäisi löytää se maaseutupaikka, jossa voisi olla ja kasvattaa kasveja. Mutta miten vaikeeta on. Ennen mies oli sellainen toimeenpaneva, joten mun ei tarvinnut. Kai sitä sitten oppi ottamaan kaiken vastaan. Nyt tarviisi taas jonkun vähän potkimaan. Vai johtuuko se siitä että kevääseen voi olla vielä aikaa, tai sitten tästä muusta kahden vuoden lamaannuksesta. Hyvänen aika kaksi vuotta sitten kävin yksin Helsingissä päiväseltään Ateneumissa. Se tuntuu kaukaiselta ajalta. 

Ostin minä muutaman siemenpussin, joita voi kasvattaa tässäkin, muuttipa sitten tai ei. Viime keväänä en ostanut yhtään, enkä kasvattanutkaan. Vähänpä kadehdin tuolla blogeissa ja Youtubessa olevia kasvatussuunnitelmia, huh. Jos maata löytää niin ehkäpä hurahdan itekkin...

Laa-laa lauantaina

Viikko meni taas hujauksessa, en tiedä mihin se meni. Ainakin olen liikkunut tällä viikolla vähän enemmän ja koettanut syödä "paremmin" ruokaa. Vähän kyllä karkkiakin piti eilen ostaa, mutta totesin ettei ne olleet hyviä. Ennakkoon tuli käytyä äänestämässäkin, kun aattelin että entäs jos "nuha" iskee vaikka sunnuntaina. Kun ei tästä koskaan tiedä...

Ennakkoon äänestäessä saattoi valita vähemmän tungoksisen paikankin, vaikka piti kuitenkin vähän aikaa jonottaa.  Oli vaikeampaa valita nyt ketä äänestää, mitä ennen edellisissä vaaleissa. 

Ei ollut ehdokkaita niin esillä nyt, kun ei tullut postiluukusta mainoksia, ei livenä ketään ehdokkaita nähnyt. Eikä edes lehdessäkään ollut kaikkien mainoksia. Mullehan ei tule tilattuja lehtiä. Vain ne mitä ilmaiseksi tulee. Nettilehtien vaalikoneet oli minusta ärsyttäviä. Siellä ei ollut kaikkia ehdokkaitakaan...

 

Sitten äänestin vain ihan vaan omien fiilisten perusteella, jotain naishenkilöä, jolla oli hoitoalan koulutus ja muutakin kokemusta ja ikää samanverran kuin minulla. Valituksi tulemisesta ei ole mitään takeita. Muutama muukin asia on mikä vaikutti, mutta jääköön sanomatta tässä.

Jaahas. Aloin eilen etsiä kätköistäni niitä Arabian vanhoja astioita. En vielä läheskään kaikkia löytänyt, eikä niitä paljon ole, mutta muutamia. Pitää vielä etsiä niitä jostain ja tehdä sitten postausta. 

Tähän muuttaessani oli periaate etten vie mitään varastoon, mutta ehkä sinne jotain tuli vietyä. Mulla voi olla vanhoissa kuvissakin niitä, kun koetin joitain myydä ennen tänne muuttoa. Täytyy vaan etsiä kuvia. 

Tämä mun läppärihän tyhjennettiin pojan toimesta joululomalla, ja kaikki kuvat ja tiedot pitäisi olla talletettuna muualle.

 

Okei...laitan tähän nyt yhden vanhan mukin, johon liittyy pieni tarina. Olisi mukava tietää onko jollain samantapaisia kuvia joissain astioissa. Tämä on vanha ulkolainen emalimuki.

Vaikuttaisi käsinmaalatulta tuo ajokoiransa kanssa liikkuva kulkija. 

Pohjassa on T kulmallaan seisovan neliön sisällä ja Thale. 

Netistä löysin samantapaisen mukin, jossa oli eri kuva (2 ihmistä ja lammas), jee. (Löytyi tämä sama mukinkuvakin mun blogista)

Asuttiin vanhassa kansakoulussa 1960-luvulla ja vanhemmat kerran vuokrasivat tiloja jollekin koiraharrastaja-metsästys, ajokoirakoe- tms porukalle. Sinne tuli paljon miehiä koirineen yöksi. Minä olin pieni tyttö, eikä minua laskettu sinne edes koiria katsomaan. Tai saatoin olla kipeänäkin, koska pienenä sairastin usein. Tykkäsin koirista ja olisin muuten mennyt varmaan kurkkimaan.

