Luetut v.2023 Helmet lukuhaaste


 Teen tämän kirjasivun erilailla ja samalla tuota Helmet 2023-lukuhaastetta kirjoitan, sitä mukaa kun löytyy sopiva kohta haasteesta

Kirjastosta tuli nyt mukaan ihan mulle ennen tuntemattomien kirjailijoiden teoksia, yritän nyt lukea niitä enemmän kuin ennen

 

Laskujeni mukaan olen löytänyt minulle uusia  kirjailijoita 18 tähän mennessä

 
KESÄKUU
 
2.6. Marja Kangas; Miehiä ja mielenrauhaa, WSOY 2022, 269 sivua
Minulle uusi kirjailija taas löytyi. 
Kirjassa kerrotaan Tuulista, joka on kuvataiteen opettajana lukiossa. On toukokuu ja hän täyttää 40 v. Hän on jotenkin tyytymätön elämäänsä, sinkku ja kärsii miehenpuutteesta. 
Kesälomaansa hän lähtee viettämään Espanjaan Barcelonaan ja etsii tinderistä miestä. Ja mitäs siitä seuraa. Hän tapailee espanjalaisia miehiä. Hän osaa espanjankieltä ja on pohjoismaisen näköinen vaalea ja kaunis nainen. Tottakai se on siellä eksoottista. Löytyy sitten seksikäs komea Max, jonka kanssa hän kokee monenlaista. 
Kuitenkin Tuuli sitten päätyy pois sieltä kesäasunnostaan ja lomaa on jäljellä. Hän meneekin loppuajaksi retriittiin, syrjäiseen paikkaan, jossa riisutaan pois kaikki ulkoiset merkit, kännykät ym. Kaikille määrätään joku työtehtävä ja Tuuli joutuu siivoamaan vessoja ym. Kirjan loppu on sitten oman itsensä etsimistä ja löytämistä. Lopulta ei kirjassa selviä palaako hän takaisin...
Oli aika erikoinen lukukokemus tämä, välillä olin jättää kirjan kesken, koska ei oikein kiinnostanut. Luin kuitenkin ja loppupuolella siellä Retriitissä tulikin joitain asioita joita kirjoitin muistiinkin itselle. Elämänohjeita, esim: Onni ei tule synny siitä, että saat sen mitä haluat, vaan siitä että halu lakkaa tai on edes hetken poissa.  
Ehkä tämän kirjan loppupuoli nosti vähän arviontia :)  3-/5
Pitäisi taas alkaa lukea Buddhan opeista vaihteeksi. 
 
TOUKOKUU 7 kirjaa luin
 
30.5. Emmy Abrahamson; Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista, Gummerus 2022, 265 sivua
Tämä olikin mulle uuden kirjailian kirja.
Wienissä asuva Julia toimii englanninkielen opettajana, vaikka onkin kotoisin Ruotsista. Hän asuu kissansa kanssa yksin. Elämä alkaa tuntua olevan yhtä ja samaa. Kerran puistonpenkillä viereen tulee koditon Ben, joka on kyhännyt olopaikan puistoon pressuista ja pahvilaatikoista tms. Hän on resuinen ja haisee pahalta., mutta muuten mukava. He alkavat tutustua toisiinsa vähitellen, Julia vie hänet kotiinsa ja pesulle, vaatteita he etsivät kirpputoreilta. Aika outoja juttuja kirjassa tapahtuu, esim. kun Ben lähteekin yhtäkkiä livohkaan, ja Julia etsii häntä kaikkialta, jopa lähtee Kanadaan asti Benin kotikaupunkiin etsimään tätä.
Fiilis jonka kirjailija kuvaa Wienistä tai Kanadasta on vähän oudontuntuinen. Mutta kirja perustuu hänen omien kokemuksiinsa. Ei tämä nyt ollutkaan ihan niin lempikirja, mitä kirjan kaunis kansi voisi olettaa olevan. 3-/5

27.5. Amanda Vaara; Routavaurioita, Karisto 2022
Tämä on jo kuudes kirja tässä sarjassa, jossa Venla osti vanhan koulun ja alkoi harjoittaa siinä b&b-majoitustoimintaa. Edellisessä kirjassa hän vaihtoi sen yrityksensä paikan Ruusukartanoon, joka oli kauniimpi paikka. Tässä eletään kevättä ja kesää siellä. Venla palkkaa ns.talonmiehen ja tuntuu että kaikki hänen toimensa menevät jollainlailla vikaan, aina. Vaikeuksia tulee vähän väliä. 
Jotenkin aika masentava kirja tämä oli, miesongelmia, hänen lapsensa isää Jörniä haikaillaan taas, vaikka hänet onkin kielletty ottamasta yhteyttä. Monia muitakin miehiä haikaillaan, tai sitten hypätään heiän kanssa sänkyyn. Olen kyllä tykännyt näistä edellisistä kirjoista, mutta tämä oli vähän niin ja näin.
Luin kuitenkin.  3-/5

25.5. Seppo Jokinen; Sen maksaa minkä tilaa, Crime Time 2023
Kävin eilen pääkirjastossa ja sieltä huomasin tämän uusimman Jokisen dekkarin lainattavaksi, eihän tätä voinut ohittaa. Niinpä tämä kirja "piti" lukea vuorokaudessa.
Tutut Tampereen rikospoliisit taas ovat työntouhussa. Komisario Koskiselle tulee myös tutun kautta pyyntöä selvitellä asioita, vaikka ne eivät hänelle varsinaisesti kuuluisi. Koskinen on eronnut Lundelinin kanssa ja heidän Nekalan talokin on myyty ja Koskinen asustelee poliisi-ammattikoulun auntolassa. Vaikka työpäivät venyvät usein niin pitkiksi, ettei hän siellä ehdi paljon aikaa viettää.
Nopealukuinen ja vetävä dekkari tämäkin oli, kuten ne kaikki aikaisemmatkin 27 Komisario Koskisesta kertovaa dekkaria :) Jotenkin mukava lukea heidän liikkumisesta näissä tutuissa paikoissa, vaikka raaoista rikoksistahan näissä kirjoissa on kyse. 5/5

49. Kirja on julkaistu vuonna 2023
24.5. Kirsi Pehkonen; Unikoita ja unelmia Jylhäsalmella, Karisto 2023 287 sivua
Edellisen kirjan lukemisen jälkeen halutti lukea jotain aivan muuta, eli kevyttä ja kesäistä mukavaa lukemista. Sitä tässä romaanissa on. Tutut Jylhäsalmen maisemat ja edellisistä kirjoista tuttuja ihmisiä. Tässä on pääosassa Jenni, joka on tuttu taksinkuljettaja ja lähihoitajana ja monessa mukana ollut nuori nainen. Nyt hän tekee elämässään muutoksen, tulee ero avomiehestä ja unelmiaan seuraten hän alkaa osa-aikaiseksi työntekijäksi kukkakauppaan, ja se homma alkaakin sujua hyvin. 
Mukavaa kevyttä ja kesäistä lukemista ja välillä kohellustakin, nopea oli lukea. 3/5

21.5. Camilla Läckberg; Käenpoika, Otava 2022, 477 sivua
Vähän oli stressiä tämän lukemisessa, koska on pikaluettavana ja näin paljon sivuja. Mutta sain lopulta ajoissa luettua. 
Kirjahan on tuttua Läckbergiä, aikaisemmin luin kaikki hänen kirjansa, mutta nyt on ollut joku vuosi taukoa. Nämä Fjällbacka-sarjan kirjat olen lukenut ja ehkä tämä oli raaemmasta päästä niistä, en tiedä. eihän ne ole ennenkään ollet hyvin kevyitä. 
Tässä kirjassa liikutaan alussa varakkaiden ihmisten mukana kulttuurin ja juhlien parissa. Kirjailija päähenkilö kuulee olevansa ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta uuden kirjan kirjoitus ei suju. Välillä kerrotaan 1980-luvun tapahtumia Tukholmassa, josta Erica on saanut vinkin sattuneesta kahden hengen surmasta, joista toinen on transnainen ja hänen lapsensa. Murhia kirjassa tapahtuu useita ja poliisitkin ovat järkyttyneitä tapahtumien raakuudesta. Itse kyllä aavistin syyllisen tekijän jo ajoissa ennen kirjan loppua. Jännitystä riitti kyllä kirjan loppuun asti. Kirja jäi sellaiseen kohtaan, että on hyvä odotella jatkoa. Kirjan lukujen pituudesta ja kertomuksen pätkittymisestä annan miinuksen. 5-/5
 
12.5. Eppu Nuotio/Tiina Brännare; Veto, Otava 2022 238 sivua
Kiti on lyönyt  kolme vuotta  sitten vetoa, joka piti langeta maksuu Kitin 40-vuotispäivänä. Hän saa mieheltä painavan rahamäärän ja lähtee riemuissaan viettämään hulppeaa lomaa Lappiin. Kaikenlaista sattumaa on jo matkalla, mutta vasta perillä itikoiden saartamana hänelle selviää, että hän tulikin raskaasti huijatuksi. Kirjassa juodaan paljon alkoholia ja harrastetaan seksiä.
Halusin vaihteeksi lukea mukavan ja kevyen kirjan, okei, olihan tämä kevyt, vaikka aika raskaitakin tapahtumia siinä oli. Mutta enpä ole näin reipasta seksiä lukenut pitkästä aikaa, niin että vähän hirvittikin. Ei ihan minun lempikirjaa tästä löytynyt. 2/5
 
 
 6.5. Kristiina Vuori; Samettiin kätketty, Tammi 2021 394 sivua
Kirja kertoo 1640-luvun elämästä Turussa. Kätilöntointa harjoittava Margareta Perintytär joutuu tekemään toisten kätilövaimojen kanssa raskasta tutkimusta naisille, kenen rinnoista tulee maitoa? On nimittäin löytynyt samettiin kääritty vastasyntynyt vauva hukutettuna. Samaan aikaan hän itse koettaa kätkeä rinnoistaan tihkuvaa maitoa...Hän jää tietysti kiinni tästä, koska hän on vasta saanut itsekin lapsen. Kirjassa ei alussa kerrota missä tämä oma tyttölapsi on. Toinen "rikos" siihen aikaan oli myös haureuden synti, koska Margaretalla ei ollut miestä. Varsin karmeita rangaistuksia hän joutuu kärsimään, koska vaikka tuleekin selville että lapsi on hengissä ja ollut Margatetan äidin luona, niin avioliiton ulkopuolinen seksisuhde on täysin rangaistavaa. Margareta ei voi todistaa mitenkään, että kihloista oli puhuttu ennen kuin tämä rakastettu Alex oli lähtenýt kotimaahansa Englantiin ja tämän paluu oli viivästyntyt. Naisten osa on ollut silloin hyvin vaikea monin tavoin.
Jännittävä, vähän pelottavakin kirja oli kyllä lukea, mutta hyvin mielenkiintoinen. 4/5
 
 
HUHTIKUU  5 kirjaa tuli luettua

8. Kirja kertoo pienestä kaupungista

 23.4. Matti Remes; Norjalainen tyttöystävä, Tammi,2021
Tämä on 11. Ruben Waara-dekkari. Tietysti hän on tunnettu kirjailija, mutta en muista olenko lukenut aikaisemmin. 
Neljä suomalaista ryöstää rahankuljetusauton Norjassa, kolme jää kiinni, yksi jatkaa vapaalla ja saa tehtäväkseen piilottaa rahat.  Kun tuomiot on lusittu ja vapautuneet alkavat kysellä missä ovat rahat. Niiden piilottaja haluaa pitää sen salassa, koska ajattelee, että tieto on hänen henkivakuutuksensa. Jostain syystä nämä henkilöt ovat tulleet Hankoon. Ruben Waara tuntee kaikki hankolaiset ja joutuu sekaantumaan tapaukseen syksyisessa Hangossa joutuen itsekin vaaraan. 
Kirja oli nopea luettava, vaikka en ihan hirveästi olekaan tällaisten kirjojen ystävä. Dekkareita ole kyllä lukenut paljon. Tämä oli kyllä varsin väkivaltainen ja raakakin tarina. En tiedä miksi lainasin tämän kirjan kirjastosta, ehkä vaan halusin lukea dekkaria vaihteeksi. Joskus vaan sieltä ei meinaa löytyä mitään kiinnostavaa. Jos kirjailija tarinat ovat jatkoa edellisille kirjoille, voisi olla hyvä jos aloittaisi lukemisen aikaisemmista kirjoista, voisi tutustua tarinoiden henkilöihin alusta asti. 3-/5
 
20.4.
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun
Kristin Emilsson; Joulu Julian tyyliin, Karisto 2022, 316 sivua
Tämän kirjan voisi lukea vaikka yhteen kyytiin kokonaan. Kirja kertoo tukholmalaisista Juliasta, Petteristä ja hänen ex vaimostaan ja 5 vuotiaasta tyttärestä Elsasta. On paljon myös muita henkilöitä. 
Julia on täysin tympääntynyt joulunviettoon aina samalla tyylillä oman perheenjäsentensä kanssa. Hän päättää olla tämän joulun yksinään. Hänen ystävänsä järjestää kissanhoitokeikan tälle Gotlantiin Visbyyn. Erehdyksen takia Petterillekin järjestyy samaan paikkaan kissanhoitokeikka. Matkassa on paljon kommelluksia ja mutkia, esim järkyttävä luminen myrsky juuri sinne mennessä. Vaikka haluaisikin muuta, saarelta ei pääse mihinkään. Siinä heidän on vain sopeuduttava olemaan  samassa pikkutalossa joulu.
Kirja oli piristävä lukukokemus edellisten jälkeen, kaipasin juuri nyt kevyempää kertomusta luettavaksi. Teksti oli sujuvaa ja mukavaa luettavaa, vaikka nyt ei olekaan aihe ajankohtainen, mutta kyllä se joulu tulee sieltä. 4/5