Saattoi tulla niin paljon siivottavaa heidän jälkeensä, ettei he senjälkeen vuokranneet tiloja. Mutta tuon mukin oli joku unohtanut sinne. Eipä tuota ole käytetty, paitsi saattoi olla marjankeruussa mukana, kun käytiin metsämansikoita poimimassa laitumilta. Minusta tuo on ollut koko ajan yhtä huonokuntoinen, joten ei ehkä ollut silloinkaan ihan uusi.

Tiistaina 18. pvä  oli ihan hurjan punainen (pelottava ihan) auringonnousu

Tämä kuva on sitten auringon nousun jälkeen aamupaivältä.

Sitten olikin hurja tuuli ja tuiverrus torstaina 20.tammikuuta. 

Talvimyrsky, koetin mennä rannalle kävelemään, mutta tuuli puhalsi niin kovaa-kuin seinä olisi ollut vastassa-hyvä kun kännykkä pysyi kädessä. Pakko oli kääntyä takaisin.

 

Vielä yksi kuva, nyt viherkasvista. Niitäkin pitäisi alkaa katselemaan ja multia vaihtamaan, kun vaan tuo aurinko alkaisi näkyä vastapäätä olevan kerrostalon katon yli. Monta kasvia on jo heitetty pois ja vielä on joku lempikasvi heitettävä, mutta joskus toiste enemmän niistäkin.

Vuoden on tämä Huiskupullojukka ollut, eipä ole paljoa kasvanut. Muutamia lehtiä on kuivunut kyllä.

Hyvää Tammikuun jatkoa ja eiköhän se aurinkokin ala kohta paistaa enemmän! 

Vaikka en paljoa kasvata mitään, niin kuitenkin ostin muutaman pussin siemeniä Tokmannilta. 

Jos vähän jotain toivoa olisi....

Tammikuun hitaita päiviä

Tammikuu on jo hujahtanut puoleen väliin, vaikka On jotenkin nihkeää ollut.

Katselin tässä vanhoja eri vuosien tammikuiden  postauksia, niin lintuja on tullut kuvattua ja kovia pakkasia on ollut ennen Pohjois-Karjalassa asuessa. Mulla on ollut tammikuu monesti aika vaikea kuukausi.

Onhan tässä ollut aurinkoisia "päiviä", vaikka päivät on vielä lyhyitä.

Oli tänään uutta lunta satanut kävelyteillä olleen jään päälle. Lunta ei ole kovin paljon täällä.

Sorsat kyllä jaksaa kaakattaa ja uiskennella. Pakkasta ei ollut paljoa, mutta tuuli tuiversi

Kelit on olleet kävelylenkeille hyvin huonoja, jäässä tiet ja kun ne sulivat ja jäätyivät, kokkareisiin kuoppiin on ne muutamat soran hiput kerääntyneet.

Viime viikolle ei tullut kävelyä kuin 17 km kännykän sovellukseen, ei se kai mittaa hidasta hiiviskelyä jäisilla poluilla. Askeleita tuli kuitenkin viikossa yli 30 000. Melkeinpä vain kaupassakäyntiä ja hyvin vähän muuta kävelyä, kun ei sitä joka päivä viiti kauppaankaan mennä. Liukkaalla kävely taitaa myös kipeyttää polvia enemmän, kun pitää koko ajan varoa.

Tänään tuli onneksi normaali määrä kävelyä, kun kävin etsimässä monia pikkujuttuja useasta kaupasta. Niinkuin sinitarraa ja kompostipusseja. Mistä löytäisi vielä pullasutin, se on kai sellainen poistuva tuote, kun ei vaan taho löytyä. Eihän se ihan pakko ole olla, mutta sais vähän nätimmät pullat.

Yks päivä teki mieli juustosämpylöitä, niin olihan niitä pyöräytettävä sitten.