16.4.
10. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja
Cecelia Ahern; Loppusanat, Gummerus 2020, 367 sivua
Tämä kirja on jatkoa kirjalle P.S.Rakastan sinua, sitä en ole lukenut
Kirjan pääosassa on Holly, jonka mies Gerry on kuollut 7 vuotta sitten nuorena aivosyöpään. Gerry oli kirjoittanut Hollylle 10 kirjettä, joissa oli erilaisia tehtäviä ja niitä sai avata yhden kuukaudessa Gerryn kuoltua. Holly on töissä sisarensa vintageliikkeessä ja sisar tekee podcasteja. Ciara sisar houkuttelee Hollyn kertomaan näistä kirjeistä podcastiinsa. Siitä tieto leviää vakavasti sairaiden henkilöiden perustamaan P.S.Rakastan sinua- ryhmään, jotka sitten haluavat jättää omaisilleen vastaavia kirjeitä ja pyytävät Hollya auttaamaan niiden laadinnassa. Vaikka Holly ei koe olevansa siihen kykenevä, vähitellen hän alkaa tutustua näihin henkilöihin ja auttaa heitä näiden viestien tekemisessä. Hommahan on varsin vaikeaa ja hienovaraista, mutta Holly saa avustettua montaa henkilöä. Lopulta myös itseään, koska hän tajuaa itsekin mennä elämässä eteenpäin, hän saa itsekin paljon näiltä ihmisiltä joihin tutustuu tässä P.S. Rakastan sinua-kerhossa.
Tämä kirja koskettaa myös itseäni, koska mieheni kuolemasta alkaa olla 7 vuotta tätä kirjaa lukiessani. Hyvä kirja, vaikka lukemiseen menikin pitkään. 5/5

30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi

7.4. Louise Penny; Naivistin kuolema, WSOY, 2005
Jostain lehdestä luin kehuja tämän kirjailijan teoksesta ja varasin hänen teoksistaan ensimmäisen koska ei näitä löytynyt kirjaston hyllystä. Tämänkin odottamiseen kului monta kuukautta ja joku on jo varannut tämänkin kirjan. Aloitin lukemisen, alkuun en saanut selvää tekstistä,  luin yöllä kun en saanut nukuttua. Ei oikein napannut mukaansa, mutta päätin kuitekin lukea sen 50 sivua alkua, jos ei kiinnosta niin vien pois. 
Okei, luin sitten loputkin, oli kuitenkin niin kiinnostavaa. Pienessä kanadalaisessa Tree Pinesin kylässä löydetään pidetty opettaja surmattuna metsästä. Hänen maalaamansa teos on juuri hyväksytty kylän taidenäyttelyyn. Yhtään maalausta hän ei ole aikaisemmin näyttänyt kenellekään. Rikoskomisario Armand Gamache alkaa tutkia tapausta. Kylässä harrastetaan jousiammuntaa ja onkin haastetta löytää kuka olisi surmannut Jane Nealin varhaisena sunnuntai-aamuna...Tämän kirjailijan kirjat ovat lukuisasti palkittuja ja todella suosittuja ympäri maailmaa, ei vaan ole tulleet aikaisemmin tutuiksi. 3/5
 
 2.4.
11. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi
Outi Pakkanen; Pullonkerääjä, 2022 Otava, 318 sivua 
Tämä kirja on ollut varauksessa jo varmaan puoli vuotta ainakin ja vielä olin jonossa noin 130. Löysin kuitenkin tämän pikaluettavien hyllystä, hyvä. Tämä kirja on tutusti hyvin nopeasti luettava ja tuttua Anna Laine-dekkarien sarjaa, kirjailijan 30. dekkari, lukenut olen ne kaikki.
Helsingissä ja tutuissa maisemissa sitä taas ollaan tässäkin kirjassa. Anna Laine saa tässä kirjassa sellaisen järisyttävän ehdotuksen, että hänellä menee siihen miettimiseen aikaa, mutta kirjan lopussa se ratkeaa. Koko ajan tätä lukiessa saa miettiä, että kukahan näistä henkilöistä surmataan (pullojen keräystä harrasti useampi), mutta tämä kirjailija ei tunnetusti mässäile näissä asioissa. Näissä kirjoissa kerrotaan usein samoista tutuista henkilöistä ja monia uusiakin tuttavuuksia tulee. 
Mukavaa, viihdyttävää luettavaa tämä oli. 4/5

MAALISKUU vain 4 kirjaa tässä kuussa sain luettua

 30.3. Mai Tolonen; Kupai nau-nähdään pian, OK-kirja, 2018

Kirja Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista 1900-luvun alussa. Hangosta laivaan nousi 211 henkilöä suurin odotuksin menossa rahaa tienaamaan Amerikkaan. Tarkemmin kerrotaan näiden kirjan päähenkilöiden elämästä ennen matkaa, heitä oli kolme miestä ja yksi nainen, eri-ikäisiä ja eri syistä he lähtivät.
Kirja on senkin takia mielenkiintoinen, koska isoäitini tietojeni mukaan kävi myös joko Kanadassa tai Amerikassa varmaan noina aikoina. Hän tuli käymään kotona ja jäi sitten leskimiehen vaimoksi pieneen syrjäiseen pitäjään. Kirjan luettuani melkein ymmärsin, että miksi isoäitini jäi tänne Suomeen. 
Eipä se elämä näillekään kirjassa kerrotuille siirtolaisille ollut kovin ihanaa Amerikassakaan. Kirja oli mielenkiintoinen ja sujuvaa luettavaa. Erityisen hieno oli kirjan kansikuva, kuvaa hienosti kirjan sisällön aikakautta. 4/5

24.3. 
18. Kirja on julkaistu alun perin kiinan, hindin, englannin, espanjan tai arabian kielellä (Maailman viisi puhutuinta kieltä)
Anne Booth; Pieniä ilmeitä, Otava 2022, 317 sivua
Tämä kirja olikin vaihteeksi aivan ihana, täynnä itkua ja naurua ja rukoilua.
Englantilaisessa pikkukaupungissa on pieni Katolisen kirkon luostari, jossa asustaa vain kolme nunnaa. Monta heistä on jo edesmennyt ja heitä kaivataan kovasti. Luostariksi on lahjoittanut eräs kartanonherra jo 1920-luvulla rakennuksensa. Nunnat kuuluvat kaupungin yhteisöön tiiviisti, vaikka he eivät enää vastaakaan kaupungissa olevasta koulusta. Abbedissana toimiva Margaret on stressaantunut ainaisesta rahapulasta ja liioista työhuolista. Sisar Bridget laittaa heille herkullisia ruokia ja kakkuja, vanhin sisar Cesilia tekee historiantutkimusta kartanon lahjoittajasta. He pyytävät Herralta apua kaikkiin pulmiinsa ja ongelmiinsa ja uskovat kaiken järjestyvän. Ja ihmeellisesti kaikki asiat järjestyvätkin lopulta. Vaikka monet kyyneleet ja itkut he saavat itkeä kirjassa. Mukava ja nopea luettava oli tämä kirja. 
Ehdin jo huolestua kun lukeminen ei ole viimeaikoina maistunut, mutta ehkä vika ei ollutkaan minussa, vaan  luettavassa kirjassa. 4/5
 
 21.3. Tove Janssson; Kuvanveistäjän tytär, Bon-pokkari, 1968 117 sivua
Kirjailija kirjoittaa lapsuudestaan näissä muistelmissa. Lyhyitä kertomuksia lapsuuden sattumuksista ja ihmisistä. Huvittaviakin monet tarinat, kuten sekin kun pieni Tove löytää hienon hopeisen kiven, hän kierittää sitä suurella vaivalla kotiinsa, lopulta se tippuu parvekkeen kaiteen alta pihalle ja hajoaa tuhansiksi sirpaleiksi....Perheen elämästä ja joulunvietosta hän kirjoittaa myös. "Milloinkaan ei ole niin rauhallista kuin heti joulun mentyä, silloin on saanut kaiken anteeksi ja voi taas muuttua tavalliseksi"
"Kirjassa lomittuvat lapsen arkipäivän tyyni realismi, idylli ja satu, jota rohkea mielikuvitus kuohuttaa. Ja niin ymmärrämme, mistä muumipeikot ovat peräisin" 3/5
Muuten lukeminen on nyt hidastunut ja ..hm ei niin kiinnostavaa taas vaihteeksi

11.3. 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön

Tuija Lehtinen; Sumulaakson kartano ja  
Tuija Lehtinen; Takaisin Sumulaasoon, Otava 2018, 223 sivua 
Tuntuipa mun lukuinto lopahtavan tähän kirjaan taas kokonaan.On ollut jo toista viikkoa kesken tämä. 
Jotenkin ei vaan nyt kiinnosta lukea nuoren, kauniin ja rikkaan aatelisnaisen tyytymättömästä haahuilusta sukukartanossaan.
Lopulta pakotin itseni lukemaan. Edellisestä kirjasta tuttu Silja palaa isoäitinsä pakottamana sukukartanoonsa kesäksi. Kai isoäiti Olga  Eugeniella on tarkoitus löytää Siljalle sopivan arvokas mies, mutta eipä hän ota ehdokkaita vastaan. Kartanossa on edellisestä kirjasta tuttua touhuamista, militariaa ja fasaaneita. On vielä Olga Eugenien 80-vuotis juhlat, joita kartanon neitikin jonkinverran on järjestämässä. Muuten tämä nyrpeä neiti ei paljon mihinkään osallistu, vaan kartanon palkataan tarvittaessa väkeä.
No nyt saa olla tämäntyyliset kirjat taas vähän aikaa lukematta. Olen aina tavatessa ottanut Tuija Lehtisen kirjat luettavaksi, mutta nämä viimeiset kaksi ehkä olisi voinut jättää lukemattakin. 2/5

 

HELMIKUU  9 kirjaa luettu

1.3.
19. Kirjassa on paikka, jossa olet käynyt  
Victoria Hislop; Eräänä elokuun iltana, Bazar, 2020, 287 sivua
Kirja kertoo Kreetalla olevasta kaupungista nimeltä Agios Nikolaos, jonka lähellä on kylä Plaka ja Spinalongan saari. Näissä paikoissa olen käynyt joskus 1980-luvun alussa turistimatkalla viikon.
Vuonna 1957 saaren leprasiirtolasta pääsivät siellä olevat sairaat pois, koska oli löydetty lepraan parantava lääke. Kirja kertoo niistä ajoista. Kreetaalaiset ovat kiihkeita rakastamaan ja juhlimaan ja he tanssivat ja laulavat surunsa pois.
Perhe oli laaja, Anna ja Andreas olivat aviopari. Manolis oli Andeaksen serkku ja hänellä oli ennen ollut morsiamena Maria, joka oli päässyt pois Spinalongasta. Lepra ei ollut häntä vaurioittanut, koska hän oli saanut lääkettä ajoissa. Anna sai lapsen, mutta hänellä oli kiihkeä seksisuhde myös Manolisen kanssa. Andreas saa sen selville ja sitten juuri sinä elokuun iltana, kun Spinalongasta tuotiin veneellä ihmiset vapauteen, hän ampuu Annan. Koko kaupunki ja Kreeta tietysti järkyttyi tästä tapauksesta. Manolis ymmärsi, että hänen serkkunsa oli saanut tietää hänen ja Annan suhteesta ja Annan lapsikin saattoi olla Manoliksen. Manolis lähti pois koko saarelta Ateenaan ja meni töihin Pireuksen satamaan.

Kirjassa oli todella paljon ihmisiä ja tapahtumia, kaikesta ei voi kertoa tässä lyhyesti. Pakko sanoa, että tätä kirjaa meni lukiessa ehkä 100 sivua, ennenkuin sen tarina alkoi vetää. Syynä on tietysti sekin kun en ole lukenut edellistä samasta paikasta kertovaa kuuluisaa kirjaa Saari. On se tietysti nyt luettava.

Vaikka en juurikaan muista paljoa siellä käynnistä, niin kuitenkin aina olen halunnut sinne palata takaisin joskus. Silloin vierailimme myös pikallisessa sairaalassa (jossa kirjan Mariakin oli töissä), eräs matkalla ollut apteekkari järjesti sen, ja meitä hoitajia oli siellä muutama mukana. 4/5

 


 26.2. Johanna Bolouri, Lahjoista parhain, WSOY 2020, 340 sivua
Jostain kumman syystä jouluaiheiset kirjat tulee mukaan kirjastosta :)) Eipä tämä nyt ollutkaan niin paljon jouluaiheinen kuin luulin. Joulua kuitenkin vietettiin päähenkilöiden vanhempien kanssa parikin kertaa.
Tämä oli sellainen romaani joka otti mukaansa heti alkulehdeltä alkaen. Nick ja Matt asuvat Lontoossa, he ovat opiskelutoveruudesta asti tunteneet ja asuneet kimppakämpässä. He ovat juristeja ja jelppineet toisiaan kun ongelmia on tullut vastaan elämässä. Nick on kirjan alussa työtön, hänet on käytännössä irtisanottu ja hän on hyvin alamaissa. Hän on hakenut käytännössä kaikia työpaikkoja joita voi hakea. 
 