Liekö sitten liikunnan puute vai mikä taas kun ei oikein nukuta yöllä. Viime yönäkin heräsin noin klo 3 ja nousin sitten kahvin keittoon  klo 4. sitten koetin nukkua uudelleen ja olin nukkunut noin klo 8aan. Näin vielä jotain painajaista ennen heräämistä.

Ahdistava aika on, kun uhkia tuntuu  olevan joka puolella. Päivät on pitkiä, jos ei pääse 2-3 kertaa ulos kävelemään tai ole mitään muuta esim TV:ssä mukavaa katsomista. Sunnuntai olikin pitkä, ei paljon muuta TV:ssäkään kuin Downton Abbey. 

Jotenkin lukeminenkin on tökkinyt, olen koettanut kolmea kirjaa lukea, mutta ei oikein vedä nekään mukaansa. Jotenkin ihmisten vakavista ongelmista ei jaksa lukea kirjoista, vois olla joku positiivinen ja iloinen, vaikka "hömppä"kirja parempi. No jospa saisin luettua jonkun kirjan loppuunkin.

On kesken joulukuussa aloitetut villasukat, nekin voisi ottaa jatkettavaksi.

Tuiskutti luntakin tuollaisia kinoksia 

Oikeita taideteoksia

Jospa se tästä. Tänään huomasin Viherpiha lehden 2 euroa, niin olihan se ostettava. 

Jos kokeilisi jotain kylvää, kunhan tulisi siemeniä näihin kauppoihin.

Ja tulppaaneita, niitä on ostettava. Huomasin että viime syksy meni ihan ostamatta mitään kukkia maljakkoon. Vanhoista kuvista aina huomaa mitä puuttuu.

 

Mulla on vielä ikkunassa joulun aikoihin tehtyjä "paperilumihiutaleita" . Niin yllättäen huomasin vastapäisen talon ikkunasta heijastuvan auringon pyöreän heijastuksen seinällä. Meni muutamassa sekunnissa ohi. Tähän asuntoonhan ei paista talvella aurinko, kuin vain heijastuksina toisen talon ikkunoista tms.

En ole koskaan huomannut ennen.
 Menispä tääkin talvi tässä, niin sitten voisi vaihdella kukille multia ja kylvää jotain siemeniä. 

Ja jos kevääsen mennessä löytyisi se maapaikka, jonne voisi alkaa tehdä pihahommia ja kasvimaata.

Hyvää Tammikuun jatkoa teille!

PS. Tässäpä oli jotain ongelmaa omaan blogiinkin kommenttien kirjoittamisessa, huh kun taas säikäytti!

Vähän liikunnasta, syömisestä ja lukemisesta

En tee yleensä vuoden alussa mitään lupauksia tai sellaisia, mutta ainahan voi muuttaa toimintaansa johonkin (parempaan) suuntaan tai jatkaa ihan kuten ennenkin.

Täällä on vielä niin pimeää, ettei voi kylvää mitään, vaikka niin olen tänä keväänä ajatellut tehdä.

Paprikaa ja jotain tomaattia, näitä siemeniä on varastossa, saa nyt nähä löytyykö muita siemeniä näistä lähikaupoista. Tämä tautitilanne senverran pelottaa, ettei huvita lähteä kauppoihin enemmän kiertelemään. Kaikenkaikkiaan elämä on supistunut ja tylsistynyt tämän 2:n viime vuoden aikana k-ajan takia moneltakin osalta. Käyntipaikat, perheen ulkopuoliset tapaamiset, elokuvat, teatteri, matkat, näyttelyt, tilaisuudet ovat jääneet pois tai vähemmälle, mitä olisin muuten tehnyt.

Aluksi kuvia toissapäivältä, oli vielä pakkanen ja puut huurteessa

Eilen oli väsynyt päivä, enkä eilen kuvannut mitään. 