Nickin ystävä löytää hänelle työpaikan- tavarataloon Joulupukiksi. Se tuntuu Nickistä aluksi ihan karmealta hommalta. Hä ei ole tottunut lapsiin. Mutta sitten tulee Alfie 4 v, joka ei toivokaan mitään suurta tavaraa vaan toivoo Joulupukilta, että tämä tekisi hänen äidistään onnellisen! 
Alfien äiti on töissä saman tavaratalon ravintolassa ja hän tuleekin hädissään etsimään poikaansa. Sarah lumoaa Nickin heti, mutta Nick kuitenkin saattaa tämän Matt in kanssa seurustelemaan. Monenlaista siinä sitten tapahtuukin, ennenkuin lopullisesti oikeat parit löytävät toisensa.
Tämä oli aivan huikean hyvä kirja lukea, vaikka oli romanttinen "komedia". Melkein näin tämän elokuvamaisena tarinana.  Kevyt, mutta vaihteleva tarina jossa myös kyyneleet virtasivat. 5/5
 
24.2. 
 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön 
Tuija Lehtinen; Sumulaakson kartano, Otava 2017, 235 sivua
Aateliskartanon tulevat perilliset Silja ja Elsa tahoillaan, toisaalta eivät halua osallistua aateliseen elämätapaan, vaan pistävät sille vastaan. Silja kuitenkin on koko ikänsä tehnyt kuitenkin niinkuin iso-äiti toivoo. Elsa sensijaan on tuittupäinen ja pistää vastaan. Elsa on kouluttautunut pieneläintenhoitajaksi, mutta hän on hyvin herkästi kyllästyvä vähän kaikkeen. Perhe on löytänyt Elsalle hyväksytyn aatelismiehen, joka on hurmannut Elsan täysin, mutta kun tämä saa tietää isovanhempiensa ohjailusta, hän lyö jarrut päälle. 
Samantapainen vähän kyllästyneesti suhtautuva naistyyppi on tässäkin kirjassa, kuin tuossa edellisessä Lehtisen romaanissa jonka luin.
Kun etsin nämä Sumulaakso-kirjat kirjastosta niin kuvittelin näiden kertovan historiallisesta kartanon elämästä, hahhaa. 
Kartano elää nykyaikaa, vanhat sukulaiset vaan pitää kiinni historiasta. Mutta ei se mitään, luin tämän kirjan nopeasti, mutta pidän vähän taukoa seuraavaan Sumulaakso-romaaniin. 3/5
Takaisin Sumulaaksoon,  Otava 2018 223 sivua

 

21.2.  
40. Kirjassa hylätään jotain   
Tuija Lehtinen; Pensionaatti Huojuva talo, Otava 2019 239 sivua
Mariannen avomies on jättänyt ilman sen kummampaa syyn kertomista tekstiviestillä ja hän on allapäin ja kyllästynyt kaikkeen. Hän lähtee kesäksi Turun saaristomeren saareen, jossa asustaa tässä kirjan pensionaatissa. Isälleen Marianne on kertonut mihin menee, ja hän on jättänyt Art Deco Angelika-bloginsakin tauolle, eikä ole kertonut muille mitään. Äitiään hän ei ollut koskaan tavannut, koska äiti oli jättänyt hänet pienenä isänsä liikkeeseen vain kirje vaunuissa.
Saaressa on monia kesävieraita ja vakituisia asukkaita, niin onhan siellä kesäisin monenlaista tapahtumaa. Viereisessä konttimajoituksessa asuu myös harmittoman boheemin oloinen mies Jonne. Saaressa olevassa niemessä asustaa myös salaperäinen erakko, joka on aidannut pihansa ja rantansa piikkilangalla, eikä halua tavata ketään, vaan hän katselee ihmisiä kiikarillansa. Mutta tämä erakko kirjoittaa kuitenkin kirjaan pari erikoista lukua.
Marianne osallistuu saarella lasten leiriin avustamalla ja muihinkin taidetapahtumiin. Onhan hän taiteen ja antiikin asiantuntija. Rakkauttakin on ilmassa, kun juhannus saapuu.
Kirja oli kyllä jotenkin pitkäveteinenkin. Päähenkilö vatvoi vain asioita ja mietti entistä miestään, mutta kuitenkin tajusi lopulta etteivät he olisi sopineetkaan yhteen, vaan muitakin mahdollisuuksia ja vapautta on elämässä.
Luen kaikki tämän kirjailijan kirjat, jotka tulevat vastaan kirjastossa. Ehkä olen joitakin mielenkiintoisempiakin hänen kirjojaan lukenut. 3/5
 
18.2.
46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika
Riku Siivonen; Kaikki isäni tavarat, WSOY 2022 196 sivua 
 
Uusi kirjailija tämäkin on ja tämä on esikoisteos häneltä. Lainasin tämän siksikin kun oma mieheni oli keräilijä ja jätti perinnöksi paljon kaikenlaista tavaraa, mutta ei toki niin paljon kuin kirjassa oli. Kirjassa isä oli keräilijä, jolle parempi sata tavaraa, joiden avulla voi selvitä vaikka millaisesta katastrofista. ”Kyllä liian kanssa pärjää”oli isä sanonut ja sitten oli monta taloa ja pihaa ym aivan täynnä kaikenlaista tavaraa. 
 
Kirjan mies pohtii myös koko ajan suhdettaan isäänsä, menneisyydessä on paljon traumoja. Äiti ja isä ovat eronneet aikanaan ja poika on ollut äitinsä luona, mutta usein myös isänsä kanssa. Poika lääkitsee sitten näitä traumoja lääkkeillä ja huumeilla. Hänellä on kuitenkin tytär, joka pitää hänet kartalla. Jos haluaa lukea melkein 200 sivua jossain traumoissa pyörimistä ja niissä selviämistä jotenkin, niin hyvä. Ei ollut mun lempilukemista, mutta luin kuitenkin, vaikka en ihan joka sanaa, koska piti katsoa selviääkö hän vai ei. 2+/5
 
15.2.
 15. Kirjan nimessä on ja-sana 
Mirva Saukkola; Siveltimenvetoja ja Silmänlumetta, Tammi 2022, 298 sivua
 
Antiikkietsivä  Saara Lehtokorpi on tapaamassa miesystäväänsä New Yorkissa. Miehen asuntoon murtaudutaan ja Saaraa aletaan kiristää hankkimaan tietoja erään Espanjan sisällissodassa kuolleen taiteilijan töistä jotain koodia, jolla tämä roisto saisi selville jotain tietoja.
Kiristys menee jo miesystävän pahoinpitelyyn ja Saaran vanhempien kidnappaukseen asti, joten on vain pakko alkaa etsiä tämän taiteilija töitä ja alkaa selvittämään niiden olinpaikkoja. 
Vihjeiden mukaan Saara matkustaa niiden perässä ympäri maailmaa, välittämättä rahanmenosta tai hiilijalanjäljestä tai omasta väsymyksestääkään.  
 
Kirjassa kulkee vuorotellen tarinat Espanjan sisällisodan ajalta v.1936-1939 ja sen jälkeenkin. Toinen tarina kertoo Saaran matkoista  v 2019 ympäri maailmaa.  Eli takaumia on tässäkin kirjassa jatkuvasti.
 
Kirjan virkkeisiin on upotettu jatkuvasti paljon adjektiiveja ja tuotteiden nimiä. Joku bränditietoinen voi tykätäkin...Ne olen ohittanut enempää miettimättä, ei ole väliä onko mekko kate spaden tai dolce &gabbanan, tämäntaipaisia merkkejä kirjassa on lukemattomia. 
Dekkarin tarina kiihtyy loppua kohden sen huipennukseen. Opetusta siihen liittyy, Euroopan historiasta ja kärsimyksen ei-jalostavasta voimasta maailmassa. 
Tämä on toinen kirja Antiikkietsivät -sarjaan joka oli alkanut edellisessä kirjassa Silkkejä, safiireita ja salaisuuksia. En ainakaan muista, että olisin sitä lukenut. 3/5
 
 
 Tuomainen Antti; Jäniskerroin, Otava 2020
Pakko tunnustaa, että tämä kirja jäi kesken, ei vaan sujunut lukeminen. Koetin samaa tekniikkaa eli 50 sivua/päivä
 
 
45. Kirja sopii haastekohtaan, johon olet jo lukenut kirjan 
11.2. Eira Mollberg; Villahousuhäpeä, Tammi 2019, Dokumenttiromaani 360 sivua
 
Uusi kirjalija ja ehkä uusi “genre” jollaisia en ole ennen lukenut, kollaasimainen tosikertomus. Kirjoitan tähän asioita joita tuli mieleen lukiessani tätä.
1) Kirjailija viihtyi hyvin naapurimaassa ja ortodoksisissa luostareissa vierailuilla
2) Hän kertoi paljon kokemuksista alkoholistien ym katkaisuhoitopaikoista
3) Ihmisellä voi olla riippuvuuksia moniin asioihin
4) Perhetrauma-ulkopuolisuus-ahdistus. Hylkäys-hylkäys, uloskirjaus elämänmenosta “Tehtyä työtä, jonka tulos on tussahtanut ilmaan”, nämä voivat olla aiheuttajina osaltaan esim alkoholismiin ja ahdistuksiin
5) Mistä helpotusta: kirjoittaminen-päiväkirjat- taide, maalaaminen. Älä alistu kielteisyydelle
6) Tragisia ihmiskohtaloita vertaisohjaajana kuntoutuskeskuksissa alkoholisteille ja muille päihteidenkäyttäjille

Kirja oli vavahduttava kokemus lukea, vaikka olen ollut hoitotyössä ja sielläkin oli katkaisuhoidossa henkilöitä alkuvaiheessa. Ja monenlaista koki sielläkin.
Pyrin lukemaan n 50 sivua päivässä, niin ei käynyt liian raskaaksi. Kiinnostus heräsi kyllä lukea enemmänkin ja katsella kirjailijan isän elokuvia.  5/5

 6.2.
6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate- 
Hellberg Amanda; Krinoliinijoulu, Tammi 2020, suom 2022 Nina Mäki-Kihniä 
 
v.1870 talvi on ollut Ruotsissa hyvin luminen. Kirjassa eletään pienessä kaupungissa, siihen aikaan aika huonoissa oloissa. Mutta päähenkilö Lovisa oli selvinnyt pahemmastakin kuten nälkävuosista. Hän työskentelee makeispuodissa, jossa ei vaikuta olevan puutetta sokerista eikä muustakaan. 
Omistaja rouva Brask saa tehtäväkseen valmistaa herkkuja kartanon tanssiaisiin, jotka pidetään ennen joulua. Kartano on kuuluisa pelottavista tarinoista, siellä on jotain mystisiä juttuja tapahtunut. 
Kartanon herra, paroni on salskea mies ja hänelläkin on salaisuutensa, kuten niitä on Lovisankin menneisyydessä ollut. Lovisalla onkin tarkoitus lähteä pois maasta, Amerikkaan asti heti uutena vuotena. 
Lovisa joutui menemään kartanoon työnsä takia ja hänellä oli kipinää paronin kanssa heti ensi tapaamisesta alkaen.
Kartanossa oli kummallisia tuoksuja ja ääniä ja Lovisalle niitä ilmaantui aina klo 24 pimeässä. Lovisa joutui niihin juhliinkin mukaan ja pukemaan upean krinoliini-lainapuvun ylleen.
Historiallinen kirjahan tämä, vaikka jossain kohti kyllä vähän ihmetyttikin millaista touhua siellä harjoitettiin. 
Odotin tältä kirjalta enemmän, pakko sanoa että oli välillä halu jättää kesken lukeminen. Oikeasti eihän tässä varsinaisesti joulusta puhuttu ollenkaan, mitä ihmeen "Joulukarkkia"? Kirjan kansikuva oli kyllä hieno!  Pääasia, että lopussa kaikki sitten järjestyi parhain päin :))  3-/5
 
 2.2.
 42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa
Haruki Murakami; Rajasta etelään, auringosta länteen, 1992 (suom 2017) Tammen keltainen kirjasto 230 sivua
Ensimmäinen lukemani romaani tältä kirjailijalta. Onko parhaat romaanit laitettu Tammen keltaiseen kirjastoon?  Tämä kirja on niistä 484. Enkä ole niistä  monia lukenut.
Kirjan alussa nuori poika on 12 vuotias Hajime, joka on syntynyt v 1951. Hän kertoo vanhemmistaan ja elämästään, hän on ainoa lapsi, mikä on kuulemma poikkeuksellista silloin. Hän tutustuu koulukaveriinsa, joka on myös ainoa lapsi ja tyttö nimeltä Shimamoto. Heistä tulee hyvät ystävät ja sielunkumppanit. He kuuntelevat yhdessä Shimamoton vanhempien levysoittimesta musiikkia. 
Heidän tiensä kuitenkin eroavat, kun he kasvavat, he eivät tapaa toisiaan 25 vuoteen. Hajime opiskelee, tekee töitä ja menee naimisiin ja saa 2 lasta. Hänestä on tullut kahden ravintolan menestynyt omistaja. Kerran Shimamoto ilmestyy hänen ravintolaansa. Siitä alkaa  suhde uudelleen. Hajimen siihen asti onnellinen elämä alkaa tuntua tyhjältä, merkityksettömältä. Silloin Hajimen on valittava miten hän jatkaa elämäänsä.  Oli sellaista levollista ja hillittyä kerrontaa, ehkäpä japanilaisuus on tällaista, mutta aika yllättävääkin. Täydet pisteet. 5/5

TAMMIKUU luettu 8 kirjaa

 29.1.

32. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet  
Cox Natalie; Kahden kauppa, Otava 2021 362 sivua
Lontoolaisesta elämästä kertova vauhdikas seikkailu-romanttinen komediallinen kirja.
Clem on töissä artesaanijuustokaupassa ja asuu juustokaupan yläpuolella suuren koiransa Jali Kaalikkaan kanssa. Koira saa viettää päiviä juustokaupan lattialla pitkin pituuttaan maaten kun Clem on töissä. Hänen naapurinsa ei voi sietää suurta koiraa, vaikka se onkin lempeä ja persoonallinen. 
 
Clem harrastaa rullaluistelua. Kerran varastetaan hänen henkilöpaperinsa. Vaikuttaa siltä ettei hän oikein sitä itse tajua, mutta rahat häviävät hänen tililtään ja myöhemmin tapahtuu myös vielä isompia varkauksia Clemin nimissä. Eli joku varastaa hänen henkilötunnuksillaan rahaa. Juustokaupan omistaja antaa potkut.
Clem on omatoimisesti selvittänyt kuka on tämä identiteettivaras ja se on aivan hänen näköisessä nainen. Clem joutuu monia kertoja kuulusteluhin poliisilaitokselle ja jopa putkaankin. Mutta siellä on hurmaava rikoskonstaapeli jonka Clem on jo ennenkin tavannut kahvilassa.
Kirjassa monien tapahtumien kautta tuleekin suuri poliisioperaatio huumekaupan ja yöllisten rahanvaihto kohtauksien takia. Lopulta roistot jäävät kiinni ja suhde konstaapeli Gusin kanssa voi jatkua. Luin tätä vuorotellen tätä seuraavan kirjan kanssa. 3/5

   30.1. 
    29. Kirjassa on minä-kertoja
Lily Ebert ja Dov Forman; Lupauksen voima, Kuinka selviydyin Auschwitsista ja säilytin elämänhaluni, Karisto 2022 311 sivua
Aloitin tämän kirjan lukemisen. Päätin lukea ainakin 50 sivua joka päivä, ettei käy liian raskaaksi. Vaikka olen lukenut paljon kirjoja juutalaisten kohtaloista, niin voi olla että joku käy enemmän sieluun. 
Auschwitsistä selviytyjä Lily kertoo tässä tarinansa ja koko elämäntarinansa sen jälkeen.
Hän oli Unkarissa kasvaneen kuusilapsisen perheen vanhin tytär, joka oli oppinut olemaan jonkinlainen johtohahmo sisarusten kesken. Hän kertoo kirjassa aluksi perheestä ja elämästä ennen sotaa, kuinka he viettivät uskonnon mukaista elämää unkarilaisessa pikkukaupungissa. V 1939 alkoi elämä muuttua huolestuttavasti, vanhemmat eivät kuitenkaan halunneet pelästyttää lapsia, vaikka alkoi tulla lakeja jotka rajoittivat juutalaisia. Heidän isänsä kuoli sairauteen ennen Saksan miehitystä. He kuulivat huhuja, mutta eivät uskoneet mitä kaikkea oli edessä. 
Lily kertoo omia kokemuksia joutumisesta keskitysleirille ja siellä olosta. Äiti sisar ja veli joutui kaasukammioon ja hän ja kaksi sisarta leirille pakkotyöhön. Hän piti huolta nuoremmista sisaristaan kaikessa kurjuudessa. 
Heidän yhdessä pysyminen antoi syyn elää, he olivat täysin pimennossa ulkopuolisesta elämästä käsittämättömässä kurjuudessa ja raatoivat töissä esim asetehtaassa.  Kun sota loppui ja heitä kuljetettiin pois alueelta, he saivat ihmetellä kuinka ihmiset elivät normaalisti, eikä heillä ollut tietoa mitä kauheuksia on tapahtunut. 
Ei voi kirjoittaa mitä tuntemuksia lukeminenkin aiheuttaa, tämä kirja kertoo kaikkea niin omakohtaisesti. Myöhemmistä vaiheista kirjassa kerrotaan myös ja kuinka he saivat selville tapahtumia. Lily oli päättänyt että hän kertoo maailmalle tapahtumista, jos selviää sieltä hengissä. Hänen lapsenlapsenlapsensa Dov on auttanut siinä. 5/5
 
 
 24.1. 
26. Kirja, jonka lukeminen on sinulle haastavaa jostakin syystä  
Jenni Kokander; Yksi miljoonasta, Tammi 2022 251 sivua 

Vähän oli vaikea lukea tätä kirjaa, ei ollut mitenkään "mukava". Tämä oli kuin dekkari, mutta ei ollut merkitty sellaiseksi. 
Henkilöinä kirjassa ovat aika erikoinen poika kahdeksanvuotias Mikael, joka pitää äidistään hyvää huolta koska äiti on väsynyt, eikä jaksa mitään. Hänen vanhempansa ovat eronneet "koska heillä on ollut erilainen Jumala"
Orvokki, joka on lentoemäntä ja hänet Mikael löytää surmattuna kellarista. Poliiseja ja  kriminaalipsykologeja tutkimassa. Kaisa on yksi heistä, joka sattui olemaan mukana Orvokin viimeisellä lennolla ja hänet on määrätty lähinnä kadonneen Mikaelin etsijäksi, koska hänellä on taustaa lastensuojelusta ja Mikael äitinsä kanssa on siellä ollut asiakkaana ennenkin.
Orvokin veli ja hänen vaimonsa, heidän vanhempansakin ovat kirjan luvuissa mukana. Talossa on talonmies Raine, joka auttaa kaikessa jos talossa jotain apua tarvitaan.
Kirjassa on vähän kaikkea, jokaisella oli ongelmia ennen ja nyt.  Kirjailija loppusanoissaan sanoo, että "kirja on vain satu sattuman voimasta",  mutta vastaavaa on tapahtunut ja tapahtumpaikat ovat olemassa.
Minua sekoittaa aina kirjoissa takaumat, kun joka luku kertoo milloin entisestä ja milloin nykyisestä ajoista kenenkin kohdalla, tässä niitä on paljon. Tästä kirjasta olisi mielenkiintoista keskustella ja kuulla muidenkin mielipiteitä. Kevyiden romaanien jälkeen tämä oli kuin kylmää vettä niskaan. Luin kuitenkin, koska päätin niin. 3-/5
 
22.1.23
31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas 
Jenny Fagerlund; Kesän suuret ja pienet salaisuudet, Gummerus 2022 304 sivua (Alkuperäinen nimi Mitt hemliga liv)
  