Liikunnasta

 

Vuoden alussa päätin jotenkin lisätä liikuntaa kävelyn ja kaupassakäynnin lisäksi, niinpä olen nyt kulkenut portaissa. Varmaan jo viime vuoden lopulla kokeilin portaita alaspäin mennä, että koskeeko/vihlooko polveen, niin olen nyt kulkenut portaat alas ja tullessa ylöspäin, jos vaan jaksan, eikä ole paljon ostoksia. Vähäkin lisä liikuntaan on hyväksi. Polvethan kipeytyi viime vuoden keväällä jo ja olivat lähes koko vuoden kipeät. Voi olla apua jumpparin jumppa-ohjeillakin, jotka sain syksyllä.

Särkylääkkeitä olen kyllä syönyt välillä joka ilta muun jalkakivun takia.

Ostin viime vuonna myös kävelysauvat, mutta kun niitä kokeilin pari kertaa silloin, niin kipeytyi joku lihas vasemmalta puolen rintaa. Se on vähän pelottava kipu, mutta ei se sydämestä varmaan johdu, koska sitä on ollut välillä usein ennenkin. Kun lopetin sauvakävelyn, ei sitä kipua ole ollut. Voisi nyt kokeilla uudelleen, koska nyt on lunta, niin sauva ei niin paljoa tärähdä maahan kävellessä.

Aloitin myös tehdä punttien kanssa käsiliikkeitä. Mulla on vaan kilon puntit ja ne saa riittää, pitää tehdä pitempiä sarjoja jos tuntuu liian kevyeltä. Kuntosalille en uskalla mennä, vaikka pääsisikin.

Kävelyä teen sitten kelin mukaan. Mulla on aika maltillinen kävelytavoite kännykkäsovelluksessa vain 4000 askelta, mutta yleensä se ylittyy reilusti. Siitä tulee noin 2 km:ä ulkoilua. Kännykkää en pidä sisällä mukana koko ajan. 

Pakkanen käy henkeen, mutta liukkauteen auttaa nastakengät. Tänäänkin ne olivat avuksi.

Mulla on myös pojalta lainassa ranteessa oleva kello/mittari, josta näkee kellon lisäksi sykkeen, unen määrän ja sen laadun ja kaikki askeleet, km:t ja portaat. En ole kaikkeen sen toimintaan täysin perehtynyt. Sisälläkin kävelystä tulee askelia lisää kännykkään verrattuna yleensä yli 2000askelta/pvä, ja eilenkin kun siivosin koko asunnon niin yllätyin kun siitä tuli 2 km matkaa :O .

Eihän näihin kaikkeen voi täysin uskoa. Mutta kyllä tämä rannemittari tietää yleensä olenko nukkunut hyvin, hahhaa. Joskus se antaa liian hyviä pisteitä nukkumisestakin.

Eilen läksi mun jouluvieras-poika kotiinsa, miin viime yönä nukuin yllättäen melkein 9 tuntia. Olinkin ihan uupunut huonoista unista ja siivoamisesta, pyykinpesusta ym. Eilen vein vielä sen paksun kirjankin kirjastoon, joten ulkoiluakin tuli.

Ruokailusta

Tänäkin vuonna toteutan ruokailua kuten ennenkin, samalla tavalla. Koetan syödä lämpimän ruuan joka päivä. Teen itse ehkä joka viikko broileria tai jauhelihaa tai kalaa. Vaihdellen. Ainakin kerran viikossa teen tai ostan kunnon vihersalaatin ja kerran ainakin keitän vaan kaurapuuroa. Leipää tulee syötyä liikaakin, ostan vaan ruisleipää. Vaaleat sämpylät ovat liian hyviä, niitä ostan harvoin. Aamupalakin on ollut ”sama” vuosikymmeniä kai, marjoja, ab-jugurttia, raejuustoa, ½ omenaa ja lusikallinen ite tehtyä "kauramysliä". Tämä yleensä riittää pitämään nälkää poissa iltapäivälle asti.

Ruokajuomaa en käytä, muuten juon vettä ja kahvia maidon kanssa. Limpsoja tai alkoholijuomia en käytä.

Ravintolassa on ollut tarkoitus käydä joskus, vaikka kerran viikossa, syömässä. Mutta se nyt on jäänyt pois, kun alkoivat sohlata noiden koronapassiensa kanssa.  Olisi joskus kiva käydä syömässä jotain muuta mitä itse laittelee. 

Muuten kun yksin olen, niin voi syödä sitä mitä mieli tekee, jos ei nyt syö hirveesti suklaata tai muuta sellaista. En yleensä syö karkkia, paitsi jouluna tuli syötyä suklaata liikaa.

Normaaliaikana en leivo juuri mitään. Mulla on ruokaongelma, että jos on jotain keksiä tai vaikka niitä kaurakakkaraleivoksia, niin ne tulee syötyä heti kaikki, eli parempi kun ei ostakaan mitään keksejä tms. Kaupassa ne eivät hyppää koriin, samoin pystyn ohittamaan karkkihyllyt.

Lukemisesta

En oikein tiedä miksi lukeminen nyt ei oikein ole sujunut. En usko että näkökään olisi huonontunut, vaikka lasitkin pitäisi kyllä uusia. Ehkä vaan ei ole löytynyt sopivia kirjoja. Ehkä 7 kirjaa on nyt pinossa odottamassa laina-ajan jatkamista. Epäilen kuitenkin että osa niistä joutuu lukemattomina takaisin.  Hamstrasin niitä syksyllä kun tuli näitä rajoituksien uhkia, vaikka ei sitten kirjastoja suljettukaan tällä kertaa.

Vielä pitääkin palata tuohon viimeksi luettuun kirjaan, Näkijä joka on Syrjästäkatsojan tarinoiden 9. osa. Olen aina pitänyt Enni Mustosen kirjoista, mutta tässä oli jotakin ”liikaa”

Luulisin että olen lukenut hänen kaikki kirjansa, joistakin vanhemmista romaaneista pidin eniten joskus aikoinaan. Etenkin Vasikantanssin olen lukenut monenmonta kertaa. Se oli yhteen aikaan sellainen keväällä ”pakko”luettava kirja, joka kertoo keväästä ja paremman elämän toivosta ja myös maaseutu-elämän ihanuudesta, myös sen yli-ihannoinnista ja romantiikasta. Nyt varmaan sitä kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, van se pitäisi varata. Kirjoja on kirjastossa niin valtavasti, ettei ne kaikki mahdu esille enää.

Tämä viimeinen ”Näkijä” oli jotenkin niin vaikea lukea, koska se oli niin paksu ja vaikka aihe oli mielenkiintoinen, niin oli aikamoista junnaamista. Todellakin sivuja oli liikaa. Mutta sen aikaisiin (-50 --60-luku) historiallisiin tapahtumien kertominen Elokuvastudion puvustajan ja suomalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta oli periaatteessa mielenkiintoista. Näin saatiin "tutustua" moniin kuuluisuuksiin Elvis Presleystä Marilyn Monroihin.

 Seuraava 10. osa ilmestyy keväällä -22. Ainakin nettitietojen perusteella se olisi viimeinen kirja tähän sarjaan.

Luistelureitit on sulaneet

Tänään olikin pilvistä ja lämmintä. Taisi vettäkin sataa välillä. Tiet loskassa ja jäässä. Hiekkaa oli kyllä laitettu kävelyteille.
En käynyt kuin kerran kävelyllä, voisi tietysti lähteä vielä kaupassa käymään, jos siltä tuntuu. Olo on ollut muutaman viikon ajan väsyneempi. Tänään olen taas opetellut olemaan yksin kotona, kun jouluvieras läksi eilen, pääsee entisiin rutiineihin takaisin. Pojalla oli erilainen elämänrytmi kuin minulla.

 

 Hyvä kuitenkin kun on saanut olla muuten terve, vielä ainakin. 

Viekö Nuutti tänään loputkin joulun asiat pois? Täältä on joulu hävinnyt, jokunen patterikynttilä on koska niistä haluaisin kuluttaa patterit loppuun. Tähtivalo on vielä ikkunassa myös.

  Hyvää tammikuun jatkoa!

Kiitos kommenteista! 

 

Ps. Fontista tuli jotenkin liian pieni, koska kirjoitin jutun tekstikäsittelyohjelmaan, enkä saanut sitä normaaliksi tähän blogiin.