Luin heti jatkoksi saman kirjailijan toisen suomennetun kirjan, jonka Helmet lukuhaasteessa voi laittaa tähän kohtaan, koska kansikuvassa on hieno maisema.
Tukholmassa asuva Moa perii isoäitinsä asunnon. Alussa hänen tavoitteenaan on myydä se asunto koska poikaystävä ei halua muuttaa sinne, vaan hän haluaa uuden ja modernin asunnon. Poikaystävä Rubenilla on myös muita työjuttuja niin paljon, ettei hän tunnu olevan edes kiinnostunut Moasta.
Moa siivoilee asuntoa ja tutustuu myös naapureihin. Hän myös huolehtii isoäidin koirasta. Postiluukusta alkaa tippua isoäidin kirjoittamia kirjeitä, joissa isoäiti vähitellen paljastaa salaisuuksia ja kehoittaa Moaa tarkastamaan tavaroita tarkkaan eikä heitä pois niitä suoraan.
Moa on tehnyt valintoja usein toisten tahdon mukaan, kuten Rubenin, eikä ole tiennyt mitä hän itse haluaa. Moalla on ollut myös isänsä kanssa hankalat välit.
Se kirjassa on samaa kuin edellisessä, että kuinka vaikeaa on toiselle sanoa suoraan, esim ettei hän halua myydä asuntoa vaan asua siinä itse. Onko muutenkin tapana valehdella asioista eikä puhua totta, sitä on muillakin kirjan henkilöillä tapana. 
Tässä kirjassa henkilöiden välinen keskustelu on kyllä jo sujuvampaa kuin edellisessä. Oikein mukavaa oli tämäkin kirja lukea. 4/5

 

19.1. 23

13. Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs  
Jenny Fagerlund; 24 pientä ihmettä, Gummerus 2020 (269 sivua)
Emma pelkää ja jännittää koko joulukuuta, koska hänen miehensä oli kaksi vuotta sitten kuollut jouluaattona heidän riideltyään ja Emma kantoi syyllisyyttä sen takia. Hän on edelleen alamaissa tapahtumasta ja hänen sisarensa Magda ja ystävänsä Angela haluavat keksiä hänelle uusia harrastuksia. Emman sisustus ja lahjatavarapuoti on kuulemma menestynyt huonosti Magdan mielestä ja hän pistää sen toimintaan vauhtia, ettei tulisi konkurssia. Emma pitää tätä liioitteluna, eikä usko kaupan olevan kannattamaton ja Magdan puuttuminen hänen asioihinsa ärsyttää.
Emma on kaikkiin aktivointiyrityksiin kielteisellä kannalla aina ensiksi, kunnes kuitenkin taipuu uusiin asioihin. Hän tapaa uusia ihmisiä ja huomaa että pienen auttamisien kautta hän parantaa myös omaa oloaan. Hän suostuu ottamaan koirankin, Lukaksen (joka on vanha labbis) koska se olisi muuten joutunut piikille. Emma keksii jokaiselle päivälle ennen joulua jonkun auttamisen tavan, josta kirjan nimi tulee.
Kirja oli tosi mukava ja lämminhenkinen tarina tukholmalaisesta elämästä, vaikka välillä ihmetytti ihmisten vuorovaikutus, mutta se voi olla jotain "tukholmalaista tyyliä". 4-/5

 17.1.23  

 3. Kirjan nimessä on kasvi   
Eppu Nuotio; Leinikkimekko, Gummerus 2022  232 sivua
Tämä oli myös kirja jonka olisi voinut lukea yhdellä istumalla, oli pakko lukea illalla loppuun. 
Raakel Oksa on puuseppä ja tekee asuntoremontteja. Hän saa tehtäväkseen remontoida huoneistoa Helsingin keskustan arvotalossa. Asunto on joskus jaettu kahteen pienempään asuntoon ja nyt se palautetaan entiselleen.
Raakel aistii heti asunnossa jotain outoa, kuten viulunsoittoa ja vienoa kielon tuoksua. Hän alkaa selvitellä millaisia asujia siinä on aikaisemmin asunut. Seiniä purkaessa löytyy vanha laatikko, jossa on tuo leinikkikuvioinen mekko ja paksu hiusletti sekä vahanpalanen. Nämä antavat viitteitä eteenpäin asukkaiden tutkimuksessa.
Kirja kai aloittaa sarjan Raakel Oksa ratkaisee. Olen lukenut monta hänen kirjoittamaa romaania, mm. Ellen Lähteen tutkimuksia ja pitänyt niistä paljon. Kirjailijan kirjoja on paljon vielä lukemattomia. 5/5

14.1.23 
20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla
Jojo Moyes; Morsianten laiva, Gummerus 2022
Toisen maailmansodan päätyttyä kuljetettiin nuoria naisia eli morsiamia tai oikeammin sotilaiden kanssa naimisiin menneitä tyttöjä Australiasta miestensä luo Englantiin.  Lentotukialus Viktoriaan pääsi 655 naista  kulkemaan Englaniin. Vaikka säännöt olivat tiukat, laivalla sattui tuollaisen naismäärän ja nuorien merijalkamiehin välillä kaikenlaista, oli myrskyä ja onnettomuuksiakin. Kuusi viikkoa ahtaissa ja myös osin puutteellisissa oloissa ottaa voimille. Kirjan päähenkilöitä ovat Margaret, joka on aika viimeisillään raskaana ja hänen hyttikaverinsa Frances, sekä Avice ja monet muut. 
Kirjailijan oma isoäiti on tehnyt vastaavan matkan nuorena ja kirjan idea on siitä syntynyt. Kirja on kirjailijan 11. suomennettu teos ja olen kaikki edelliset lukenut ja tykännyt. Ajattelin että tämä ei ihan yltänyt edellisten tasolle, mutta oli tämä kyllä hurjan jännittävä ja traaginenkin kirja. Oli pakko lukea nopeasti 495 sivua, ehkä kuitenkin annan täydet pisteet tällekin. 5/5

8.1.23

4. Kirja, jonka aioit lukea viime vuonna 
Matti Rönkä; Surutalo, Gummerus 2021 
“Lähelle tuleva romaani isien ja poikien vammoista, jotka periytyvät. Se kuvaa sodan käyneen isän kasvattamia veljeksiä, puusepänverstaalla ja tanssilavalla syttyvää nuoruuden intohimoa, opiskeluvuosia 80-luvun svengaavassa Helsingissä ja yhden miehen myrskyä kesällä 2020”
 
Mies palaa isänsä kuoltua entiseen kotitaloonsa Itä-Suomeen, lunastettua sen itselleen ja samalla kohtaa entiset traumansa veljensä kanssa keskustellessaan ja tutkiessaan isänsä tavaroita. Sukupolvien väliset riidat, traumat ja niiden muistelu ovat koko kirjassa läsnä. Koko ikänsä jatkunut huonommuuden tunne vaivaa vielä yli 60;stä miestä, vaikka on tehnyt arvokasta työtä ja menestynyt yrittäjänä pitkään. 
Kirjan lukeminen viivästyi pitkään ja vasta vuoden alussa sain sen loppuun, vaikka oli ihan mieluista luettavaa ja paikkakunta josta kerrottiin tuntui tutulta.3/5



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti