Luin v.2021-22

Kirjoittelen tänne kirjoista, joita olen lukenut. Olen kirjaston "suurkuluttaja", en halua kerätä itselleni enää omaa kirjastoa.

Lisään tänne oman numero arvioinnin sanallisen lisäksi lukemistani kirjoista:
5 huippuhyvä kirja, suosittelen
4 hieno lukukokemus, hyvä mielenkiintoinen kirja
3 keskinkertainen,
2 tulipahan luettua, vaikka ei ollut erityisen mielenkiintoinen
1 en tykännyt tai jäi kesken

 ********************** 

Vuosi 2022 tässä   67 kirjaa luettuna

 

 JOULUKUU 4 kirjaa

 

31.12. Pehkonen Kirsi; Jylhäsalmen sydänkesä, Karisto 2020

Jylhäsalmen neljäs osa kirjasarjassa tuli vastaan kirjastossa, niin lainasin, kun juuri vasta olin lukenut kirjan saman kylän tapahtumista.

Tässä saapuu Jylhäsalmelle kaksi nuorta naista laittamaan 10 vuotta tyhjänä ollutta perintötaloa myyntikuntoon. Siinä he sitten kesän ja loman kuluessa tutustuvat kyläläisiin ja kylällä oleviin poikamiehiin ja myös ihastuvat taloon ja seutuun, siellä onkin vireä kylä ja tutustuminen on helppoa. Kirjan luvuissa on myös kerrottu vanhoista ajoista, sotavuosien 1941 jälkeen tapahtuneista asioista. 

Tässä kirjassa oli syvempää sisältöäkin paljon. Tykkäsin 4/5

 

20.12. Pehkonen Kirsi; Uutta elämää, Jylhäsalmi 2022 Karisto

Luin välillä tämän vähän kevyemmän kirjan, josta tuli mieleen vanhat, monesti lukemani Anni Polvan romaanit. "Koukuttavaa romantiikkaa ja jännitystä kauniissa maalaismaisemissa Jylhäsalmella". Sarjan aikaisempia kirjoja olen lukenut jo ennemmin. Huomasin että tämä kirja on jo Jylhäsalmi-sarjan 6. osa, täytyykin etsiä niistä lukemattomat...

Nuori nainen Inkeri toimii kesälomansijaisena eläinlääkärinä kotipitäjässään. Siinä on aina hyvät ja huonot puolensa, paikat ovat jokseenkin tuttuja mutta on myös varjopuolia. Inkeri kuitenkin on hyvin osaava hommassaan ja pärjää eläinten ja niiden omistajien kanssa. 

Inkeri harrastaa suuntailua, joka on monellekin tuntematonta harrastusta. Hän törmää vahingossa tuntemattomaan mieheen joka on taimien istutuspuuhassa. 

Kirjassa on kaunista luontoa, laineiden liplatusta auringossa, aitoja ihmisiä, huumoria, jännitystä ja romantiikkaa. Ihan sitä mitä kirjan takakannessa luvataankin, olematta hirveän imelä kuitenkaan. 

Tämmöisen pimeänä ja muutenkin synkkänä aikana tämä on hyväksi lukijalle, ainakin minulle.4/5

13.12. Pääkkönen Sirpa; Karjala sydämessä, elämänvoimaa itäisistä juurista, SKS kirjat 2022

"Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan." Tämä kirja kertoo heidän elämästään, muistoistaan ja tavoistaan, jotka ovat siirtyneet jälkipolvillekin. Mitä karjalaisuus heille merkitsee ja miten se ilmenee nuorempienkin elämässä, jotka eivät ehkä ole päässeet käymäänkään Karjalassa. Myös karjalaisista perinteistä ja ruokakulttuurista kirjassa kerrotaan. Monia vanhoja kuvia kirjassa on myös.

Vaikka itsellä ei ole siirtokarjalaisia juuria, niin oli mielenkiintoa lukea tämä kirja. Kerran olen käynyt Viipurissa ohikulkumatkalla luokkaretkellä ja jotain kaihoa niihin kuviin liittyy.

 

5.12. Lemmetyinen Anne-Mari ; Toiveiden ja huokausten talot, 2022 Kirjokansi

Pielisjärveläinen perheenäiti Ebba sairastuu tuberkuloosiin, joka oli ennen rokotuksia ja lääkkeitä vakava ja tuhoisa tauti. Hän joutuu tai pääsee Kontioniemen keuhkotautiparantolaan hoitoon. Jotain hoitoja oli ja niitä Ebbakin sai. Parantolassa joutui olemaan pitkiä aikoja ja tietysti siellä oli omat ja tiukat säännöt. Aluksi Ebba ikävöi kovasti miestään Marttia ja kolmea lastaan, ennenkuin alkoi sopeutua siellä oloon.  Lapsia ja kotia hoiti Ebban äiti. 

Sitten syttyi Talvisota ja Martti joutui rintamalle. Muu perhe joutui lähtemään evakkoon, koska kotipaikka sijaitsi lähellä rajaa. Nuori Martta tyttö kertoi evakkoajoista, ja Ebba sitten varsin pitkään jatkuneesta sairaalassa olosta. Sitten Talvisota päättyy, mutta kotiin ei ollut paluuta, Martti oli haavoittunut ja muitakin suuria murheita perhe oli kohdannut. Vähitellen elämää jatkettiin, mutta Ebban ja Martin välit eivät palanneet entiselleen. 

Kirja kertoo rehellisesti monenlaisista asioista, monia murheita ja suruja oli elämä tuonut. Hyvin tuttua oli myös asioista puhumattomuus ja häpeän tuntemukset. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sieltä v. 1939 alkaen aina v:een 1965 asti. Loppujen lopuksi Martan elämä alkoi sujua hyvin. 

Kirjan sanoma oli tuttua ja sujuvaa luettavaa. Kirjan miljöö oli tuttua, Kontioniemi, Lieksa ym, vaikka en tuona aikana ole vielä elänyt, maalaiselämä on tuttua ja saatoin nähdä sieluni silmissä ne jokirannat joissa kirjassa käytiin. Voin sanoa että tämä oli yksi parhaista tänä vuonna lukemistani kirjoista. Toivottavasti se saa paljon lukijoita. 5/5

Sijoittaisin tämän kirjan mielellään Helmet lukuhaasteessa, toivottavasti 45.  Palkittu esikoisteos

 

MARRASKUU 6 kirjaa  tähän mennessä olen lukenut 63 kirjaa

 

27.11. Kivelä Anneli; Katajamäki kukoistaa, 2022 Karisto

16. romaani Katajamäki sarjassa on tämä pienen kylän elämästä kertova kirja. Kyläkoulu on saanut uuden opettajan, Sarlotan ja hänen tyttärensä Aislan. Ensin he asustavat koululla, mutta sitten muuttavat tutuksi tulleeseen torppaan, joka on nimeltään Pihlaja. Siinä on asuneet monet kylälle tulleet uudisasukkaatkin aikaisemmin. Kylän asioita setvitään nytkin kyläkaupan pikku kahvilassa uteliaiden kyläläisten ja kaupan Marjatan toimesta. 

On tätä kiva lukea, vaikka tarina kulkee samaa rataa kuin edellisissäkin kirjoissa. Vaikka elämässä on ongelmia tai haasteita, niin jotenkin kuva ja leppoisa tarina tämäkin oli. Eikä aina jaksa lukea hyvin vaikeita ja monitahoisia kirjoja. 4/5

Helmet lukuhaasteessa voisin sijoittaa tämän kohtaan 3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana...kyllä...haluaisin asustella siellä Pihlajan Torpassa.

 

23.11. Saastamoinen Anni; ja mutta että sitten, Gummerus 2022  217 sivua

Kaksi ihmistä, nainen ja mies, ovat yksin surunsa syövereissä, eikä siitä poispääsyä näy. Luigi on eronnut aika pitkästä parisuhteesta ja muuttaa yksiöön. Laila on menettänyt hyvän ystävänsä, yhden heidän neljän naisen porukasta, eika saa nukuttua kuin humalassa. Luku luvulta seurataan heidän elämäänsä vuorotellen. Kummankin katkeruudessa ja vihassa kieriskellään. Kunnes he eräänä iltana kaljakuppilassa törmäävät toisiinsa ja yö jatkuu pitkälle heidän puhuessa toistensa kanssa. 

 

Tämä kirja oli ihan hyvä ja mukava luettava, tämän kirjoitus on näkyy jäänyt kesken, mutta siinä tärkeimmät. 3/5

21.11. Hargla Indrek; Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi, Into, 2019, 424sivua

Historiallisen dekkarisarjan seitsemäs osa, joka kertoo taas apteekkari Melchiorin selvittämästä murhamysteeristä 1400-luvun Tallinassa. Melchior pyydetään muuttamaan ritari von Wenthusenin taloon selvittämään nuoren miehen murhaa. Hän keskustelee kaikkien talossa asuvien kanssa ja vähän muidenkin, mutta surman syy tuntuu olevan vaikea selvittää. Syyllisenä pidetään miehen kasvinkumppania, joka kuitenkin vannoo olevansa syytön. Selvitettävänä on myös muita salaisuuksia, joita sanotaan liittyvän taloon..aarre tai salaperäinen Pilatuksen evankeliumi-niminen kirja, jota useampikin henkilö on etsinyt. Tarina vie välillä nuoren apteekkarinpojan Melchiorin touhuihin Lyypekkiin. Traagisten tapahtumien jälkeen tapaus selviää ylättävin seurauksin.

Nämähän dekkarit ovat hyvin monisanaisesti ja vanhahtavasti kirjoitettuja. Tapahtumia selvitetään takautuvasti pitkiä aikoja, mutta kuitenkin ne ovat tosi mielenkiintoisia, vaikka lukeminen vie aikaa, ei voi jättää lukematta. Kaikki 6 edellistäkin olen lukenut. Toivottavasti seuraavassa sitten apteekkarin pojan kohtalo selviää parhain päin. 4/5

 

13.11. Alanko Anna; Ensimmäinen kesäpäivä, Otava 2022 304 sivua

 "Rohkea esikoisteos perheestä, parisuhteesta ja pahantuulisista ihmisistä antaa kyytiä keskiluokkaisille ydinperheihanteille"

Erikoinen oli tämä kirja lukea, en ole ennen kokenut.

Kirjassa ei mainittu kenenkään henkilön nimiä. Perheessä oli puoliso, lapsi ja yli 40 vuotias nainen.  Perheessä koettiin moninaisia kriisejä, nainen halusi kiivaasti toisen lapsen, sitä koetettiin alkionsiirrolla saada aikaan, siten ensimmäinenkin oli saatu. Toinen kerta ei onnistunut, vaan tuli keskenmeno. Puolisoiden välit olivat huonot, oli toisia suhteita, esim opiskelukaveri ja hyräilevä mies. Isovanhemmat hoitivat välillä lasta ja uusi raskaus saatiin aikaiseksi viimeisellä kerätyllä alkiolla, 3000 euron keinohedelmöityksen hinta ei kirpaissut. Parisuhde- ja monissa muissakin terapioissa käytiin kuitenkin vaihdellen eri terapeutteja. Ravintoloissa ja hotelleissa käytiin yhdessä ja erikseen.

Monen mutkan kautta heidän yhteiselämänsä sitten kääntyi eroon ja puolisosta tuli kirjassa lasten isä. Lapsesta tuli iso lapsi, kun vauva oli syntynyt.

Jahkailevaa oli kirjan tarina, enkä ite yhtään huumoria siitä löytänyt, vaikka jostain luin kirjassa sitä olevan.

Hyvin outo kirjan kertomus oli ja lopulta en jaksanut lukea joka sivua vaan hypin kirjan sivuja  loppuun. Vaikka minulla ei ole "ydinperheihanteita" niin jos nykykirjat alkaa olla tällaisia, en lue niitä. 2-/5

 

12.11. Mustonen Enni; Tekijä, Otava 2022  480 sivua

Syrjästäkatsojan tarinoiden 10. osa ja tämän kerrotaan olevan viimeinen tähän sarjaan. Olen lukenut ne kaikki...

Tämä kirja kertoo Idan tyttären tyttären Vienan paluusta takaisin Suomeen v;sta 1962 vuoden 1966 loppupuolelle asti. Viena palaa kokonaan Suomeen, eikä haaveile enää paluusta USAan. Hän saa heti töitä Marimekosta ja alkaa edetä urallaan siellä. Mutta vaikeuksiakin on. 

Viena asuu Leppävaaran huvilassa vielä, mutta hänen vanhempansa jo vaihtavat asuntoa kerrostaloon Helsinkiin. Kirjasarjan päähenkilö Ida, suvun kantaäiti vanhenee ja sairastuu. Hänestä aika jättää jälkensä. Leppävaaraan muuttaa sitten nuorta ja taiteellista väkeä vuokralaisiksi. 

Kirja on hyvin helppo ja nopea luettava, vaikka onkin varsin paksu. Luin tämän lähes vuorokaudessa ja nopeamminkin olisi mennyt. 

Olen "aina" pitänyt tämän kirjailijan (Kirsti Manninen) teoksista ihan alusta asti. Luulenpa että olen ne lukenut kaikki tähänastiset aikuistenkirjat, saattaa olla joku dekkari lukematta. 

Vähän haittasi kun kirja oli "huonosti pidetty" kastunut joskus, ehkäpä likainen.

Mitä sitten tulee jatkossa, saa nähdä.  5/5 

Helmet lukuhaasteessa tämän voi sijoittaa kohtaan 42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä

5.11. Saahko Lotta-Sofia; Kahvia ja karjalanpiirakoita, Tammi 2021

Enpä osaa paremmin kuvailla tätä mielenkiintoista kirjaa kuin mitä kirjan takakannessa lukee:

 

"Eeva lähetettiin sotalapsena Ruotsiin. Irma purki surujaan kirjoittamalla, ja Paula kouluttautui paremman elämän toivossa. Hilkka ei luopunut unelmastaan nousta estradeille, Anja puolestaan etsi paikkaansa maailmalta ja löysi kodin Lontoosta. Sinikka rakastui ja otti ohjat omiin käsiinsä.

 

Kahdeksankymmentä vuotta sitten elämä Karjalassa muuttui, kun sota pakotti asukkaat kotoa evakkotielle. Mitä tapahtui karjalaisten naisten haaveille, kun he joutuivat jättämään kaiken taakseen?

Naisten tarinat kertovat kaipuusta ja juurettomuudesta, mutta ennen kaikkea sinnikkyydestä, rohkeudesta ja elämännälästä. Tarinoissa pohditaan kysymyksiä, jotka puhuttelevat myös nykyään. Kirja ei kerrokaan vain Karjalan evakoista, vaan se on samalla Lotan tarina-hänellä ja evakkonaisilla on paljon muutakin yhteistä kuin karjalaisuus."

 

Ahmin tämän kirjan parissa päivässä, oli tosi helppo ja nopea lukea ja mielenkiintoinen. Olen monia samanaiheisia kirjoja lukenut, mutta nämä olivat niin oikeaan elämään pohjautuvat kertomukset. 5/5

 

 

LOKAKUU  näitä 5:ttä kirjaa lueskelin ainakin, muutama muukin oli lainassa, mutta vein pois jo

 

 28.10. Miettinen Sauli; Muska, Like 2022

Muskan ja Babitzinin perheen elämää...historiaa 1970-luvulta nykypäiviin. Paljon tapahtumia, biiseja, artisteja, albumeita, kaikkea on paljon tässä paksussa kirjassa (375 sivua). Ehkäpä Suomen kevyen musiikin tekijöistä monenlaista tapahtumaa tuolta ajalta.

Kirjassa kerrotaan myös Muskan ja hänen miehensä Hannu "Kala-Hande" Salakan uran tapahtumia keikkajärjestäjänä. He toivat Suomeen paljon maailmantähtiä, ja heidän työstään ja matkoista Los Angelesissa, jossa elämä oli täynnä seikkailuja. Myös kotimaassa sattuu ja tapahtuu monenlaista, kun artistit kiertävät keikoilla...Mutta raskaista asioista, kuten Muskan veljien poismenoista kerrotaan myös. Kannattaa lukea, jos kotimaan ja myös ulkolainen rock-musiikki ja sen tekijät kiinnostaa.

  19.10. Walsh Rosie; Hän lupasi soittaa,  Otava 2018

Englannin maaseudulla Sarah ja Eddie tapaavat toisensa ja viettävät yhden rakkauden viikon kahdestaan. Hän lupaa soittaa, mutta yllättäen mitään ei kuulunutkaan.

Siitä alkaa purkautua pitkä lähes kahdenkymmenen vuoden takainen painajainen ja trauma, josta he eivät vaan olleet päässeet yli. Loppua kohden jännitys tiivistyy, paljon kaipuuta ja ikävöintiä. Litroittain kyyneleitä, kunnes lopulta vanhat traumat unohtuu uuden elämän edessä. 4/5

13.10. Tarkiainen Terhi; Emily, eli kuinka sukua jatketaan, Tammi 2022 

Yöllä luin tämän kirjan loppuun asti, kun valvotti taas. Oli aika kummallinen kokemus lukea tämä.

1700-kuvun aateliskartanossa, jossain syrjäisessä kolkassa Englantia Lady Emily Levin pitää kartanoaan pystyssä hupenevan palveluskuntansa kanssa. Hänen miehensä on mystisesti poistunut, ensin metsästysretkelle, sitten Eurooppaan saamaan hoitoa, joka tapauksessa poissa. Emilyllä on huoli koska kartanolle ei ole syntynyt perijää ja kartanon muut "perijät" alkavat havitella sitä itselleeen. Kerran saapuu myrskystä herra Drake palvelijansa kanssa, ja he asettuvat kartanoon. Sitten saapuu muiden perijöiden lähettämänä tarkastuslakimies kartanoon tutkimaan perimysjärjestystä. Emily pyytää herra Drakea esiintymään lordi Levininä. Koska muut eivät ole koskaan tätä nähneet. Pyyntöön kuuluu myös uuden perillisen siittäminen. Meno yltyi kun kartanoon alkaa tulla lisää väkeä, ruokapöytään tuli lisää ruokittavia, joilla ei enää ollutkaan hyvät mielessä.

Todella kummallinen kirja, huumoria kyllä ja seksiä, mutta myös elektrisiteettiä eli kipinöintiä myös raakalaismaisesti. Minua ei tämä kirja ihastuttanut eikä ilahduttanut, vaikka lopussa tilanne siellä sitten rauhoittuikin. Ehkäpä olen liian vanha tosikko tällaista lukemaan :)) 2/5

11.10. Kirkkopelto Katri; Nimetön, Lasten keskus

 

Tämän kirjan löysin kirjastoon viedyistä ilmaiskirjoista ja ajattelin tehdä siitä jotain sivuja päiväkirjaan. Mutta kirja oli niin ihastuttava kuviltaan, isoja ihastuttavia kuvia, etten raaskinut silputa kirjaa, vaan vein sen kierrätykseen kun luin sen. Tarina oli myös ihastuttava. Koska lähipiirissä ei ole lapsia, niin jospa tämän joku muu löytää.

Lähinnä ajattelin sitten tuota Helmet haastetta ja tämän voi sijoittaa kohtaan; 13. Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla 

 

7.10. Tervo Jari; esikoinen,WSOY 2013

Luin tätä kirjaa jo syyskuussa ja lopultakin sain luettua tämän. Nuori 13 vuotias poika Rovaniemeltä alkaa kirjoittaa päiväkirjaa kaikista elämänsä asioista, sekä myös isoäitinsä ja myös tätinsä muistelmia ja osittain jotain hallusinaatioitakin. Isomummu on osallistunut 1900-luvun alun vallankumoiksen aikana erilaisiin tapahtumiin. Isomummu kertoo niitä c-kasetille nauhoitettuna. Päiväkirjamerkinnät ovat vuodelta 1972 ja niitä on 351 sivua. Tapahtumia on vasemmistolaisuudesta, pienyrittäjyydestä, ensirakkaudesta, koulun tapahtumista, kotiasioihin ja kahden pienemmän sisaruksen elämään. Lähisuku on myös paljon läsnä, on isovanhemmat, setiä ja täti. Vuoden tapahtumat ovat myös itselle etäisesti tuttuja, vaikka en silloin niitä itse seurannutkaan. Kirja on samaa sarjaa tavallaan kuin kirjailijan ennen lukemani kirja; Pyrstötähti.  3/5

Helmet lukuhaasteessa voisi tämän sijoittaa kohtaan 36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää

 

SYYSKUU  5 kirjaa luin

30.9. O'Leary  Beth; Törmäyskurssi, WSOY 2022

"Edessä pitkä automatka, eksä takapenkillä-nasta lautaan  vai jarru pohjaan"

Oli vähän erilainen 453 sivuinen kirja  mitä luulin. Sisarukset Addie ja Deb lähtevät ystävänsä häihin Skotlantiin, monen tunnin automatkan päähän eväin ja suurin odotuksin Minillä. Liikenneruuhkassa joku törmää heidän autonsa perään ja yllättäen siinä onkin vanhoja kavereita, jotka ovat myös menossa häihin. Kyseessä on Addien ex poikaystävä ja tämän ärsyttävä ystävä. Naiset suostuvat pitkin hampain ottamaan nämä pikku autoonsa kyytiin.  Koko kirja suurinpiirtein käsittelee näitä kommelluksia, joihin he joutuvat matkan aikana. Vasta kirjan loppusivuilla he lopultakin pääsivät hääpaikalle. Kirjassa käsitellään menneisyyttä ja nykyisyyttä eri luvuissa, joka on minusta niin sekoittavaa, en tykkää. 

Muutenkin tässä kirjassa oli mulle liikaa seksiä ja vonkaamista, enkä jaksanut lukea kaikkea. Joku kyllä varmaan pitää tällaisesta. Väkisin luin ja odottelin vaan koska he pääsevät perille. 2½/5

25.9. Wikström Sanna, Elämä ensin,  Otava 2021

Lapsuuden ystävykset, sisarukset Tommi ja Annika ja Peppi olivat jo ikääntyneet 40 vuoden ikään. Tommi ja Annika olivat vanhempiensa kannustuksesta opiskelleet arvostetut ammatit ja olivat hyvin palkatussa ja kiireisessä työssä, joka vei heidän kaiken ajan ja energian. Peppi taas oli unelmiensa alalla, kukkakauppiaana torilla. Tommi oli ulkomailla asti. 

Annikalle tuli kovia vatsakipuja, kun hän lopulta meni lääkäriin, selvisi että hän oli raskaana ja hänellä on rintasyöpä. Annika tukeutuu Peppiin ja värvää tämän äidiksi vauvalle, jos hän nyt sattuu elämään niin kauan että vauva syntyy. Samalla Annika alkaa etsiä Pepille miestä, josta olisi isäksi lapselle. Annikan urapainotteinen elämä muuttuu täysin. Hän alkaa valmistautua kuolemaan. Hän kirjoittaa myös "kirjeitä syntymättömälle lapselleen"

Kirja oli ajoittain aika raskasta luettavaa, vaikka olikin täynnä elämänohjeita, vaikka kenelle tahansa ihmiselle. Olisi tehnyt mieli kirjoittaa niitä itsellekin muistiin...mutta olisi pitänyt kirjoittaa sivukaupalla. Ihan huikeaa terapeuttista luettavaa tämä kirja olikin, kannattaako antaa kaikkensa elämästään työn takia? Ajattelin antaa tälle 10 pistettä, mutta samapa tuo, 5/5

Todellakin sijoittuu Helmet lukuhaasteessa kohtaan 7. Kirja kertoo ystävyydestä

 17.9. Auer Ursula; Murhia Maltalla, salapoliisiromaani, WSOY 2005

Ensimmäinen kirja kolmesta tällä nimellä kirjoitetuista salapoliisiromaaneista, jotka ovat kirjailija-avioparin Anja Angel ja Pentti Kirstilän salanimellä kirjoittamia. En tietysti tiennyt tätä, kun löysin tämän kirjan ilmaishyllystä. Kirja näytti ihan lukemattomalta ja siistiltä. Ruskeasävyinen kansipaperi ja piristävän keltainen kansi. Olen etsinyt askarteluun sopivia vanhoja kirjoja. Saan hienot kannet tästä, koska sivut jo irtoilevat itsekseen. 

Romaani oli aiheeltaan nimensä veroinen. Kirjailija Maija Kokko oli Maltalla kirjoittamassa uutta dekkaria ja siihen piti keksiä uusi aihe joka olisi hänen omansa. Ryhmässä suomalaisia ihmisiä oli monenlaista tyyppiä, joista hän koetti keksiä uhrin ja syyllisen. Oli yksin matkustavia ja pariskuntia, ja hotellistakin kerrottiin tarkasti minkälainen se oli. Maltasta kerrottiin myös paljon millainen paikka ja mitä kaupunkeja siellä on. Sitten kun 1. murha tapahtui, alkoi syyllisen etsintä, vähänpä jokainen oli tarkasteltu, missä oli silloin ja kellä olisi motiivi.

Yritän kyllä etsiä ne muutkin romaanit joita tällä nimellä on julkaistu. Kirjailijat ovat jo edesmenneet, olen kyllä Pentti Kirsilän dekkareita lukenut ennenkin. Hakuun sitten "Murhia Maintenonissa" ja "Murhia Mankalassa"-dekkarit, vaikka nyt lukeminen on jäänyt muun harrastuksen takia vähemmälle...3/5

 

 8.9. Vuori Katariina; Kasvun paikka, Otava 2022

 Aloitin tämän LUKUTAITOpäivän jo n klo 01:30 lukemalla tämän kirjan loppuun asti, kun ei nukuttanut.

"Huumaavan hauska romaani saa katsomaan uusin silmin kasveja ja ihmisiä ympärillämme:"

Tarinan naispuolinen päähenkilö, Silvia, perheenäiti ja kotirouva, hurahtaa ihan totaalisesti viherkasveihin.  Huumaavaa seurata hänen opetteluaan kasvattamaan kasveja, joita vaan tulee ostettua, vaikka koko aiemman elonsa aikana hän on tullut"tappaneeksi" lukuisia kasveja. 

Aika paljon pystyin samastumaan häneen, vaikka en nyt tämän hurahdukseni aikana olekaan kokenut ihan niin paljon kaikkea. Minähän hurahdin myös viherkasveihin v 2020. Vaikka en näin paljon kuin Silvia. Hänen miehensä, äitinsä ja anoppinsa suhtautuivat kielteisesti tähän harrastukseen, vaikka Silvialla oli rahaa, tilaa ja aikaa niiden kanssa. 

Jos haluat oppia paljon viherkasveista ja niiden keräilystä ja nauraa hekottaa välillä, tämä on hyvä romaani lukea! 4/5

1.9. Lehtinen Tuija; Romantiikkaa ja rokokoota, Otava 2020 286 sivua

Kirjastonhoitajana toimivan Annabellan sijaisuus loppuu, ja hän päättää vaihtaa maisemaa siinä samalla. Hänellä on kohta esikouluun menevä tytär ja hän miettii tyttären kaverisuhteiden takia, että on löydettävä sopiva pysyvämpi asuinpaikka.

Vähän aikaa äidin luona oltuaan, hän saa yllättävän kirjeen lakiasiaintoimistosta, jossa pyydetään Pohjamaalle perunkirjoitustilaisuuteen. Äiti menee oudoksi tästä tiedosta ja kieltää jyrkästi Annabellea menemästä tilaisuuteen. Ilmenee että äiti on kieltänyt kaiken menneisyytensä karatessaan joskus nuorena kotoaan ja nyt on äidin veli tehnyt testamentin Annabellan hyväksi.  Siinähän se sitten elämä heiltä muuttuu täysin.  Äiti katkaisee kaiken kanssakäymisen, onneksi hänen kumppaninsa pitää yhteyksiä Annabellaan ja hänen tyttäreensä. Vähänpä outoa tuollainen jyrkkyys sukulaissuhteissa.

Varsin herkullinen juoni, voisihan sitä toivoa vastaavanlaista perintöä, ehkä...

Minusta tämä kirja oli parempi kuin viime kuussa lukemani Studio Thora. Henkilöiden tekemiset olivat jotenkin luontevampia, eikä vain luetteloita tekemisestä. Nuoret naiset on näissä romaaneissa varsin topakoita ja miehenkipeitä, mutta kai se on sellaista :)) 4/5

ELOKUU tulipa luettua 10 kirjaa kokonaan ja osittan 3 lisää

 

29.8. McFarlane Mhairi; Muuten siitä viime kerrasta, HarperCollins 2021 394 sivua

Tässä onkin taas yksi kirjailija, jonka kirjat on luettava kun vaan sattuu näkymään kirjastossa. Tämä on seitsemäs kirja häneltä nyt jonka luin.

Neljä ystävystä Eve, Susie, Ed ja Justin ovat tunteneet toisensa nuoruudesta asti, kouluajoista. Nyt 34 vuotiaana he vielä viettävät yhdessä torstaisia pubivisoja. Eve on salaa rakastanut Ediä koko ajan, mutta Edillä on ollut tyttöystävä Hester, joka tällä kertaa saa päähänsä kosia Ediä.

Tämän kerran jälkeen kaikki kuitenkin muuttuu dramaattisesti. Sen jälkeen ei enää nelikko ole yhtenäinen. En pysty tähän kirjoittamaan tapahtumia, mutta lukeminen sujui nopeaan, eikä kirja tuntunut pitkältä, vaikka melkein koko ajan olikin yksi asia pinnalla. Kertakaikkiaan hyvä kirja...5/5

 

25.8. Pehkonen Kirsi; Kotiapulainen, AitoReuna kustanne 2021  

Opettajapariskunta Saara ja Heikki kärsivät lapsettomuudesta. He ovat jo kokeilleet Lapsettomuusklinikalla monia hoitoja, mutta Saara ei vaan tullut raskaaksi. Sitten he alkavat kysellä luomumenetelmiä. Klinikalla on vanha kätilö joka neuvoo vielä yhden keinon. Puhelimitse yhteyttä piti ottaa hedelmälliseen naiseen, joka tulisi heille erittämään feromoneja, maksua vastaan tietysti, jotka sitten edesauttaisivat Saaraa vahvistamaan hormonikiertoa, tai jotain sen suuntaista. Kotipapulaisen nimellä palkattiin tällainen nainen, Ella, joka vietti heillä sitten 20 tuntia viikossa ja Saaran piti pitää Ellalla päällä olleita vaatteita, esim huiveja ja paitoja, joista näitä feromoneja sitten erittyisi Ellan poissaollessakin. 

Jossain vaiheessa Saara alkoi epäillä tämän järjestelyn tarkoitusta, silmäilyt Heikin ja Ellan välillä, tai joku muu seikka alkoi epäilyttää. Kirjan hyytävyys kiihtyy luku luvulta... huhhuh. Luin tämän illalla loppuun, niinpä ei uni tullut sitten heti.  4-/5

 

21.8. Tervo Kati; Iltalaulaja, Otava 2017

Olen lukenut tämän kirjan joskus, mutta nyt lainasin uudelleen ihan vaan tuon Helmet lukuhasteen takia. Kirja on haikea kuvaus Ellenin viimeisestä kesästä sodan jälkeen 1945. Hän saapui laivalla Muroleen kesähuvilalle eli Valkoiseen taloon, nyt yksin, koska hänen sisarensa oli kuollut. Hänelle on aputytöksi tulossa nuori Taimi, joka on arka maalaistyttö. Hänenkin kotonaan vielä kärsitään Kuru-laivan uppoamisen ja sodan aiheuttumista traumoista. Taimi alkaa ihailla Elleniä ja haluta itsekin taidemaalariksi, mutta hänen unelmiltaan katkaistaan siivet.

Kirjan tunnelma on kuin Ellen Thesleffin maalaus Ikaros, muistelmia, unelmia, puiden ja maiseman rakastamista. 4/5

 Helmet lukuhaasteessa laitan tämän kohtaan 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun.

 

20.8.Tervo Jari; Pyrstötähti, WSOY 2015

Muistemia lapsuudesta -70 luvulta alkaen. Äiti on neuvonut kirjoittamaan pienistä asioista, niinpä Jari poika kirjoitti. Perheessä on äiti, isä, sisko Maija ja pikkuveli Unto Aabraham ja maltankoira Mila. Vielä isoäiti Mami ja Erkki-setä ja koko Rovaniemen muu tuttavaporukka. Tässä kirjassa riittää hauskuutta joka sivulla, pitää itekseen hörähdellä joka sivulla näille jutuille. 

Silloin oli osittain samanlaiset säästötalkoot, sähkö- ja öljypula, niin tässäpä hyviä neuvoja. :))

 

Tutulta tuntuu, nykyaikaankin

Kirja oli tosi mukava ja viihdyttävää luettavaa, eipä nyt paremmasta väliä 5/5

Helmet lukuhaasteessa laitan tämän kohtaan 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun.... Toinen kirjailija tulee olemaan Kati Tervo

 

26.8. Huotilainen, Peltonen, Uusitalo, Vahtokari; Uni ja unettomuus, Näe nukkuminen uusin silmin, Otava 2022

Kahlasin tätä kirjaa löytääkseni jonkin helpotuksen unettomuuteen. Kirja on jaettu  seuraaviin otsikoihin. -Perusasioita unesta, -Yksilö ja uni eri elämänvaiheissa, - Unettomuus ja sen hoito, -tietoja tekijöistä ja monta sivua lähteitä. En tiedä helpotusta, mutta joitain neuvoja tai ymmärrystä ehkä löytyi.

" Olemme erilaisia nukkujia yksilöinä, mutta uneen vaikuttavat myös ympäristötekijät ja yhteiskunnalliset muuttujat.  Tämä kirja auttaa ymmärtämään esimerkiksi vuorokausirytmin määräytymistä niin iltavirkkujen, vuorotyöläisten, teinien kuin ikäihmistenkin näkökulmasta.

Monipuolinen tietoteos antaa uusia oivalluksia unesta syventäen ja laajentaen aiempaa keskustelua"

Todellakin kannattaa etsiä tämä kirja luettavaksi, jos tuntee kärsivänsä unettomuudesta. Monipuolisesti perehdytty erilaisiin unettomuuden aiheuttajiin, mistä voi johtua, miltä se tuntuu ja mitä siitä voi seurata. Keinoja sinulle joka haluat nukkua paremmin, lohtua sinulle,joka valvot öisin ja toiveita kaikkien uniongelmaisten puolesta.

 

16.8. Ikonen Asta; Rakkautta ja ruiskukkia, Reuna 2021

Tutun niminen kirjailija, kai sen takia lainasin tämän kirjan. Ja myös kevyttä lukemista näin kesähelteillä on mukava lukea. Tästä kirjasta kyllä tuli mieleen nuorena tai jopa lapsena lukemani Anni Polvan kesäiset rakkausromaanit noin 10 kpl, jotka ennen muuttoa Tampereelle oli ihan pakko hävittää ja kertakaikkiaan poltin ne, koska ne olivat jotenkin niin lähellä sydäntä. Luin ne säännöllisesti jonkin vuosien välillä yleensä kesällä. 

No tämä tarina oli niistä vähän päivitetty versio. Kaksi nuorta naista ja mukaan lyöttäytyi Sirkku-täti, he  lähtivät bussilla kesällä vuokratulle mökkilomalle lomakylään, mielessä miehen löytyminen maajussista tai muista lomalaisista. No niin oli kännykät ja joku hoiteli tietysti työasioita mökiltäkin. Onneksi tämä oli vain 142 sivua käsittävä kirja ja tuli luettua. 3-/5

 

15.8. Lehtinen Tuija; Studio Thora, Otava 2021 

Luonnonystävä valokuvaaja Dia työskentelee sukulaisensa omistamassa valokuvaamossa Helsingissä. Hän pitää työstään, mutta kuvaa myös omia kuvia freelancerina. Vaikka työ on mielenkiintoista, tutustuu hyvin erilaisiin paikkoihin ja ihmisiin, jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan. Miehiin suhtautuminen on vähän nuivaa ja varovaista, koska eihän niihin ole luottamista. Ennenkuin se oikea tapaus tulee vastaan. Helsinkiläisen elämä on vauhdikasta, mukava siihen on tutustua kirjankin myötä. 

3/5 Helmet lukuhaasteessa kohtaan 31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää

Tervo Pauliina, Foodmap startti, kokeile 2 viikkoa-totea teho

Putkonen Leena; Superhyvää suolistolle!

EndersGiulia; Suoliston salaisuus, kaikki kehomme keskeisestä elimestä

Näitä kirjoja olen lukenut soveltuvin osin heinä-elokuun aikana. Kaikissa on hyviä vinkkejä vatsaongelmaisille ja kotimaisissa kirjoissa myös jotain ruokaohjeitakin. Monessa teoksessa huomioidaan stressin vaikutus vatsaongelmissa ja paljon syömiseen liittyviä ohjeita.

Laina-aika loppuu, joten vien ne takaisin kirjastoon.

 

13.8. Kasvi Jyrki J.J. Posliinikissa ja muita fantastisia kirjoituksia, Jyrki Kasvin tukisäätiön tukiyhdistys ry, 2021

Luen tämän koska tässä on novelleja (Helmet lukuhaasteeseen 39. Novellikokoelma ) ja muutenkin koska en ole koskaan lukenut mitään Scifi-hyllystä...Luen vaikka yhden luvun päivässä, 26 nimikettä on, mutta osa on 100 sanan- ns raapaletta eli mininovellia. Jo ensimmäinen kertomus, 50 sivua ottaa lujille :)

Kasvi on kirjoittanut tulevaisuuteen kuuluvia, 100 vuotta tai enemmän tai vähemmän, kuuluvia novelleja. Esim " Teknotrilleri- Kaikki tulevaisuuteni vie lukijan ruotsalainen pakolaisleirin  kautta kybertiedustelun ja salaliittojen maailmaan, jossa mihinkään ei voi luottaa, ei edes omiin muistoihin" Hyvin karmaisevia tulevaisuudenkuvia esim ydinonnettomuuden vaikutuksista Suomeen. Voi vain toivoa nykytilanteessa etteivät ne toteutuisi!

Tämä ei todellakaan ole kuulunut mun normaaleihin lempilukemistoihin, Ehkä  Posliinikissa- novelli oli parasta, tai dekkari nimeltä Ihan eri ihminen. Mutta tulipahan luettua :) 

6.8. Lehtinen Tuija; Klovnin kahdet kasvot, Erja Revon tutkimuksia, CrimeTime  2021

Olen lukenut  3 dekkarillista Erja Revon tutkimuksia, edellinen kirja onkin jäänyt lukematta. Tämän kirjailijan teoksia silloin tällöin tulee kirjastossa vastaan ja lainaan ne heti. Palapelejä innoissaan kokoava ja Harrikalla ajeleva ex-poliisi houkutellaan eräälle taidekurssille. Hänen vanha tuttunsa on saanut tietää, että taidekurssin pitäjän poikaa joku vainoaa.  Erja vaihtaa henkilöllisyyttä ja lähtee harjoittelemaan taiteellisuutta, on kyllä tietoinen ettei hänestä ole taiteilijaksi. Mutta siellä taideasemalla sattuu outoja  ja kyllä se on ihan oikea vainoaja siellä kurssillakin. Jo aikaisemmin Erja on tavannut harlekiiniasuisen klovnin roskalavalla, aika outo paikka, jopa kaksi kertaa. Ja kolmas kerta sitten tällainen mies löytyykin kuolleena sielä roskalavalta.  Tämä jää vaivaamaan mieltä, koska juttu ei kunnolla selviä. 

Vaikka tämä on mielenkiintoinen tarina, kuitenkin vähän liian pitkä ja toistelee samoja tapahtumia. Luin kuitenkin kiinnostuneena. 3-/5  

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 20. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä

3.8. Lönnroth Heleena; Kukkamarin kolmas elämä, di Porri 2015  215 sivua

Olen lukenut monia saman kirjailijan dekkareita, tämä ei kuitenkaan ollut dekkari vaan rakkausromaani.

Päähenkilöt Kukkamari, Herkko, Heikki ja Saara viettävät liikkuvaa elämää osittain eri tahoillaan. Kirjassa hypätään naisen ja miehen luota toisen luo, matkustellaan Ukrainassa, Amerikassa, Gotlannissa nyt ainakin. Suomella liikutaan liukkaasti talvella ja kesällä autolla ja veneellä. Myös taloja ostellaan ja myydäänkin. Menoa on että heikompaa hirvittää. 

Ei oikein ollut tämä sitä lempilukemista, mutta luinpahan kuitenkin. 2/5

 

HEINÄKUU 11 kirjaa

31.7. Rimpelä Anna; Tilanne päällä Aino Ritari,Otava 2020

Edellisestä kirjasta; Pitkään meni ihan hyvin, tuttu Aino...ja Seppo jatkavat touhuamista. Uskomattomia toilauksia kirjailija onkin keksinyt tälle pariskunnalle, vaikka he ovat vain ystäviä. Aino keksii vaikka mitä, Seppo on vähän varautuneempi, mutta seuraa perässä kuitenkin. Hänen luonaan asuu edelleen eritrealainen pakolainen Kidana.

"Riemastuttava mummohuumori iskee suoraan mustimpaan nauruhermoon, kun hurmaavan seniorisankari Aino Ritarin seikkailut jatkuvat-tälläkertaa entistä hulvattomammin kääntein." 

Mitähän kommellusta tästä vielä puuttuisi, vaikuttaa olevan ne kaikki mitä vanhalle ihmiselle voi sattua kun mennään eikä meinata. Joulupukkina olosta  pakettiauton varastamiseen ja turvapaikanhakijan hyysäystä...3-/5

27.7. Ellilä Kirsti; Kaivatut, Karisto 2013

Lainasin saman kirjailija kirjoja kaksi samalla kerralla.

"Saara, Henrik ja kotimaastaan paennut Gilbert ovat kokeneet elämässään suuria menetyksiä...Kolmikon kohtalot kietoutuvat yhteen suomalaisesa kaupungissa, johon virtaa väkeä maailman kaikilta laidoilta"

Kirja kertoo rankoista kokemuksista, eli ei ole mitenkään "hauska" tai kevyesti humoristinen romaani. Sairauksia, eroja, kuolemaa, kaipausta, masennusta on kirjan henkilöillä. 

Saara on yksin päästyään sairaalasta, mutta vähitellen hän kuitenkin toipuu. Suurena apuna on naapurissa asuva pakolainen Gilbert. Molemmilta on hävinnyt perhe, tytär. Henrik taas kokee menettävänsä tyttärensä luostariin. Monien vaiheiden jälkeen Saara ja Henrik tapaavat satumalta.

 

"-Minä tarkoitan vain sitä, etten enää kuvittele tietäväni millainen maailma on ja millaisessa todellisuudessa me elämme. Eikä sitä tiedä kukaan muukaan. Ihmiset vain luulevat tietävänsä. Me emme itseasiassa tiedä juuri mitään. Me vain leijumme elämässä. Me emme hallitse elämää, elämä hallitsee meitä. Siksi et saa väheksyä tyttäresi päätöstä etkä kapinoida sitä vastaan, se ei ehkä ole niin järjetön kuin sinusta nyt tuntuu" Saara sanoo näin Henrikille kun he tapaavat

Luinhan minä tämän yöllä loppuun asti..ja valvoin sitten. Mietin sitten että miten joku osaa tällaista kirjoittaa, mistä nämä pohdinnat ilmestyvät paperille. Kirja antaa kuitenkin toivoa paranemisesta, jos vaan elämä jatkuu se vähitellen korjaantuu jotenkin, vaikka ei entiselleen aina. 5/5

 

26.7. Ellilä Kirsti; Ristiaallokkoa, Karisto 2011

Uskonnollisuus sävyttää tätä romaania, en ole tätä edeltäviä kahta kirjaa lukenut.

Aulis on eronnut ja perheessä on vielä kaksi murrosikäistä lasta kotona ja koira nimeltä Apatia. Aulis on sairauslomalla, koska hänellä on mennyt ääni ja pappina on puhuminen tärkeä osa työtä. Hänen isänsä on kuollut joku aika sitten ja Auliksen odotetaan kirjoittavan kirjan maineikkaan pappis-isänsä elämästä. Aulis tutkiikin isänsä tavaroita, jotka ovat hänen työhuoneessaan, vaikka leskirouva ei sallisi sitä. Isästäkin paljastuu yllättävia asioita.

Aulis on luvannut suorittaa ystävänsä pojan vihkimisen, josta koko kirja alkakin. Mutta tilaisisuudessa tapahtuu yllättävä tapahtuma...

Vaikka onkin aikaa kirjan kirjoittamisesta, sen teemat ovat kuitenkin ajankohtaisia nytkin, naisen asema kirkossa,  murrosikäiset lapset ja heidän seurustelu ja sukupuolisuus.

Oli tämä mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja, joka piti lukea nopeasti loppuun. 4/5

24.7. Mustonen Enni; Mustasukkaiset, Seven pokkari 2015

Olin mielestäni lukenut kaikki tämän kirjailijan kirjat, mutta kuitenkin lainasin tämän pokkarin.

Ei se mitään, on tämänkin sarjan lukemisesta aikaa. Ehkä aloitan sarjan (Järjen ja tunteen tarinoita) lukemisen joskus alusta.  Kirja kertoo vuosisadan vaihteen, helmikuu 1899- maaliskuu 1902 välisestä ajasta Helsingissä. Oli ns sortovuodet ja epävarmuuta monestakin asista. Kirjan henkilöt Hilma Maria ja Anna Sofia pohtivat ongelmiaan osittain yhdessä, vaikka molemmilla oli erilaiset lähtökohdat. He asuivat saman talon pihapiirissä ja auttoivat toisian. Hilman mies on paljon poissa, mutta saapuessaan kotiin oli monesti humalassa. Hilmalla oli pieni poika ja uusi lapsikin tuli sitten. Anna toimii saksan kielen opettajana ruotsalaisessa Samskolanissa. Tomera ja itsellinen Augusta-neiti omistaa talon jossa he kaikki asuvat, hän on Annan täti. 

Sattui samasta aikakaudesta kertovia kirjoja nyt 2 aika lähekkäin.

Oikein mielenkiintoinen kirja oli lukea tämä 220-sivuinen pokkari. 3½/5

Helmet lukuhaaseessa sijoitan tämän kohtaan 26. Kirja liittyy kansalaisaktivismiin

 

20.7. Tervo Jari; Jarrusukka, Kirjakauppaliitto, 2013 Kirjan ja ruusun päivän 23.4. kirja

Kun piti käydä kirjastossa, niin ajattelin kokeilla lukea välillä Jari Tervonkin kirjaa, ja tämä valikoitui mukaan, koska se oli aika ohut kirja.

Tässä sijaisopettajana Itäkeskuksen monikansallisessa koulussa oleva miesopettaja suunnittelee joulukuvaelmaa joulujuhlaan. Nimenomaan perinteista seimikuvaelmaa, Jeesuslapsen, Neitsyt Marian ja Joosefin kanssa. Ei vaan oikein löydy näyttelijöitä näihin rooleihin. Enenkin Jeesus-lapsen rooliin tuntui olevan vaikea löytää ketään. Monen hauskan ja monenlaisen sattumuksen kautta tämä jo keski-ikäinen mies joutuu vähän harjoittelemaan vauvanhoitoa. Hyvin humoristisestihan Tervo kirjoittaa, ihan tervomaisesti...juuri olen katsellut hänen ohjelmaa Suomea kiertämässä ja monta muutakin...No lukekaa itse nämä 117 sivua. 3/5

 

17.7. Kajanto Maija; Itsepä tilasit, Myllylahti 2020

Tämä on edellinen kirja tuohon 11.7. luettuun kirjaan. Titta alkaa odottaa vauvaa ja on paljon ongelmia töissä, kun yritys on fuusioitu isompaan firmaan, eikä työskentely oikea ala sujua.

Vähän outoa oli myös vauvan odotuksen alku, kummallisia ajatuksia raskaudesta oli äitikerhojen jäsenillä. Jotenkin aivan vierasta itselle kun vertaa omiin kokemuksiin, tosin  ne olivat  1980-luvulta, ilman somea silloin.

Minä nyt satuin lukemaan nämä aivan väärässä järjestyksessa, ja vielä on kolmesta kirjasta ensimmäinen lukematta. No, ihan kiva oli lukea, jollekin nuoremmalle voi olla hyväkin oppikirjana vauvan odotuksessa. 3/5  Helmet lukuhaasteessa kohtaan 10. Kirjan nimi on mielestäsi tylsä

15.7. Antell, Ann-Christin, Puuvillatehtaan perijä, Gummerus 2022

 Etsin tätä kirjaa edeltävän kirjan täältä luettelosta, muistin sen lukeneeni, mutta ei ollut muistikuvaa sen henkilöistä. Tässä kirjassa saapuvat Jenny Barkerin ottolapset Martta ja Matti Ruotsista takaisin Turkuun 1900-luvun alussa. Matti aloittaa opiskelun ja Martta hoitaa kotia, kunnes hänkin pääsee töihin kirjastonhoitajaksi. Heidän elämäänsä sekoittuu myös pikkuserkku Robert Barker, joka on puuvillatehtailija ja ihastunut kauniiseen Marttaan, vaikka tämä ei olekaan ihan samaa säätytasoa kuin tehtailijan perhe.  Sisarukset tapaavat myös lapsuudenaikaiset ystävänsä, jotka ovat kokeneet samoja asioita pienempänä. 

Siihen aikaan alkaa työläiset kapinoida raskaita työoloja vastaa, ja myös venäläisten määräyksiä vastaa ja siitä tuleekin levottomuuksia ja suurlakko. 

Olihan tässä historiaa ja aikalaista kuvausta. Mutta jotenkin oli jähmeää lukea tätäkin kirjaa, ihan kuin joku kiinnostava "punainen lanka" olisi ollut kadoksissa. 368 sivua. 3/5

Helmet lukuhaasteessa  5. Kirjassa sairastutaan vakavasti

 

13.7.  Noronen Paula; Tarja Kulho, Lomille lompsis, Tammi 2021

Toinen Tarja Kulho romaani...Tässäpä Tarja perheineen ja rakkaat työkaverinsa pääsevät lomailemaan Räkkärimarketin lomamökeissä. Siellä on ranta ja sauna, ulkohuussi ja grillailla voi makkaroita. On tietysti tv:kin  josta saavat Reijo ja muut miehet katsella jalkapalloa. Tarja tekee kaikkitietävänä opastusvideoita pojalleen Pyrylle, joka on muualla lomailemassa tyttöystävänsä kanssa. Ula tyttö koettaa vältellä toisia ja pysytella itekseen vaikka Tarja koettaa houkutella häntä toisen lomailevan lapsen seuraan. Joo olihan tämä taas yksi hupikirja! "Terse" 3/5

11.7. Kajanto Maija; Kuin tilauksesta, Myllylahti 2021

Kertomus nykyisen elämän haasteista, alle parivuotias lapsi, työ, ok-talo, mies läksi töihin Dubaihin  ja jätti Titan selviämään yksin. Onneksi on läsnä äitipiiri, jolla on elämä usein samoissa vaiheissa. Kun mies siten palaa vajaan vuoden päästä, niin eihän se liitto sujukaan kuten aikaisemmin, ennen lähtöä. 

Tämä oli ihan kiva lukukokemus, osittain kevyttä, mutta tarpeeksi toisenlaisia ongelmia kuin itsellä juuri nyt. 3/5. 

Helmet lukuhaasteessa kohtaan18. Kirjan on kirjoittanut toimittaja

 

6.7. Diamond Lusy;Rantakahvilan joulu, Otava 2021

Evie on perinyt rantakahvilan Cornwallista edesmenneeltä Jo-tädiltään. Uusi rakkaus Edi on löytynyt sitä kautta myös. En ollut lukenut edellistä kirjaa, joten tämä oli mulle uusi tuttavuus. Jotenkin olen ihastunut Cornwallista kertoviin kirjoihin ja elokuviin ja tv-sarjoihinkin.

Evie joulufriikkinä odottaa joulua  ja aikoo viettää sen leppoisasti Edin kanssa. Mutta toisin käy. Taloon tuleekin ensin Edin veli, ja sitten muitakin ihmisiä, joiden kanssa on vaan pakko viettää sitten joulukin. Kirjassa on kolme osaa, toinen kertoo sitten seuraavasta joulusta. Evie on kutsunut siskonsa lapsineen joulunviettoon, koska sisko on alamaissa avioeron vuoksi. Edi lähteekin äitinsä luo, koska hänen isänsä on kuollut ja äiti on aivan palasina kotona yksin. Cornwallin taika tepsii näihinkin murheellisiin ihmisiin ja joulusta tulee ikimuistoinen. Kolmas osa kertoo sitten heidän perheenlisäyksestään.

Kirjaa oli mukava lukea, positiivinen kirja. Pääsisipä joskus käymään noissa kauniissa maisemissa. 4/5

3.7. Tuominen Pirjo;Puoliherran huone, Tammi 1986 pokkari

Olin lukenut tämän joskus aikaisemmin, mutta olin unohtanut, joten luin uudelleen.

Historiallinen romaani v.1900-luvun alusta. Suukosken järvimalmiruukin omistajan kuoltua, sitä hallitsemaan ryhtyy yhden tyttären mies, joka onkin holtiton raha-asioiden hoitaja ja laittaa koko ruukin vaaraan. Omistus on jaettu 4ään osaan, mutt tämä Ruotsista kotoisin oleva puoliherra siirtää nämä hallintaansa vääryydellä.  Tämä kapteeni hummaa ison osan rahoista Helsingin ilotalossa ja kaveriksi lyöttäytyy juristi sitten hoitelee loputkin. Keittiossä häärää Puustisen-suvun ahkerat ja osaavat naiset palvelijoina, jotka kyllä huomaavat menon suunnan, mutta eipä voi alamaisena mitään. Nuori Olga on heistä kirjan pääosassa. Kirjassa liikutaan Savossa olevan Suukosken, Helsingin, ja Tukholman välillä.

3/5

 

KESÄKUU 2022, nämä 8 kirjaa luettu.

 

29.6.  Colgan Jenny; Vehreitä kukkuloita ja kaukorakkautta, Gummerus 2022

Kirja kuuluu sarjaan; Kirjakauppa Skotlannissa, josta kaksi edellistä romaania olen lukenut (Uusia alkuja ja onnellisia loppuja sekä Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja) Näiden kirjojen henkilöitä on nyt tässäkin kirjassa sivuosissa.

Lissa toimii kotisairaanhoitajana Lontoossa, jossa sattuu vakava päälleajo, jonka Lissa näkee ja toimii siinä parhaansa mukaan. Mutta tämä järkyttää häntä tavattomasti, vielä kun hän tunsi uhrin. Hän joutuu siitä lähes työkyvyttömäksi ja suositellaan sitten toipumista ihan vieraalla paikkakunnalla. Työkierrossa sieltä tulee sairaanhoitaja Lissan tilalle ja hän tekee siellä sitten vaihdossa olevan työt. Pieni paikkakunta Skotlannissa on lontoolaiselle aivan outo, mutta hyvin kaunis, Lissa alkaa toipua ja tutustuu siellä ihmisiin vähitellen. 

En voi uskoa että luin tämän yli 400 sivua paksun kirjan varmaan vuorokaudessa. Nämä Colganin kirjat vaan ovat niin hyviä, kuten takakannessa kerrotaan; "Taianomainen tarina, sydämeenkäypä, koukuttava ja kaikenkaikkiaan ihana kirja. Womans Way" 5/5

 

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 22. Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä Toinen paikka olisi:  35. Kirjassa on oikeudenkäynti

 

28.6. Venho Johanna; Syyskirja, Wsoy 2021 

" On saari, meri ja sumunharmaa alkusyksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään" 

Nuori aktivisti Maria pääsee Pellingin saaristoon elokuussa 1991. Siellä Klovharun saarella viettää viimeisiä kesäpäiviä myös Tove Jansson Tuulikin kanssa. Maria on lukenut kaiken Tovesta ja hänen Muumikirjansa ja seuraa Toven loppukeän päiviä toiselta puolen rannalta. 

Kirjassa on suurin osa luvuista nimetty Toven tapahtumien muisteluiden aiheilla. 

Kirjassa on kerrottu paljon Janssonien perheen historiasta, muumien syntyhistoriasta ja Toven maalauksista. Sekä myös siitä miten Tuulikki tekee muumitaloon pienoismaailmaa. 

Hyvin mielenkiintoista oli saada tietää, että Toven äiti Signe Hammarsten-Jansson (HAM) on suunnitellut kolmenkymmenen vuoden ajan suomalaisia postimerkkejä. Usein Postimuseossa käyneenä lähes hävettää kun ei ole sitä ennen tiennyt. Ehkäpä pitää vielä kerran käydä myös Muumimuseossa, koska nyt on vähän taas lisää tietoa muumien syntyhistoriasta.

ei ollut mitenkään nopeaa lukea tätä kirjaa, mutta sainpahan luettua alle kahdessa viikossa. 3/5

Helmet lukuhasteessa kohtaan 16. Kirjan luvuilla on nimet

25.6. Vaara Amanda; Ruusuja ja risuja, Karisto 2021

Majatalo Villa Venla sarjan 5. osa

Sattui tämä kirjastossa olemaan esillä, niinpä päätin lukea tämän kevyenä välipalana, vaikka ensin aloitin tuon Johanna Venhon kirjankin lukemisen. Villa Venlan omistaja kipuilee tässäkin kirjassa majatalon, uusien naapureidensa, kolmen lapsensa, ex-miehensä, kahden muun miehensä ja parilla ystävälläkin on elämässään ongelmia...No joo ongelmia on, mutta muuten kevyesti kirjoitettu kirja, hyvin jaksaa lukea tämän nopeasti. 3/5

 

22.6. Palviainen Jukka-Pekka, Kaikella kunnioituksella, Karisto 2021 

Tuomaksen ja Kaisan isä kuolee, siunaustilaisuudessa pappi Helena herättää kiinnostuksen Tuomaksessa. Hän pyrkii hakeutumaan  Helenan kanssa lähempään tuttavuuteen. Tuomas on sinkku, Kaisalla on mies ja tytär. Kaisan avioliitto rakoilee. 

Kirjan henkilöitä ovat myös Joonas, jonka Tuomas on pelastanut vankilan jälkeen yritykseensä töihin. Tuomaksella on kirpputoripaikkoja vuokraava yritys, Kaisalla on kotipalveluyritys, jossa hän tekee pitkiä päiviä. Vähitellen kirjan tarina jatkuu vuorotellen päähenkilöiden kertomuksina, yllättäviä käänteitäkin sattuu. Tuomas alkaa puhua uskonnottomien hautajaisissa ja näin tutustuu hyvin erilaisiin ihmisiin. Hän tapaa myös kouluaikaisen ihailunsa kohteen josta haaveili nuoruudessa.

Ihan mukava kirja lukea 205 sivua oli tässä. 4/5 

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave

 12.6. Hietamies Laila, Kesän korkea taivas, Otava 2000 384 sivua

Luin tämän uudelleen...Nyt luettuani kirjaa edeltävät romaanit, jotenkin ymmärsin tämän paremmin.

Kirja on jatkoa teoksille; Kylä järvien sylissä ja Siniset Viipurin illat, jotenkin tuntui että tämä kirja oli pitempi kuin se jonka luin huhtikuussa...

Kanadassa sotavuodet viettänyt Anni palaa takaisin Suomeen -40 -luvun lopulla sukunsa luokse. Täti Mirjami on kaunis nainen, joka on hankkinut suuren omaisuuden useammalta mieheltä, epämääräisin keinoin. Hän omistaa Virolahdella hienon kartanon, jossa hän järjestää kaikille suvun jäsenille Juhannusjuhlat. Sinne kokoontuu koko suku, noin 20 henkeä. He ovat Viipurista menettäneet kaiken, elämä oli muuttunut monella tapaa ja myös sota oli vienyt monen ihmisen hengen, mutta nyt he nauttivat juhannuksesta siinä kauniissa paikassa. 

Kirjan kaunis ja kuvaileva kieli oli kuin "hunajaa", kertojina oli pääosin Anni, ja sitten luku kerrallaan omalta taholtaan Mirjami, sisarensa Katri ja moni muukin kirjan henkilö. Kirjan kansikuvakin on hyvin juhannukseen sopiva ja kaunis.  5/5

 

7.6. Nuotio Eppu; Niin kuin vierasta maata, Gummerus 2021

Vein kirjan kirjastoon jaj lainasin tämän kirjan samalla, ja luin se samana päivänä! Se oli ihme. Tässä oli vain 199 sivua ja oli niin jotenkin kiinnostava kirja. Menihän siinä lukiessa kyllä puoleen yöhön asti :D

Henrietta puuttuu kauppakeskuksessa nuoriin tyttöihin kohdistuneeseen häirintään ja seuraus on että poliisi kutsutaan paikalle ja koko lössi joutuu kuulusteluun poliisiasemalle. Henriettan ja kuulustelevan poliisin Markuksen välille syntyy Kipinä, vetovoima vetää heidät yhteen. Suhteessa on monia kuoppia, keimuroita ja ennakkoluuloja, Henriettaan perhe on ns parempi ja akateemisesti koulutettu ja Markus on maalla kasvanut ja "vain" poliisi. Henrietta on tottunut toimimaan oman päänsä mukaan, joten hän ei aina muista ottaa Markuksen mielipidettä huomioon. Joten suhde välillä kariutuu..Mutta vetovoima on kuitenkin vahva...4/5

7.6.Colgan Jenny; Jouluvaloja ja takkatulen rätinää, Gummerus 2021

Kolmas romaani Beach Streetin pieni leipomo-sarjassa, jotka kaikki edelliset olen lukenut ihastuksella.

Tämä kirja ei poikennut siitä tunnelmasta yhtään. Aivan ihastuttava romaani kertoo Pollysta, Hucklesta, lunni Niilosta, ja heidän ystävistään Mount Polbearnen kallioisella saarella. Joulu on tulossa ja Polly tuntuu hukkuvan työhönsä, leipomista riittää jouluksi. Vieläpä hänen ystävä Kerensa ja hänen miehensä Reuben lähes pakottaa töihin jouluksi, koska tämä pitää suuret juhlat kartanossaan. Kerensa odottaa lasta ja siihenkin liittyy järisyttävä tapaus, joka pitää salata kaikilta. Kirjassa on niin paljon tällaisia sivujuonteita, jotta on parasta lukea tämä kirja, jos et ole sitä tehnyt.  Parasta on lukea koko sarja; Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringosäteitä ja vuoroveden vaiheita ensin. 5/5

Muistin katsoa myös Helmet lukuhaastetta ja tämä kirja meni kohtaan;  

46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen

 

3.6. Tuominen Pirjo; Puutalokaupungin naiset, Tammi 2022

Tällä kertaa tämä romaani kertoo -39 Talvisodasta alkaen aina -50 luvun loppupuolelle asti Lappeenrannassa. Alussa en oikein saanut selvää kuka on tarinan päähenkilö, tai heitä oli niin monia- pääosin naisia, koska miehet olivat sodassa  tai muuten poissa. 

Kirjassa kerrotaan paljon sen aikaisesta elämästä ja toimista, ei niinkään ihmisten ajatuksista syvällisesti. 

Loppupuolella kirjaa oli pääosassa nuori..."Viena on rohkea luonne ja itsenäistyy jo nuorella iällä - on pakko, sillä menetettyään ensin isänsä ja sitten äitinsä hän on suurenkin perheen keskellä yksin. Perillistenkatu 10 on myös kirjailijan oma lapsuudenkoti, ja tarina pohjaa löyhästi kirjailijan omiin kokemuksiin"

Olen lukenut ehkä melkein kaikki Tuomisen kirjat ja piti tämäkin lukea kun satuin tämän näkemään kirjastossa. 3/5

Helmet lukuhaasteessa kohtaan, 28. Kirjan päähenkilö on alaikäinen

 

 

TOUKOKUUssa  luettu 4 kirjaa

 

30.5. Lindgren Minna; Kaukorakkaus, TEOS, 2019

Sain juuri luettua tämän riemastuttavan kirjan, joka kertoo 82 vuotiaasta Kaukosta. Hänen elämäänsä kuuluu vakavasti sairas vaimo Pirkko, jota hän käy kirjan alussa hoitamanssa, pesemässä, syöttämässä ja vaihtamassa vaipat hoito-/tai säilytyslaitoksessa, kunnes hoitajat antavat Kaukolle porttikiellon, hän on kuulemma häiriöksi ja köynnit loukkaa toisen huoneessa makaavan yksityisyyttä jne.  

 Kaukon ainoa poika Timo ja hänen poikansa Mickey asuvat talon kellarissa ja harrastavat e-urheilua, ja valvovat yöt. Kauko hoitaa kaikki kotityöt ja laittaa ruuat ja pesee pyykit valmiiksi. Timo on äitinsä ja isänsä omaishoitaja ja käyttää härskisti hyväkseen esim saatuja taksiseteleitä.

Kauko muistelee entisiä työmatkojaan eri kaupunkeihin ja salaista rakkauttaan nuorena tutustumaansa Liisaan. Välillä tuntuu että menee aivaan överiksi hänen muistelmansa ja pari muutakin naista tekee aktiivisesti tuttavuutta. Samaa hersyvää huumoria on tässäkin kirjassa, kuin Lindgrenin edellisessä Ehtoolehto-trilogiassa. Tässä ehkä ollaan kuitenkin enemmän todellisen tuntuisesti. 4½/5

 

26.5. Noronen Paula; Tarja Kulho Räkkärimarketin kassa, Tammi 2020

"Terse. Näin sinua tervehtii korsolaisen Räkkärimarketin kassalta Tarja Kulho" Humoristinen ja ronski huumoia täynnä oleva kirja kassahenkilön elämästä Vantaan lähiössä. 

Tämä kirja sattui käteen ensimmäisellä kerralla kun tutustuin paikalliseen kirjastoon.  Kirjailija on tuttu Tv:stä ja sieltä olen kullut jotain tästä kirjastakin ja olihan tämä ihan kiva lukea. Nyt olen ottanut tavaksi lukea illalla sängyssä, enkä katsoa kännykkää, jotta saisi ehkä paremmin nukkua! 3/5

21.5.22 Vaara Amanda; Sopivassa suhteessa, Karisto 2020

Ensimmäinen lainattu romaani uuden asuinpaikan kirjastosta. Ensimmäisellä tutustumiskäynnillä ei paljoa ehtinyt etsiä luettavaa, niinpä tämä jo ennestään tuttu sarja pisti silmään. Olen lukenut kolme sarjan edellistä osaa. Tämä on 4. kirja Majatalo Villa Venla-sarjaan. Venla oli ostanut vanhan kansakoulun ja perustanut siihen majoitusyrityksen ensimmäisessä sarjan kirjassa. 

Vasta vaikean äiti-suhteensa uudistettua äiti kuoleekin, ja Venla perii äitinsä. Samalla hän tutustuu äidin siskoon, jota äiti ei ollut antanut tavata. 

Edellisessä kirjassa Venla oli saanut kolmannen lapsensa. Hän oli eronnut lapsen isästä, joka oli osoittautunut epärehelliseksi ja rikolliseksi, mutta mies haluaa kuitenkin osallistua lapsensa elämään nyt. Mutta Venlalla on uusikin mies kiikarissa, ja tämäkin haluaisi lähentyä Venlan kanssa ja muuttaa asumaan koululle. Venla ei ola varma tämänkään suhteen toimivuuteen.

Sopivan kevyttä lukemista iltahetkiin tämä. Myös majoitusyrityksen ja blogi-julkisuuden ongelmia on esillä, joku on aina kirjoittamassa anonyymejä ja asiattomia kommentteja postauksiin. 3/5

 

11.5.22. Puustinen Raimo; Arabia, Sanasato oy, 2015

"Suomalainen lääkäri Lehto saapuu työskentelemään sairaalaan arabimaassa. Hänen sopeutumisensa vieraaseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin ovat yllätyksiä täynnä. Tapahtumien kiihtyessä ja laajetessa kirjoittaja tunkeutuu vuorovaikutuksellisen ongelmakentän mätäpesäkkeisiin kirugimaisella tarkkuudella... Arabia on fiktiivinen romaani, jossa on dokumertaarista ainesta..." näin kerrotaan kirjasta sen takana.  

Tohtori Lehto on kiinnostunut islamilaisesta kulttuurista ymmärtääkseen paremmin potilaidensa vaivoja ja niiden hoitoa, vaikka työtoverit varoittelevatkin liikaa tutustumasta siihen. 

Otin tämän kirjan luettavaksi ihan kirjailijan tutun nimen perusteella ja olen lukenut tätä hyvin hitaasti nyt muuton välillä. 3/5

 

 HUHTIKUU,  4 kirjaa

 

19.4. Pehkonen Kirsi; Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella, Karisto 2021 pokkari

Tämä on viides kirja Jylhäsalmi sarjaan. Pari ensimmäistä olen lukenut niitä. Tämä pokkari tuli vastaan kierrätyskirjana kirjastosta. 

"Freetoimittaja Laura myöhästyy työkeikaltaan, Jylhäsalmen lossikahvilan uuden terassin avajaisista. Laura ei vaan luovuta ja maakuntalehteen tulee juttua Jylhäsalmelta, vaikka kiven silmästä." Hän löytää edullisen rantamökin ja saa sieltä käsin tehdä lopulta monta juttua pienen kylän tapahtumista. Lauran äidin tuttavakin löytyy juttukeikalta. Kylästä löytyy myös sopivasti poikamiehiä joiden kanssa romantiikka saattoi kukkia. saamme tutustua monelaisiin toimiin mitä maalla tehdään, navetassa ja heinäpelloilla. Ihan kiva lukea välillä "maalaiskomediaakin" vaikka pokkarina. 3/5

 

15.4.22 Hietamies Laila; Siniset Viipurin illat, Otava v.1999  

Kirja kertoo Ida Marian ja perheen elämästä kesällä vuosina 1931-32 ja 1936. Jokainen luku kertoo jommasta kummasta kesästä. Ida Maria ostaa kesällä -36 pienen mökin ja viettää siellä yksinäisyydessä rauhoittuen kesälomaa. Mökille saapuu yllättäen mies, joka osoittautuu Annin isäksi. Tämä on Annille vaikea asia, koska hän oli luullut että isä on kuollut.

Välillä kerrotaan mitä tapahtui kun Ida Maria ja miehensä Petri erosivat vuonna -31. IdaMaria muutti Viipuriin ja asui siellä tätinsä kanssa samassa talossa. Tyttäret Outi, Kati, Mirjami ja Raisa olivat myös siellä. Malanja menee naimisiin Henrik Barthamin kanssa ja Anni asui heidän kanssaan. 

Vuonna 1932 raskaan opettajavuoden lisäksi hänellä on vaikeuksia tyttäriensä kanssa, Mirjami on aloittanut käydä ystävättärensä kanssa ravintolassa ja maalata itseään ja olla kaupunkilaisten juorujen kohteena, kuten itse Ida Mariakin, koska on eronnut ja kaikki pikkukaupungissa tietävät kaikkien asiat. Ikkunoista vahditaan jokainen liike. Elokuussa -32 tapahtuu sitten suuri katastrofi, joka muuttaa Ida Marian ja hänen miesystävänsä elämän peruuttamattomasti. Ida Maria saa syntipukin leiman miehen sukulaisilta ja loputtomasti haukkuja niskaansa. Ihan hirveän paljon kiusaamista, ikävää ja haukkumista kohdistuu koko perheeseen.  Vaikka kyllä kirjassa kerrotaan myös siitä kauniista ja kesäisesta Viipuristakin, ei sinne kyllä kirjasta jäänyt ikävä enää.  Nyt olisi mukava lukea tuo Kesän korkea taivas kirja uudelleen. Vahinko kun vein sen jo pois. Hyvin mielenkiintoista lukea entisestä ajasta Karjalassa ja Viipurissa. 4/5

8.4.22 Hietamies Laila; Kylä järvien sylissä, Otava 1998

Luin nyt tuon edellisenä luetun kirjasarjan ensimmäisen osan. On nyt tutumpia sen ihmiset, koska olen heistä lukenut tuon kolmannen kirjan. Tämä oli paksu kirja 493 s.  mutta yhtään ei  tuntunut liian pitkältä.

Kirjan päähenkilö, Vienan Karjalan Metsäkylässä, Ristiniemen kartanon emäntänä Ida Maria häärää kartanon toimissa. Pieni Malanjan tytär Anni on alle 10 vuotias koulutyttö. On kesä, ja odotetaan kaikkia perheen lapsia kesänviettoon kartanoon. Malanja, Katri, Outi, Mirjami ja Raisa saapuvat työ ja opiskelupaikkakunniltaan kesäksi kotiin. Ida Marian mies Petri Timonen saapuu myös pitkiltä työmatkoiltaan juhannukseksi kotiin.  Iso ja vauras kartano on koko karjalaisen kylän keskus ja kylässähän asuu paljon monenlaista väkeä. Kylään saapuu myös miesväkeä kesäpaikalleen lomaa viettämään Helsingistä ja Viipurista. Eletään 30-luvun alkua maaseudulla kosken rannalla olevassa pienessä kylässä.   

Kesä on kaunis, kartanon puutarha tuoksuu kukkaloistossa, odotetaan ja valmistaudutaan juhannuksen viettoon.

Sitten sattuu karmeita tapahtumia, jotka muuttavat koko kylän ihmisten elämän. Vaikka usein ilo ja nauru raikaa, on ollut piilossa naapurien välisiä ja perheiden sisäisiä ongelmia, jotka muuttavat monen kyläläisen elämän lopullisesti.

Tämä ensimmäinen romaani tässä kolmiosaisessa sarjassa on syvällinen ja vavahduttava aloitus. En ollut aikaisemmin lukenut tätä, en tiedä miksi. 5/5 Varasin jo sarjan seuraavan osankin

 

 

 

2.4.22 Hietamies Laila; Kesän korkea taivas, 2000 SSkk oy

Kirjaston ilmaishyllystä tämäkin kirja kulkeutui.  Pitkään aikaan en ole tämän kirjailijan kirjoja lukenut, koska yleensä olin ne jo kauan aikaa sitten lukenut. Mutta tämä vaikutti ennen lukemattomalta.

Alotin tätä jo varmaan viime vuonna lukea, mutta jotenkin se jäi kesken. Nyt ajattelin katsoa vielä, ennen kuin vien pois, mutta tämäpä olikin mielenkiintoista.

Kirja on jatkoa teoksille; Kylä järvien sylissä ja Siniset Viipurin illat. Olen ne jo unohtanut, ehkä en ole niitä lukenutkaan, etsin ne käsiini uudelleen.

Kanadassa sotavuodet viettänyt Anni palaa takaisin Suomeen -40 -luvun lopulla sukunsa luokse. Täti Mirjami on kaunis nainen, joka on hankkinut suuren omaisuuden useammalta mieheltä, epämääräisin keinoin. Hän omistaa Virolahdella hienon kartanon, jossa hän järjestää kaikille suvun jäsenille Juhannusjuhlat. Sinne kokoontuu koko suku, noin 20 henkeä. He ovat Viipurista menettäneet kaiken, elämä oli muuttunut monella tapaa ja myös sota oli vienyt monen ihmisen hengen, mutta nyt he nauttivat juhannuksesta siinä kauniissa paikassa. 

Kirjan kaunis ja kuvaileva kieli oli kuin "hunajaa", kertojina oli pääosin Anni, ja sitten luku kerrallaan omalta taholtaan Mirjami, sisarensa Katri ja moni muukin kirjan henkilö. Kirjan kansikuvakin on hyvin juhannukseen sopiva ja kaunis.  5/5

 

MAALISKUU -22 vain nämä 3 kirjaa luin

Mustonen Enni; Martan tarina, Kirjakauppaliiton pienoisromaani 2021

Kirjailijan romaaneista Pukija ja Näkijä tutun Martan nuoruuden tarina v.1917-18 aikoina eletystä elämästä. Lapsuudesta Kurikassa ja nuoruudesta piikomassa Längelmäellä ja Tampereella. Sotaa käytiin joka puolella siihen aikaan, oli kurjuutta ja nälkää ja raskasta aikaa. Martan äidin sisar oli mennyt Kanadaan jo aikoja sitten ja lopulta Marttakin sai tädiltään rahaa ja liput ja pääsi lähtemään "rapakon"taakse, kun sotiminen lopulta loppui. 133 sivua ja oli mukava lukea. Sain tämän ilmaishyllystä kirjastosta, ehkä vien sen takaisin. 5/5  

Helmet lukuhaasteessa laitoin tämän kohtaan 23. Pieni kirja

Christie Agatha; Neiti Marplen viimeinen juttu, 1977 kirjakerhon julkaisema kirja

Otin tämän kirjan kirjaston ilmaishyllystä joskus. Olen tämän nimisen elokuvan, siis yleensä kaikki Neiti Marple elokuvatkin katsonut. Nyt katsoin vielä sen elokuvan uudelleen. Kirjana tarina oli vähän erilainen kuin elokuvassa. Gwenda oli kirjassa jo naimisissa Gilesin kanssa heidän saapuessaan Englantiin. He ostavat  sen tutulta tuntuvan huvilan, jossa Gwenda sitten muistaa Helenin ja kuinka oli nähnyt hänet kuolleena. Sitten alkaa selvittely muiston todellisuudesta. Osa henkilöistä on saman nimisiä kuin elokuvassa, mutta muuten kirjasta puuttuu esim teatteriseurue ja monta muuta asiaa mikä oli elokuvassa. Syyllisen on sama sitten lopussa, mutta vähän traagisemmin selviää. 3/5 Kirja menee paperinkeräykseen tämän jälkeen.

 

 

Annikki Sankari; Kaislahden AnnaKristiina, WSOY 1979 5.painos

Tämän kirjan olen löytänyt kirjaston ilmaiskirjojen hyllystä jo jonkin aikaa sitten. Aloitin tätä lukea jo viime vuonna, mutta nyt vasta vietyäni lainakirjat pois, oli aika tätä lukea. Ja kuinka tämä sattuikin olemaan niin ajankohtainen kirja. Kirjan jatko osat Sankari oli kirjoittanut ensin, Kaislahden miniä ja Kaislahden emäntä. Anna Kristiina kertoo ajasta ennen näitä. 

Tämä kirja kertoo yli 50 vuoden ajanjaksosta Suomen historiaa...

Anna Kristiina  oli syntynyt Tampereen pohjoispuolelle maalaistalon ensimmäiseksi lapseksi 1800-luvun loppupuolella, veli syntyi jonkun vuoden päästä. Silloin oli tapana talo periyttää aina pojalle. Anna Kristiina halusi käydä kouluja, onneksi hänellä oli kummitäti joka asui Tampereella ja hän pääsi tämän luokse asumaan ja käymään kouluja siihen aikaan. 

Aika oli 1800- luvun lopulla ja 1900-luvun alussa varsin levotonta, Anna Kristiinan perhe sai lukea sanomalehdesta sitten kaikki määräykset ja muut tapahtumat joita tuli. Sinne maaseudulle tieto ei kulkenut nopeasti. Voin sanoa että kirjan tapahtumat olivat hyvin tutuntuntuisia nykyaikaankin verrattuna.  

Nuoresta naisesta kasvoi komea ja pystypäinen nainen, jolle sitten löytyi kosija vähän kauempaa, Etelä Hämeestä. Kaislahden Kustaa oli sitten varsin "hummaava" mies, osteli ja vaihtoi hevosia ja juopotteli. Tuli vapaussodan kahinat ja Kustaa palellutti jalkansa, joka vaiva ja juominen veivät hänet hautaan. Anna Kristiina sai kaksi poikaa, joista vanhempi oli isänsä luontoinen ja äiti joutui koville lapsensa kanssa, samoin myös maatilan kanssa monena pula-aikana ja sodan takia. Tila tarvitsi todella vahvaa emäntää ja paljon työväkeäkin. Nuorempi poika sitten tuo miniän taloon, eikä AnnaKristiina millään tahdo häntä hyväksyä. Pitääkin laittaa kova kovaa vastaan ennenkuin hän taipuu.

Tämä oli hyvä kirja, ehkä pitänee etsiä käsiinsä nuo edeltävät kirjatkin, vaikka olen lukenut ne kyllä. Mutta eihän niitä yli 40 v sitten luettuja muista enää. Annikki Sankari on kirjoittanut myös paljon muita romaaneja. 378 sivua.   5/5

 

HELMIKUU-22 Vain nämä 3 kirjaa sain luettua

 

Teräs Mila; Jäljet, romaani Helene Schjerfbeckistä, Karisto 2017

Suloinen, kaunis ja myös raastava kirja mulla tämä yölukemisena ollut kirja.  Piti ihan kaivella Ateneumissa kuvaamiani kuvia tässä kirjassa kerrotuista tauluista. Aivan ihana olisi ollut lukea tämä kirja ja käydä sitten vasta katsomassa taulut. 

Romaani on kirjoittajan mukaan kirjallinen muotokuva  tästä taidemaalarista, ja se pohjaa todellisiin tapahtumiin. Alkaa lapsuudesta ja kertoo taidemaalarin vaikeuksista siihen aikaan tehdä työtään naisena, ja siitä miten hän ensin ei uskonut kykyihinsä. Joku kuitenkin onneksi uskoi. Miten maalaaminen kipinä kuitenkin iski ja mallista syntyi hänen maalauksensa, lukuisat omakuvat ja muutkin.  Myös rakkaustarina Einar Reuterin kanssa kuuluu tässä kirjassa. 

Miten oli välillä sairautta ja harmautta, välillä matkoja Pariisiin , Bretagneen, Cornwaliin ja välillä taas sodasta kärsivään kotiinsa Suomessa. Kunnes lopulta Ruotsin Saltsjöbadeniin vanhana. Viimeinen omakuva sai jäädä luonnosasteelle, että kukaan ei pääse sanomaan, että hän sai työnsä loppuun. Töihin syntyy henki siitä, että jotakin jää mielikuvituksen täydennettäväksi. " Täydellinen on kuollutta, täysin valmis teos on tyhjä, se, että kaikki olisi sanottu. Viimeinen veto jää uupumaan. Jossain kulkee kätketty virta." 5/5

8.2. Katajamäki Unto; Hiiriä ja vainajia, Bookcover 2021

En ole ihan varma olenko lukenut aikaisemmin kirjoja tältä tamperelaiselta kirjailijalta. Joku hakusysteemi pitäisi omille kirjasivuille saada. Vasta kun etsin tietoja tästä kirjailijasta huomasin että häneltä on ilmestynyt jo yli 10 kirjaa. Tämäkin dekkari on vasta nyt helmikuussa -22 tulossa kirjakauppoihin myyntiin. Ilmankos olikin kirjan sivut niin jäykkiä avautumaan.

Ensinnäkin kirjan nimi jo herättää kauhua ja sitten ensimmäiset sivut saa lähes jättämään lukemisen siihen. Alussa tapahtuu rikos ja toinenkin, joka paljastaa noin kaksi vuotta vanhan rikoksen. Tämä paikka on tuttu edellisissä kirjoissa seikkailleille Martti Pihalle, ja hänen pojalleen komisario Petri Pihalle. Martin kesähuvila sijaitsee samalla kylällä. 

Alkaa pitkät selvittelyt kenellä oli syy murhata ja polttaa Martin tuttavan Raunin huvila, ja varastaa hänen tililtään pankista suuri summa rahaa.  Kyläläiset epäilevat kylälle uskonnollisen keskuksen perustanutta "valvoja"miestä, lahkosaarnaajaa. Epäilyjä lisää sekin, kun tämä on ollut  kaksi vuotta sitten vuokralaisena siinä talossa josta löytyi kylällä silloin kadonnut nuori nainen. 

Seuraa epämääräisiä kävijöitä osittain palaneessa huvilassa, mustia autoja liikkuu tiellä. Petri alkaa selvitellä rikoksia ja kulkee kylällä talosta taloon ja käy myös uskovaisten tilaisuuksissa tutkimassa käytääkö lahkon johtaja nuoria naisia hyväkseen. Monta sivujuonnetta on tässä myös esim. poliiseina toimivan pariskunnan suhteessa. Tästä kirjasta tulee monesti mieleen komisario Koskisen seikkailut. Kirjassa pohditaan myös seuraavia asioita yliluonnollisuus, uushenkisyys, esoteerisuus, uskonnot, liikkeet, meditointi.

En oikein tiedä miten suhtautua, ei täysin ollut minun lempilukemista tämä kirja, mutta luin kuitenkin koska liikuttiin näissä samoissa maisemissa.3-/5

Helmet lukuhaasteessa 6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

2.2. Jokinen Seppo; Siipirikkoiset, CRIMETIME 2021

Sattui tämä  kirja tulemaan vastaan, niin onhan se lainattava. Seuraavakin (Pahasti tehty) on on ilmestymässä toukokuussa-22.

Komisario Koskinen taas saa uusia ja osin entisiinkin rikoksiin liittyviä rikoksia ratkottavakseen. 

Tässäkin on pari erilaista "keissiä" rinnakkain. Ensin löytyy selkään ammuttu mies Iidesjärven rantamaisemissa. Tämä onkin yllättäen Koskisen tuttu jonkun vuoden takaa ja hänen taskusta löytyy Koskisen nimi ja osoite. Se aihettaa jopa karskille komisariolle kylmiä väreitä. Mutta lapun syy kyllä selviää.  

Koskisen asuinkumppanilla Ullalla on "kuudes aisti", joka vie hänet kahden nuoren pariin. Koska Ulla on joku vuosi sitten kiertänyt kouluissa pitämässä tunteja, niin nuoret ovat lähellä hänen sydäntään. Niinpä toinen juoni vie Virnan ja Ossin pariin. Heidänkin elämässään on tapahtunut epäilyttäviä asioita. Onhan nämä aina luettava, vaikka on ollut parempiakin dekkareita häneltä. Ehkä Koskinen alkaa jo vanheta ja vähän rivien välistä paistaa yksinäisyyskin, koska Ullan vapaa-aikaa vie hänen tyttärensä perhe. Ja ex puoliso Raijakin taitaa olle vähän kallellaan ex miehensä suuntaan ja onhan heillä yhteinen poikakin ja tämän perhe. 4-/5

Tammikuu-22- luin vain nämä 4 kirjaa

26.1.Tuominen Pirjo; Kaarina Hannuntytär, Tammi 1999

Tämä historiallinen romaani kertoo ajasta 1550 Kustaa Vaasan hallitessa Ruotsia, ja hänen poikansa Erik ja Juhana olivat alussa nuoria. Kaarina Hannuntytär oli kaunis nuori nainen ja Juhana halusi tämän jalkavaimokseen, ja kuninkaan pojallehan ei sanota ei. Vaikka lapsia syntyi 4 ja niistä olisi ollu kruununperijäksikin, niin naimisiin ei Juhana mennyt alempisäätyisen naisen kanssa. Kirjassa kerrotaan hyvin seikkaperäisesti hovin elämästä ja Ruotsin hallitsijoista. Aika oli välillä hyvin levotonta ja sotaista. Mutta välillä hyvinkin loisteliasta.  Kirjan kertojina ovat Kaarina Hannuntyttären lisäksi Hovin kultaseppä Jost Rekonpoika, Hovin kirjuri Esaias Korppi ja Turussa kalastaja Margareta Simontytär. 

Kirja päättyy Nuijasodan aikoihin joka oli 1596-97. Kirjan 474 sivua on hyvin tiivistä tekstiä, on varmasti oltava historiantuntemus hyvä kun tälläistä kirjoittaa. 

Olen varmasti tämän kirjan joskus lukenut, mutta tulipahan nyt luettua uudestaan. Ei ihan lempilukemista tämä nykyisin ole, joskus luin paljonkin historiallisia romaaneja. 3/5

Helmet lukuhaasteessa kohtaan  14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta

 

kirjan opetus

19.1. 22 Tamminen Petri;  Rikosromaani, OTAVA 2012

Tämä pieni kirja vie Helsingin poliisilaitoksen kahden poliisimiehen työhön mukaan. He etsivät kiihkeästi Ängström nimistä rikollista, joka on tehnyt eripuolilla erilaisia tihutöitä ihmisille. 

Olen lukenut tätä vähän kerrallaan lähinnä yöllä valvoskellessa, koska tämä on niin pieni kirja ja helppo pitää kädessä yöllä. Juonen kulku käy vähän sekavaksi, en tiedä oliko tässä muuta juonta. 

Komisario Vehmas ja Immonen vaan aika yksinäisiä ihmisiä, ja pakkomielle heitä ajaa tämän ovelan rikollisen perään. Muutamia viisauksia löysin kirjasta; - ikäviä asioita vaan tapahtuu, mutta niistäkin selviää kun ymmärtää että ne kuuluvat elämään, sanoo ruotsalainen poliisi Solveig, jota Vehmas käy tapaamassa Göteborgissa eräällä Ängströmin etsintäkeikalla. 2/5

 

 

 

 

19.1. 22 Lundberg Sofia; Toinen puoli sydäntä, OTAVA 2019

Tiesinhän minä että tämä on hyvä kirja, olen lukenut hänen edelliset kirjansa, Punainen osoitekirja ja Tapaa minut tammen alla. Alussa oli vaan hankaluuksia aloittaa, mutta kun sen yli pääsi 50-100 sivua, niin keskenpä ei ois jättänyt. 

New Yorkissa miehensä ja tyttärensä Alicen kanssa asuva Elin on valokuvaaja, joka on työssään kuuluisa ja täysin uppoutunut työhönsä. Hän saa kirjeen lapsuutensa ystävältä ja menettää otteensa työhön ja muuttuu jotenkin poissaolevaksi. Hänellä on työssään iso määrä henkilöitä, avustajia ja agentteja, mutta hän alkaa unohtaa mennä töihin sovittuna aikana. Mutta toisaalta unohtaa palata kotiin sovittuna aikana. Hänen miehensä sitten hermostuu ja muuttaa pois. 

Elin on salannut kokonaan menneisyytensä ja valehdellut lapsuuden aikaisista kokemuksista. jossa onkin hyvin pahoja traumoja ollut. Luvuissa seurataan vuorotellen 1979 tapahtumia lapsuudessa Gotlannissa ja nykyisyyttä New Yorkissa v 2017. Tässä kirjassa luvut ovat lyhyitä, mikä minusta helpottaa lukemista paljon. Ne vanhat kokemukset paljastuvat kirjan loppua kohden ja osa niistä paljastuu väärinkäsitykseksi. Lopussa tomera Alice vie äitinsä menneisyyden kotimaahan ja tapaamaan omaisiaan. 4/5   Helmet lukuhaasteessa kohtaan 30. Kirjassa muutetaan uuteen maahan

11.1.22  Mustonen Enni; Näkijä, OTAVA 2021

Tutun sarjan, Syrjästäkatsojan tarinoiden 9.osana oli tämä 663 sivuinen teos. Tässä seurataan Idan tyttärentyttären Vienan elämää USAn Kaliforniassa  elokuvayhtiö 20th Century FOXin studioilla työskentelystä puvuston hoitajan apulaisena. Tarina alkaa vuodesta 1953 ja kestää vuoteen 1960, joten ihan mahdottoman pitkiä tarinoita Vienan ja hänen lähipiirinsä elämästä siellä Kaliforniassa ja välillä Suomessa. Kirjassa vilisee kuuluisuuksia, joille Viena on lähiesimiehensä Martan kanssa järjestänyt puvustuksen meneillä oleviin elokuviin. Kirjaa jatkaa vielä sekin kun kun puhe on usein englantia ja sitten sama asia vielä suomenkielellä.  

 Tämä ”Näkijä” oli vaikea lukea, koska se oli niin paksu ja vaikka aihe oli mielenkiintoinen, niin oli aikamoista junnaamista. 

Todellakin sivuja oli toisen kirjan verran liikaa. Mutta sen aikaisiin(-50 --60-luku) historiallisiin tapahtumien kertominen Elokuvastudion puvustajan ja suomalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta oli periaatteessa huippua. Näin saatiin tutustua moniin kuuluisuuksiin Elvis Presleystä Marilyn Monroihin.

 Minulle tämä oli liian liian pitkä tarina, luvutkin olivat kovin pitkiä...en pidä näin paksuista kirjoista. 3/5   Helmet lukuhaasteessa kohtaan 1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota

*****************************************************************************

 

V. 2021 luin nämä 75 kirjaa, HELMET 2021 LUKUHAASTEesta sain luettua  49 kirjaa

 

JOULUKUU 3 kirjaa

Kortelainen Anna; Uusi Viipuri, Gummerus 2021

Talvisodan aikaan viipurilaiset luetteloivat omaisuuttan ja antoivat avaimet viranomaisille, jotka olivat saaneet heidät uskomaan että joku huolehtisi ne tavarat ym väestölle  evakkopaikkakunnille. Jälkeenpäin ajatellen asia tuntuu uskomattomalta.  Viipuri tuhottiin ja poltettiin, vain harva talo siitä selvisi, eikä sieltä saatu mitään pelastettua. Urho Kekkonen sai idean Uuteen rakennettavaan Viipurin kaupunkiin, joka olisi pitänyt nousta Hanhikiven niemelle Pohjanmaan rannikolle. Sitä olisi suunnitellut Alvar Aalto. Millainen olisi Uusi Viipuri ollut jos jatkosota ei olisikaan syttynyt, ja v.1945 olisi uusi ja puhtaan valkea Uusi Viipurin kaupunki valmistunut.

Mielenkiintoinen, osittain todellisuuteen perustuva tarina. 4/5 

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

14.12. Liehu Rakel; Valaanluiset koskettimet, WSOY 2020

Jossain Venäjänmaan metsässä on aikoinaan kasvanut huikean iso kuusi, josta eräs soitinrakentaja oli saanut valmistaa pianot, toisen mustan jossa oli valaanluiset koskettimet ja toisen valkean, jossa oli norsunluiset koskettimet.  Tämä musta piano päätyi sitten 1943 pohjoiseen Suomeen, usean eri soittajan jälkeen. Valkea piano joutui piileksimään Leningradin piirityksen aikaan peittojen alla jossain itoseinäntakana. Suomeen musta piano päätyi papin taloon sodan keskelle pohjoiseen. Siellä sitä soitti papin vaimo ja pieni tyttö sai joskus pimputtaa sitä myös. Musta, upeasointinen antiikkipiano muisteli menneisyyttä ja puheli veljelleen valkealle pianolle. Seurataan sodan etenemistä, perheen elämää ja ollaan välillä evakossa. Tämä on mielenkiintoinen, eeppinen, suloisen kaunis kertomus, pianon elämästä kertomana. Voi olla ensimmäinen kitrja jonka luen tältä kirjailijalta.  Hyvä lukukokemus! 5/5

 

5.12. Jan- Philip Sendker; Sydämenlyönneissä ikuisuus, Gummerus 2016

Syyskuussa olen lukenut tämän kirjan jatko-osan, ja nyt kun sain tämän lainaan lokakuussa, niin lopulta luin tämänkin loppuun. Kirjassahan ei ole vikaa, lukeminen vaan jostain syystä ei sujunut.

Julia Win saa oikeustieteen opinnot päätökseen, jonka jälkeen hän näkee isänsä viimeistä kertaa. Aamulla isä Tin Win toivottaa tyttärelleen rakastavanta tätä ja heti sen jälkeen isä katoaa. Isää ei löydy työpaikalta, eikä hän ole mennyt tapaamiseen, ei asiakkaan luo. Häntä ei löydy mistään. Wall Streetin vaikutusvaltainen lakimies katosi. Hän oli lentänyt Hongkongiin ja sieltä Bangkokiin, jonka jälkeen jäljet katosivat.  Neljän vuoden päästä Julia saa käsiinsä isänsä rakkauskirjeen Mi Mi;lle ja  lähtee isänsä kotimaahan Burmaan etsimään tätä tai edes jotain merkkiä hänestä. Julia tapaa Rangoonissa U Ban. Seuraa pitkä kertomus Tin Winistä, lapsuudesta aina nuoruuteen asti. Julia saa tietää isänsä menneisyydestä asioita, joista tämä ei ollut koskaan ennen puhunut mitään....Tämä on suuri rakkauskertomus. Rakkaudesta, jota ei  välimatka, aika, erillään oleminen,ei mikään hävitä. Niin kauan kuin on elämää on TinWinin ja Mi Mi;n välillä rakkaus ja yhteys, vaikka he asuivat vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa. Todellakin vavisuttava kertomus on tässäkin kirjassa..5/5  

Helmet lukuhaasteessa 2021 sijoitan tämän kohtaan 11. Kirja kertoo köyhyydestä

 

 MARRASKUU vain näitä kolmea kirjaa luin, tosin neljäs on kesken

 

28.11. Suchet David& Geoffrey Wansell; Hercule Poirot ja minä, Minerva 2015

Kirjapino ei vaan vajunut ole, niinpä ajattelin viedä tämän kirjan jo pois kirjastoon ja lukea pikaisesti tämän loppuun. Minähän olen Hercule Poirot "fani" ja mielestäni katsonut kaikki tv;stä tulleet elokuvat, kuten myös muut Agatha Christien kirjoihin perustuvat elokuvat.  

Tämä kirja kertoo David Suchet'n muistoja kaikkien Poirot -sarjaan kuuluvien kuvausten tekemisestä ja myös muista teatteri- ja elokuvarooleista 25:n vuoden aikaan v. 1988-2013. Näyttelijä oli 67 vuotias tehdessään viimeisen Poirot elokuvan. Olisipa ollut kiva lukea kirjaa ja katsoa samalla kirjassa kerrottavasta elokuvasta ja sen tekemisestä, siinä näyttelemisestä ja muita rooleja näyttelevistä henkilöistä. Muistan kun katsoin sen elokuvan; Esirippu laskee, Poirot'n viimeinen juttu, todellakin jossa hän kuolee lopuksi, niin tuntui oikeasti surulliselta. Sen jälkeen tosin oli kuvattu vielä joitakin elokuvia, mutta Kuolleen miehen huvimaja oli ollut aivan viimeinen 28.6. 2013. 

Olihan tämä vaikea luettava, tosi paljon nimiä, paikkoja ja vuosilukuja. Mutta kyllähän nämä elokuvat vielä tulee katsottua, kunhan ne taas tulevat uusintoina. Vaikka olen jokaisen saattanut pari kertaa jo nähdä.

 12.11. Cooper Gwen; Homer-kissan uskomaton elämä, WSOY 2011 

Kylläpä on lukeminen hidastunut taas. Mutta viime yönä taas valvotti niin sain tämän kirjan luettua loppuun. 

Nuori nainen Gwen ottaa luokseen eläinlääkärin tarjoaman kissanpennun, joka oli löytökissa ja silmät on jouduttu poistamaan pahan tulehduksen takia, eli Homer oli täysin sokea. Gwen´llä on jo kaksi entistä kissaa ja hän asuu Yhdysvalloissa Miamissa niiden kanssa.  Kirja kertoo heidän elämästään sitten11 vuoden ajalta. Vauhtia ja kaikenlaisia tilanteita on kirjassa. Yllättäen Homer oli uskomattoman sydämellinen, urhea ja toimeentuleva kissa. Tietysti Gwen joutui  huolehtimaan joistakin asioista, esim. wc pöntön - ja ikkunoiden ja ovien kiinnipidosta, koska utelias kissa olisi voinut vaikka hypätä tietämättään parvekkeelta. Gwen muutti sitten NewYorkiin kissoineen töiden takia ja  WTC-tornien sortumisen ajalla hän asui siellä lähellä tapahtumapaikkaa. 

 

"Tämä kirja on niille, jotka ovat lakanneet uskomasta jokapäiväisiin ihmeisiin ja sankareihin. Tämä kirja on ihmisille, jotka rakastavat kissoja ja ihmisille, jotka pitävät itseään tiukasti kissavastaisina. Niille, joiden mielestä normaali ja ihanteellinen tarkoittavat samaa ja niille, jotka tietävät, että joskus pieni askel normaalista vasempaan voi rikastuttaa koko elämää" Gwen Cooper

Sydämellinen kertomus elämästä kolmen kissan kanssa, 5/5

 2.11. Lykke Nina; EI, EI ja vielä kerran Ei, Gummerus 2019

Tässä kirjassa alkaa laina-aika loppua ja  olenhan tätä jo pyöritellyt pitkään, joten nyt luin loppuun asti.

Tämä kirja kertoo n 50;sestä työssäkäyvästä pariskunnasta jolla on periaatteessa kaikki hyvin, mutta elämä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä. Elämä on liian kaavoihinsa kangistunutta. Jan sitten ryhtyy suhteeseen nuoremman työkaverinsa kanssa. Puolitoista vuotta he tapailevat ja kipuilevat suhteen kanssa, kunne paine käy liian suureksi ja Jan tunnustaa vaimolleen Ingridille kaiken. Heidän elämänsa suistuu raiteiltaan, Jan muuttaa uuden naisen Hannen luokse ja monenlaista ajatusta käy heidän kaikkien mielissä. Kunnes sitten Ingrid lähtee kiertämään ja asumaan autonsa kanssa maailmaa ja Jan ja Hanne muuttavat heidän hienoon taloonsa...ja taitaa elämä sittenkin olla vaipumassa taas samaan arkiseen tylsyyteensä.  Kirja on monitahoinen ja rönsyilevä kertomus norjalaiselta kirjailijalta.  3-/5

 

 

LOKAKUU vain nämä 4 kirjaa luin

 

31.10.  Kinsella Sofie; Muistatko minut? WSOY 2009

Olen kyllä lukenut tämän kirjan aiemminkin, mutta luin uudelleenkin, koska kirjan nimessä on kysymysmerkki  :)  

Lex herää sairaalassa, hän on joutunut auto-onnettomuuteen. Hän ei muista kolmesta viime vuodesta mitään. Hän ei tunne eikä tiedä mitään ihmisistä eikä sen aikaisista tapahtumista. Seuraa yllätyksiä yllätyksien perään, aviomies, huippu lukaali Lontoon kattojen yläpuolella, huippu työpaikka (jossa häntä kuitenkaan ei siedetä, vaan viskotaan kumeilla ym) mattofirman pomona. 

Kaikenlaista sattuu, ensin hän on tietysti ihastuksissaan komeasta miehestä ja ihanasta asunnosta, tyylikkäistä vaatteista kaapit pullollaan, mutta missä ovat hänen silloiset ystävät? Mihin he ovat hävinneet. Monen mutkan ja (hauskojen) surkeiden kokemusten jälkeen kaikki kyllä paljastuu.

Ihan mukava oli lukea tätä kirjaa, olin unohtanut sen hyvin, vaikka tiesin että kuinka tässä lopulta käy :)

Viime vuonna olin tämän lukenut ja saman arvionumeron annan nytkin 3/5
Helmet lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

 

22.10. Kähkönen Sirpa; Vihreä sali, Otava 2021 

Tämä kirja oli varmaan puoli vuotta varattuna, ja se ilmestyi vasta nyt syyskuussa, taisin olla viides varaaja. Jaha, piti ihan lukea kirjailijan edellisista kirjoita, Muistoruoho ja Tankkien kesä kirjoittamani tekstit. Aivan oikein, koska tuntui että en oikein saanut kirjan henkilöistä  kiinni sen alussa. Tämä kirja kertoo niitä aikaisemmista ajoista eli v. 1964 joulukuun päivästä Kuopiossa. 

Siinä ovat kertojahenkilöinä 17 vuotiaat nuoret Irene Rauhanviita ja Jaakko Vihma sekä heidän ystävänsä Leo Tiili.  Heillä kaikilla on jotenkin rikkinäiset kodit. Traagisin on varmaan Irene, jonka isä on lähtenyt ja Maria äidin ottaa valtaansa pelottava "Etel Fred" jota tanssittaa kai alkoholi ja Etel sitten riepottelee tytärtään, joka tuntee itsensä araksi kuin pupu. Irene lähtee karkuun.

Jaakon äiti on "sisartaan tapaamassa" eli oikeasti syvästi masentunut, sairaalassa. Siihen aikaan ei ollut vielä hoitoja kunnolla (joten saattoi masentua esim kilpirauhasen vajaatoiminnasta, oma ajatus) Mutta Jaakon ja hänen isänsä ongelmana oli vaikeneminen. Ei puhuttu eikä isä kertonut missä oli, kai uuden naisen luona. Nämä nuoret olivat huolissaan Leosta, joka oli vähän heikkotaitoinen esim lukemisessa, mutta osasi huipusti laskea. Siihen aikaan ei tietty oppimisvaikeuksista, vaan laiskaksi koulussa haukuttiin. 

Irene oli tsupparina ja apulaisena Linnea ja Santeri Juurisen kukkakaupassa, jossa oli myös Anna Tuomi töissä. Kirjan pisin kertomus onkin Santerin tarina hänen Pietarin ajalta 1910-luvulta kun hän nuorena pääsi sinne Eiderin puutarhalle oppiin ja näki paljon tsaarillista loistoa. Vallankumouksen jälkeisinä sekavina aikoina he tapasivat Linnean kanssa Terijoella. Siitä asti heillä on ollut koira Terry, monesko lieneekään. 

Näinä joulukuisena aikoina Santeri on Valtuuskunnan mukana Leningradin matkalla Lassi Tuomen kanssa. Santeri hakee sieltä menneisyydessä kadottamaansa, kulkee samoissa tutuissa paikoissa ja näkee istuttamansa valkopoppelin isona. 

Kirjan kieli on runsasta ja rönsyilevää, unenomaisia tarinoita täynnä. Vihreä sali oli Leon unelmien paikka työpaikallaan Helsingissä, jonne hän ei koskaan päässyt. Linneankin kietoi vihreyteensä lopussa metsäinen sali sananjalkoineen. 

Muistot ja kaihoisat ajatukset menneisyyden paikoista, joihin ei ole paluuta, vanheneminen ja luopuminen. Kyllä ne toi vähän kyyneltä silmään kirjan lopussa. Vaikka lukeminen kangerteli alussa niin onhan tämä ihan huippu kirja 5/5

 

11.10. Joenpolvi Anu; Poutaa ja perunankukkia, Karisto 2021

Varmasti silloin puoli vuotta sitten, kun varasin tämän kirjan kirjastosta, olin vailla jotain kesäistä ja keveää lukemista. Tämän kirjan sainkin nyt sitten ihan "uunituoreena" uutukaisena luettavaksi. Oli nopea ja lyhyt (212 sivua) luettava. 

Jotenkin tämä tarina oli tuttu monesta ennenkin lukemastani kirjasta. Nuori kaupunkilainen nainen pettyy rakkaudessa ja lähtee suinpäin työpaikasta ja muuttaa tyhjäksi jääneeseen mummolaan, jossa on mummon eläessä viettänyt monia kesiä. Talo on tietysti asuttava mummonmökki mukavuuksineen, ja on ihana kevät, linnut laulaa ja sireenit ja omenapuiden kukat tuoksuu. Naapurista eksyy poikamies heti pihalle ja joku muukin sulhasehdokas alkaa piirittää nuorta naista. Tämä nainen, Liina käy käsiksi mökin töihin ja alkaa kasvattaa kasveja kasvimaassa ja alkaa tulla toimeen kyläläisten kanssa. Työtäkin löytyy kylältä sopivasti ja kaupunkilaiset ystävät käyvät kylässä. Joidenkin kompasteluiden jälkeen rakkaus löytyy ja jatkoa odotellaan sitten seuraavissa kirjoissa. Tämä kirjailijan esikoisteos on Rantakylä kirjasarjan ensimmäinen teos. 3-/5

 

10.10. Ellilä Kirsti; Pohjakosketus, Karisto 2018 

 Onpa kestänyt pitkään lukeminen, vaikka ei kirjassa ollut mitään vikaa. Tänä aamuna sain luettua kirjan loppuun.  

Oikeastaan kirjan päähenkilö Aino, on työttömänä mutta tekee vapaaehtistyötä Ravintolalaivassa nimeltä Kippo, jossa on osakkaana Heimo, Pete ja Sylvi. Aino on kokenut elämässään ison kriisin, eli avioeron, kun mies on huomannut olevansa homo ja löytänyt uuden kumppanin. Ainolla on tytär Rauha ja poika Onni, joista kirja kertoo myös jonkinverran. Aiheet ovat kyllä ajankohtainsia, esim maahanmuutto, työttömyys, Some-kuuluisuus, terveysmehut, aviopuolison etsiminen, yrittäjyys. 

Khalid on saapunut pakolaisena Irakista nuorena ja opiskellut ammatin ja on töissä. Hän tapaa Rauhan ja sitten myös Ainon, no siinä sitten sattuu yhtä ja toista. Pitkään Aino haaveilee vielä ex-miehestään ja ajattelee tämän tulevan takaisin. Monta luopumista pitää hyväksyä ennenkuin Ainon elämä tasoittuu oikeisiin uomiinsa. 

Oli selkeä ja luettava kirja. Siis ihan hyvä kokemus! 4+/5

 

 

SYYSKUU kuusi (6) kirjaa luin

29.9. Lipasti Roope; Mikaelin kirja, Atena 2021

Sain illalla tämän luettua.  Kirja kertoo Mikael Agricolasta ja hänen perheestää Turussa. Mikael joutuu lähtemään rauhanneuvotteluihin Venäjälle marraskuussa, mikä jo heti kuulostaa ihan kamalalta reissulta  v. 1556  hevosten vetämillä reillä, ja valtaisa sotilas- ym joukko mukana.  Turkuun jää vaimo Birgitta, joka joutuu selvittämään siellä lukuisia asioita joita ilkeä Brita piika vielä sotkee. Agricolalla on pieni poika Kristian. 

Mikael on kirjoittanut käsikirjoituksia ja suomennoksia, joita saattaisi kansa pitää epäilyttävänä. Pienikin loitsu tai muu ihme voisi tietää noituus syytteitä ja oikeudenkäyntiä. Birgitta piilottaa kirjoitukset visusti,etteivät ne päädy tietämättömien käsiin. Pahansuopaisuutta on Birgitankin ympärillä. Hänen äitinsä putoaa tikapuilta ja sairastuu vakavasti, ja kun hän herää hän on kuin muistisairas ja käyttäytyy oudosti.  

Vajaan puolen vuoden reissusta Venäjälle ja Moskovaan asti ei seuraa mitään hyvää, nälkä, kylmyys ja sairaudet ovat hirveää Venäjällä ja he eivät saa hyvää kohtelua Tsaari Iivanalta. 

 

Kun Mikaelin kuolinsanoma saapuu, Birgitta suree tietysti, hänen elämänsä muuttuu täysin. 

Hänen ystävänsä Anna lohduttaa sitten näin; "Sinä et ehkä unohda Mikaelia ikinä, eikä tarvitsekaan, mutta lopulta hänen muistonsa tiivistyy pieneksi timantiksi, joka on rakas, kaunis ja kevyt. Elämä jatkuu, eikä ole pelkästään huono saada elää itsellisenä. Minä autan sinua siinä." 

 

Kirja oli hyvä lukea, jotenkin vain patsaissa nähty Mikael Agricola inhimillistyi. Toki hän teki Suomen kielen eteen paljon hyvää työtä. Tosin en ole koskaan hänen kirjojaan nähnyt enkä lukenut. 3/5

24.9. Ellilä Kirsti; Lepra, Arktinen banaani, 2019

Olipa jännittävä lukea tätäkin kirjaa. Enpä ollut koskaan kuullutkaan että Orivedellä olisi ollut leprasairaala, joistain muista vastaavista on ollut puhetta. Tämä kertoo ajasta 1920- luvulla ja sitten lopussa sairaalan loppuaikoihin asti.

Kirjan päähenkilönä on Diakonissa Matilda. Hänellä oli sodan jälkeen ollut työ punavankien leirillä diakonissana, ja se oli jättänyt jälkensä häneen. 

Matildan sisar Helmi on Oriveden Leprassa johtajana ja  kutsuu sisartaan nopeasti apuun eikä kerro miksi. Onkin aika yllätys kun Matildan saapuessa Helmi sisko ei häntä halua tavata. Sanoo ettei flunssa tarttuisi... tai että hänellä on ihossa laikkuja ja pelkää lepran tarttuneen.

Matilda tarttuu toimeensa ahkerasti, mutta ainahan siellä on ongelmia. Valtio maksoi lepraa sairastavien hoidon, mutta Diakonissalaitos otti Diakonissan palkan itselleen. Antoi vähän rahaa ja vaatteisiin ja kenkiin pyynnöstä rahaa diakonissalle, mutta Matildakin on niin aatteelle omistautunut, että otti vain halvat, jalkaan käymättömät kengät ja palautti loput rahat. 

Työ oli vaativaa ja vaarallistakin. Ei ollut lääkettä lepraan, eikä edes kipulääkkeitä tuskiin. 

Piti huolehtia ettei saanut tartuntaa sairailta, puhdistaa senaikaisilla aineilla itsensä ja kaikki paikat. Sairaalassa on  myös kaksi nuorta, Aune ja Juho, jotka rakastuvat. Kaikenlainen kanssakäyminen oli tietysti kiellettyä, mutta heitä ei voinut vahtia koko aikaa. Siitä seuraa tietysti raskaus, tapahtuma ravisteli varmaan koko laitosta. Selviää myös, että Helmin ja laitoksen lääkäri  Alhon suhteissa on jotain outoa ollut. Leprasairala suljettiin v.1953 ja Matilda oli siellä loppuun asti töissä. Erittäin mielenkiintoista oli lukea tämä kirja. 4/5

 

22.9. Sendker Jan-Philip ; Sydämen ääntä ei voi unohtaa, Gummerus 2017

Jatkoa kirjalle Sydämenlyönneissä ikuisuus, jota en ole lukenut

Julia Win on työlleen omistautunut juristi, joka asuu NewYorkissa. Kesken tärkeän palaverin hän alkaa kuulla ääniä. Naisääni kyselee Kuka sinä olet? Keitä nuo ovat! Älä luota heihin? 

Tottakai Julia järkyttyy, eikä hän pysty jatkamaan työtään, vaan lähtee pois palaverista. Ääni jatkaa kyselyitään. Julia luulee olevansa sairastunut psyykkisesti. Hän menee ystävänsä kanssa buddhalaiseen meditaatio keskukseen ja sieltä hän saa munkilta tietoa, että hänellä voi olla kaksisielua ja pitäisi ottaa selville kuka on se nainen.  

Juliallahan on  burmalainen isä ja siellä Burmassa on vielä Julian veli. 

Julia lähtee sitten veljensä luo käymään (näistä asioista olisi kai siinä edellisessä kirjassa kerrottu).  Veljen kanssa selviää, että sisällissodan aikana siellä on elänyt nainen, jonka tarinaa sitten kerrotaan heille. 

Seuraa pitkää tarinaa raa'asta sisällissodasta viidakossa. Ääni pysyy sitten poissa Julian päästä. He menevät luostariin, jossa on asumassa monia ihmisiä, joilla on joku vamma ja heidän ohjaajansa munkki liittyykin koko tarinaan. Siellä yksinkertaisessa elämässä, työtä tehden Julia tervehtyy ja ymmärtää missä onkaan parempi elää.

Kirja on "viisas ja vavisuttava lukukokemus, joka kertoo ikuisen rakkauden etsimisestä sekä ihmisen janosta oppia taito elää tässä hetkessä" Totta tuo kirjan takana oleva teksti.  5/5

10.9.Nuotio & Soininen; Punainen vaate, Bazar 2019 

Tämä dekkari tutustutti minut moneen taiteilijaan, joista en ollut ennen kuullut mitään, vaikka olen joitakin näyttelyitä nähnyt.

Salome Virta näkee erään maalauksen, joka on Elin Danielsson- Gambogin omakuva v.lta 1903. Taulussa  olevan naisen katse pysäyttää hänet ja se jää mieleen. Myöhemmin Salome saa kuulla että se taulu, eli alkuperäinen taulu sijaitseekin Turun taidemuseon kokoelmissa. Epäilys herää, että taulu on väärennös ja ehkä niitä on vielä useampikin. 

Kirjassa on sitten noin joka toinen luku kirjeenvaihtoa v:lta 1895-1903 eläneiltä taiteilijoilta Eliniltä ja Dora Wahlroosilta, jotka olivat ystäviä ja Elinin oppilaana Dora oli myös ollut. 

Elin maalasi Pariisissa ja sitten Italiassa, jossa hän meni naimisiinkin taidemaalari Rafaello Gambogin  kanssa. Piti nämä henkilöt guuklata ja kyllä, heiltä on jäänyt paljon tauluja olemaan. 

Vuorotellen luvuissa seurataan Salomen ja hänen miesystävänsä Tuomaksen elämää Berliinissä ja Suomessa. Kirjan lopussa jännitys tiivistyy, kun Salome löytää väärennettyjä tauluja levittäneen seurueen. 

Kirjailijat jatkavat taidemaailmasta kirjoittamista, kuten edellisissä kirjoissa Nainen parvekkeella ja Sakset tyynyn alla. Ne olin lukenut jo aiemmin.

Tämä oli mielenkiintoinen ja mukaansatempaava kirja 5/5

5.9. Piekkari Eija; Hyytävä hyppy, Myllylahti 2014

Tämä on toinen lukemani dekkari Piekkarilta, on hänen 7. dekkari. Rikosylikonstaapeli Kristiina Elo Lahden laitokselta  potee (myös) syksyistä alakuloa, ja on vasta palannut työhönsä. Vielä on mulla vähän hakusessa nämä henkilöt, koska en ole sarjaa alusta asti lukenut. Mutta edellisen kirjan henkilöt ovat tässäkin mukana.

Tutkintaan tulee tapaus, jossa nainen on kuollut pudottuaan portaissa, ja se paljastuu rikokseksi sitten. Tulee muitakin rikoksia, varkauksia ym. Ja vähitellen toinen ja kolmas kuolemantapaus, huh. 

Lopulta näiden tapausten taustat saadaan sidottua samoihin ihmisiin liittyviksi ja pitkän tutkinnan ja jumitusten jälkeen tapaukset sitten selviävät rytinällä ja pitkien työpäivien aikana. Taas tässäkin kirjassa on utelias kyläläinen joka tulee usein käymään ja utsii koko kylän asioita, mikä kyllä herättää epäilyksiä. Kiinnosti kyllä tätä lukea ihan hyvin...3/5

23.9.  Kilkku Elina; Täydellinen näytelmä, Bazar 2019 

Tätäkin kirjaa olen koettanut lukea. Tässä syksyisessa alakuloisessa mielialassa pitäisi vähän jotain iloisempaa lukemista olla, joten mietin tuleeko tämäkään kertomus luettua. Onneksi sain tämän kahlattua loppuun asti vaikka venyihän tämän lukeminen ja pitää vielä maksaa myöhästymismaksuakin , GRRR. Tämän kirjan jatko-osan luin aikaisemmin ja olen sitä humoristiseksi sanonut. 

Alina on tässä kirjassa kahden pikkulapsen yksinhuoltaja, koska mies vaan läksi jo Pariisiin, jätti kaiken, tulee sitten kyllä uuden rakkauden kariuduttua käymään perheensä luo.

Alinahan on teatteriohjaajan koulutuksen saanut ja nyt työttömänä hakee apurahoja ja jopa TE- keskuksen kanssa on "taistelua". Hän tekee jatkuvasti apurahahakemuksia ja miettii teatterieityksiä, soitteleekin kymmeniin teattereihin. Rahattomuus on ihan hirveää, eikä mistään tunnu tulevan apua tilanteeseen, hän tuntee olevansa vanki. Äiti ja isäkin ovat Pariisissa, eivätkä välitä lapsenlapsistaan. Että voi ollakin kurjaa. Kirjan lopussa alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, kun huippuohjaaja Matias Raatteentie kiinnostuu perheestä, ja sen tarinan luin sitten seuraavassa kirjassa Mahdoton elämä (jonka luin kesäkuussa). Tämäkin on nyt luettu ja odottelen valoisampia kirjoja...2½/5

Raunio Katja, Sinun päiväsi koittaa, Teos 2020 Tämä jäi lukematta, kun en vaan päässyt tarinaan "kärryille"

ELOKUU, luin vain 3 kirjaa,      59 kirjaa tänä vuonna tähän mennessä

 

28.8.  Vasantola Satu; Kaikki kadonneet, Tammi, 2020

Tämä valloittava kirja oli aika raskas kertomus.

Annulta katoaa lapsuudessa äiti ja pikkusisko. Hän on vielä tuolloin pieni ja sattuu traagisia asioita sinä päivänä. Silloin hänelle jää vielä isä. Vaikka on paljon turvallisia muistikuvia isästä, siihen liittyy myös paljon outoja asioita, jota lapsi ei ymmärrä. Hän joutuu avustamaan isää salaperäisissä puuhissa, joista ei saa puhua, mutta sitten hän myöhemmin saa tietää että kaikkihan isän puuhista tiesivät, ja supistiin Annun selän takana niistä. Kun isä katoaa vankilaan, Annu saa olla ystävänsä Lauran kotona, mutta sitten Annu karkaa. 

Kirjassa Annu on opiskellut lääkäriksi ja erikoistunut gynekologiaan ja on työssään hyvä. Kerrotaan monista vaikeista asioista joita hän joutuu selvittämään työssään. 

Kirjan luvuissa hän palaa sitten välillä lapsuuden muistoihin, tapaa isänsäkin vuosien päästä. Mutta osa asioista on niin raskaita ettei hän halua niistä tietää.  Miten voikaan lapsuuden traumat vaikuttaa ihmisen elämään, ja esimerkiksi koulussa käyttäytymiseen, koulukiusaamiseen. Kirjassa Annu sitten tutustuu uudelleen ystäväänsä Lauraan ja isäänsäkin ja lopussa kirjaa saa tietää myös äidistään ja kadonneesta sisarestaan. Jännittävä ja mukaansatempaava kirja oli lukea 5-/5

19.8. Piekkari Eija; Vihan viemät, Myllylahti 2020

Olenkohan lukenut tämän kirjailijan kirjoja ennen.  On tuntunut tutulta, mutta en ole varma. 

Mukaansatempaava dekkari kuitenkin. Kirjan henkilöt, neljä pariskuntaa asuvat Hollolassa tai Lahden seudulla. He ovat tavanneet Rhodoksella ja tapaavat sitten toisiaan Suomessakin eripaikoissa.  Heidän kanssakäymisensä voi vieraiden silmissä olla vähän omituistakin, vaikka muuten pariskunnat vaikuttavatkin onnellisilta.  Illanvietto Lahden Kahvisaaressa saa kuitenkin dramaattisen käänteen, ja reipas rikosylikonstaapeli Kristiina Elo työtovereineen saa visaista tutkittavaa. Ihan mukava kun kirjassa kerrotaan myös hänen yksityiselämästään, vaikka siellä vilisee sitten aika outoja ihmisiä. Tässäkin dekkarissa välillä tutkimukset jumii, eikä oikein päästä eteenpäin, vaan kaikki ovat turhautuneita, kunnes löytyy jokin uusi vinkki jostain.

Tämä on kirjailijan kolmastoista dekkari, jos en ole niihin ennen tutustunut, niin nyt ainakin joutuu etsimään niitä kirjastosta. Koska mulla on tapana lukea sitten saman kirjoittajan useampia kirjoja.

Kunhan luen nuo jonossa olevat kuitenkin ensin:))  3+/5

 

16.8. Tuominen Pirjo; Charlotan tarina, Tammi 2021

Tämä kirja on ns Vippi, eli pikaluettavana 2 viikkoa, joten ensin tämän koetan lukea. Aina kun tulee uusi Tuomisen kirja vastaan kirjastossa, se on lainattava. Melkein kaikki hänen kirjoittamansa kirjat olenkin lukenut.

Kestikin yllättävän kauan saada tämä kirja luettua. Kirjan tarina kestää aina 1700-luvun lopulta 1860-luvulle asti ja pohjautuu tositapahtumiin,(en ole tarkemmin tutkinut vielä netistä). 

Kartano- ja ruukkielämää Melkkilän -, Björkbodan- ja Taalintehtaan kartanoissa ja ruukeilla. 

Kustaa III ;n aikaisia sotakuvauksia ja sen vaikutuksia Melkkilän aatelisperheen elämään. Nuori Charlotta on pääosassa tässä kirjassa. Hänen isänsä on sotilas ja joutuu menettämään henkensä Kustaa III;n määrämässä teloituksessa, veli Jean Gustaf  sentään jää henkiin. Kuningas vaihtuu ja jopa Suomen valtakunta tsaarin alaisuuteen kirjan kuluessa. Charlotta saa aviotumisluvan holhoojiltaan, vaikka puoliso ei ollutkaan aatelinen (vielä), säätyrajoista piti äiti tarkkaa huolta. Pariskunta oli kuitenkin onnellinen avioliitossaan, lapsia syntyi, mutta sairauksiakin oli liikkeellä siihen aikaan.

Tuntui usein että lukee historian oppikirjaa, tietysti historia kiinnostaa, mutta tähän aikaan oli muutakin, joten lukeminen pitkittyi.  3/5

 

HEINÄKUU 7 kirjaa luin tässä kuussa

 31.7. Hintikka Pihla; Hetken Pariisi on meidän, Otava 2020

"Romaani kauneudesta ja elämän yllättävästä hauraudesta."

Pariisi on kiinnostanut minua ja ajattelin tätä lainatessani että saan tästä jotain elämyksiä Pariisista. Noh, tulihan niitä.

Kirjan on pääosissa kolme naista, joiden elämät sitten kohtaavat toisensa, Elena on taidegalleristi, Ines juorulehden muotitoimittaja ja Alma suomalainen huppumalli.  Kirjassaon myös paljon muita ihmisiä. Lukeminen oli jossain vaiheessa hyvin nihkeää, ja tuntui junnaavan paikoillaan, meinasin jo jättää kesken. Mutta kahlasin sitten kirjan loppuun. Lopussa sitten onkin niitä traagisia Pariisin terrorismiin liittyviä tapauksia, jonkalaisia olemme saaneet kuulla uutisista. Sain onneksi luettua kirjan vielä tässä kuussa. 3/5

 

 25.7. Shaffer Mary Ann ja Barrows Annie; Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, Seven pokkari 2011 

Katsoin tästä kirjasta tehdyn elokuvan, niinpä halusin lukea tämän kirjanakin. Piti odottaa tätä pitkään kirjastosta varattuna.

Tämä kirja lumosi minut niin, että en oikein muuhun pystynyt keskittymään, vaan luin tämän loppuu lähes yhdeltä istumalta.

Kirjassa lontoolainen kirjailija Juliet saa kirjeen Guernseyn saarella asuvalta mieheltä Dawseyltä, joka pyytää kirjakauppojen osoitteita Lontoosta, koska heidän saarellaan ei ole kirjakauppoja. Siitä kehkeytyy pitkä kirjeenvaihto, lopulta useiden saarella asuvien ja Julietin välillä. Tavallaan hän tutustuu ihmisiin ja heidän tarinaansa sota-ajasta jo ennenkuin hän lähtee saarelle itse. Julietilta on puuttunut aihe seuraavaan kirjaansa ja hän ajattelee löytävänsä sen sieltä.  

On vuosi 1946 ja saarelaiset ovat kärsineet saksalaisten miehityksestä sodan aikana. Siihen liittyy kurjuutta, nälkää ja vilua ja raakuuksia, kuolemaa. Saarelaiset saivat idean perustaa lukupiirin (kirjan nimen mukaisen), jossa tapasivat toisiaan ja saivat muutakin ajattelemista kuin sotaa ja julmuutta. 

Kirja koostuu vain kirjeenvaihdosta Julietin ja usean saarelaisen ja Julietin ja kustantajansa Sidneyn ja ystävänsä Sophien kanssa, joka on Sidneyn sisar. 

Tästä kirjeenvaihdosta on hyvä seurata tarinan kulkua, vaikka joskus en oikein ole pitänyt tällaisista kirjeenvaihto-kirjoista.

Katsoin myös heti uudelleen kirjan mukaan tehdyn elokuvan, jossa Julietia näyttelee Lily James. Elokuva ei ole ihan täysin sama kuin kirja. Siitä puuttuu muutama juonenkäänne, mikä on kirjassa ja Juliet menee aikaisemmin saarelle ja hänet otetaan aluksi aika nuivasti siellä vastaan, toisin kuin kirjassa. Mutta lopputulos on sama :)  Kannattaa lukea kirja ja katsoa elokuvakin...5/5

Helmet lukuhaasteessa laitan tämän kohtaan 5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan

 

 

24.7. Hauru Hanna; Jääkansi, 2017 LIKE

Ajattelin lukea tämän juuri edesmenneen kirjailijan kirjan, koska en ollut kuullut hänestä aiemmin. Tämä teos sattui tulemaan vastaan, ja tämä olikin se kirja joka oli ehdokkaana Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoon. 

Tämä lyhyt kirja (116 sivua) oli nopea luettava, mutta kirjan sanoma oli raskas. Kirjan Minä oli nuori tyttö, jostain pohjoisen pienestä kylästä sodan jälkeisenä aikana. Junasta odotellaan saapuvaksi isää, hän saapuu myöhemmin sitten arkussa. Mutta junasta tuleekin uusi "isä" joka saa nimen Paha. Äiti Betti on ottanut heti uuden miehen. Siitä sitten syntyy pieni sisko, jota Betti ei kuitenkaan pysty hoitamaan ja tämä viedään pois.  Paha on sodan traumojen jäljiltä traumaattinen ja juopotteleva. Elämä on pirtissä kamalaa. Pelko, nälkä, vilu ja puute on koko ajan läsnä. 

Tämän kirjan voi sijoittaa Helmet lukuhaasteessa  köyhyydestä kertovaan kohtaan, mutta laitan tämän kuitenkin kohtaan 43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä

 

18.7. Kanto Anneli; Rottien pyhimys, Gummerus 2021

Tämän kirjan sain varauksesta, niin olihan se heti luettava. 

Tämä kirja kertoo Hattulan Pyhän Ristin kirkon koristemaalarien tarinaa 1500-luvulta.  Pitihän niitä maalauksia sitten netistäkin katsella, kun ensin luin tästä niiden syntytarinaa. Tosin eihän sitä ihan varmaa ole miten ne on maalattu, mutta kyllä Anneli Kanto on hyvin osannut kertoa tämän historian, kuinka se on voinut mennä. 

Aluksi maalareita on kaksi sekä heidän apupoikansa. Sitten apupoika putoaa tikapuilta ja on pakko hankkia joku paikallinen apulaiseksi, jolle kuuluisi maalien hiertäminen ja avustavat työt kuten sabluunamaalaus. He saavatkin apulaiseksi nuoren naisen, joka on kyläyhteisössään jotenkin syrjitty, mutta taitava käsistään ja nopea oppimaan. Kirjassa on paljon Raamatun kertomusta, tottakai, koska kuvien aiheet  olivat peräisin Raamatusta ja Tuomiokapituli on valinnut aiheet mitä maalataan. Siihen aikaanhan ihmiset eivät olleet nähneet kuvia ollenkaan, joten kaikki tulisi olemaan uutta ja ihmeellistä.

Oikein hyvä kirja oli. Kannattaa lukea. Kylläpä olisi mukava käydä tässä kirkossakin katsomassa näiden maalareiden käsien jälkiä vielä itsekin. 4/5

Helmet lukuhaasteessa voisin sijoittaa tämän kohtaan 20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

 

14.7. Patrakka Anu, Häpeän aukio, into, 2021

"Kihelmöivä Portugali-dekkari" on joa viides Rui Santos-dekkari, muistelisin että olen ne lukenut kaikki. 

Tässä kirjassa löytyy surmattu nainen portugalilaisen pikkukaupungin häpeäpaalun juurelta.  Edellisenä iltana on ollut surmatun naisen veljen riehakka vaalitilaisuus lähistöllä ja siellä oli nautittu juomia ja oli tämä nainen jo ottanut reilusti pohjia ennenkin. Kohta löytyy tämän naisen mieskin ammuttuna. He olivat asuneet erossa mutta kuitenkin avioliitossa vielä. Menneisyydestä selviää monia asioita pikkuhiljaa. Niitä selvitellään kaikkien kirjan päähenkilöiden näkökulmasta. Oli kyllä vähän yllätys lopulta kuka olikaan surmaaja.

Jonkinverran häiritsi kirjassa se, kun ensin kerrottiin tapahtumat ja sitten kerrottiin eri luvuissa miten niihin on jouduttu, eli ajassa kuljettiin  edestakaisin. Siitä huolimatta oli "mukava" lukea tätä kirjaa. Hauskaa oli myös kirjan etulehdellä Kirjojen kuisketta-blogin Annelin arvio kirjasta :)

Kyllä voi olla mukava edes kirjoissa"matkustaa"eri paikkoihin. 3½/5

 

9.7. Jansson Anna; Sokea hetki, Gummerus 2018

Siitä on aikaa kun oden näitä kirjoja lukenut, mutta kyllä tässä pääsi hyvin juonesta kiinni. Gotlannissa ollaan edelleen ja sosiaalityöntekijä nainen on surmattu. Olenne lukeneet naisesta jo ennen surmaakin. Poliisina työskentelevä Jesper Ek oli vasta tutustunut tähän naiseen ja oli hyvin rakastunut. Naisen puhelimesta tulee yöllä kutsu hänen luokseen, mutta kun Jesper Ek menee sinne, nainen on surmattu. Tietysti tätä löytäjää pidetäänsyyllisenä. Tuntuu että tutkivilla poliiseilla on jotain Ekia vastaa, koska he eivät ota tosiasioita huomioon, vaan pitävät Ekiä syyllisenä. Sitten tulee mukaan naispapin katoaminen ja muitakin häneen liittyviä rikoksia. Tarinaan liittyy myös vuosituhansia vanhat myyttiset asiat...

Jännitystä pystyy kirjailija pitämään yllä loppuun asti ja tämä on hyvin taivavasti kerrottu tarina, aivan kuten kirjailijan aiemmatkin dekkarit. eipä pitkästynyt lukiessa näitä 295;ttä sivua. 4/5

 

 

7.7. Martikainen Tiina; Pahan kintereillä, Myllylahti 2021

Neljäs dekkari Hanna Vainio-sarjaan. Poliisien toimia kuvaava kirja, Hanna toimii poliisikoira-ohjaajana Lohjan poliisilaitoksessa. Löytyy 13 vuotias tyttö surmattuna metsässä olevasta vajasta. Hyvin pian saadaan selville valvontakameroista ja kavereiden kertomuksista, kenen auton kyytiin Sofia oli lähtenyt. Tapaus herättää pelkoa muidenkin nuorten keskuudessa. Selvisi että tapahtumiin liittyy lasten hyväksikäyttö vuosien ajalta  ja pedofilia.

Hannallakin on itsellään nuori tytär joka hänkin on tuntenut Sofian. Pian löytyy toinen surmattuna oleva henkilö, eli sama mies jonka kyytiin Sofia on lähtenyt. Poliisikoira Riina pääsee tutkimaan useita paikkoja ja ilmaisemaan misä nuorta surmattua tyttöä on kuljeteltu. 

Kirjassa on 320 sivua, kaikki melkeinpä mitä poliisit ovat pohtineet surmiin liittyviä asioita. Hyvin vähän muuta työn ulkopuolella olevaa tapahtumaa. Alkoi jo jossain vaiheessa puuduttaa samojen asioiden pyörittely, josta ei meinannut tulla valmista. Eipä ihan lempikirjoihin tämä päässyt mukaan 3-/5

KESÄKUU ;ssa 4 kirjaa

 30.6. Kilkku Elina; Mahdoton elämä, Bazar 2020

Sainpa juuri tämänkin luettua tässä kuussa. Humoristinen ja feministinen kuvaus taiteilija-elämästä nykypäivän Suomesta. Alina ja myös hänen miehensä ovat teatteriohjaajia Helsingissä. Matias on kuulemma menestyneempi ja kuuluisa. He menevät kirjan alussa avioliittoon, heillä on kolme lasta edellisistä liitoistaan ja vanha omakotitalo. Alinalla on vaikeuksia ohjaamansa esityksen kanssa ja hän saa sitten potkut. Matias taas uppoaa liiankin paljon ohjaamaansa näytelmään ja myös sen tuomiin hurureissuihin. niinhän siinä käy että on toinen nainen ja tulee avioero. 

Ajoittain hyvin riipaisevasti kerrottu tarina nykyajan elämästä yksinhuoltajana lasten kanssa, monenlaisista haasteista ja myös rahattomuudesta useassa perheessä. 

En nyt enempää tässä kirjoita sisällöstä, luin vaikka välillä olikin vähän muuta puuhaa. Mutta lainasin kyllä hänen edellisenkin kirja vielä, joka kertoo tämän kirjan edeltävistä tapahtumista. Sarjaan tulee vielä kolmaskin osa tänä vuonna. 3/5  

Voisin liittää tämän Helmet lukuhaasteessa kohtaan 3. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

25.6. Moyes Jojo; Yömusiikkia, Gummerus 2021 

Tämä on kirjailijan vasta nyt suomennettu teos, alkuperäinen julkaisu ollut jo v. 2008. 

Kyllähän tämä on kannattanut lopulta suomentaa, koska on yhä hyvä ja mielenkiintoinen kuin kaikki muutkin Moyesin kirjat. 

Isabel, sinfoniaorkesterin ensiviulisti on jäänyt leskeksi. Hänellä on kaksi lasta, eikä hän ole tottunut hoitamaan asioitaan, koska mies on hoitanut "kaiken". Kaiken lisäksi mies on jättänyt kertomatta/tuhlannut kaikki rahat ja kiinnittänyt talonkin, joten Isabel jää ihan tyhjän päälle asioiden kanssa. Yllättäen tulee ilmi, että hän on perinyt vanhan suuren ja ränsistyneen  talon maalta. He lähtevät sinne, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole.  Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa ja Isabel on aika outo uudisasukas.  Kylällä on perhe joka oli kuvitellut saavansa sen talon perinnöksi itselleen, niinpä alkaakin kummallinen kiusanteko Isabelin karkoittamiseksi talosta. Olipa taas hyvä kirja 4/5

20.6. Colgan Jenny; Auringonsäteitä ja vuoroveden vaihteita, Gummerus  2021

Tämä kirja on jatkoa; Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua-teokselle, jonka luin tämän vuoden tammikuussa. Siitä asti kirja oli varauksessa kirjastosta.

Siinä kirjassa Polly muutti Cornwalliin ja ajautui pitämään leipomoa syrjäisellä saarella johon vuorovesi sulki pengertien säännöllisesti. Hän saavutti leivillä ja muille leipomuksilla suuren suosion....

Tässä kirjassa Pollyn vuokraemäntä kuolee ja tämän perijät eivät ymmärrä Pollyn tyyliä pitää leipomoa ja tuleekin kahnaus, jolloin Polly joutuu miettimään uutta työtä. Jo edellisessä kirjassa ollut Niilo-lunni kokee myöskin ison trauman ja onhan se vähän epähygienistä olla lunnina leipomossakin. Pollyn miesystävä lähtee kotiseudulleen tienaamaan rahaa uutta leipomoa varten ja Pollyllähän onkin sitten kova ikävä. Pollyhän osti jo edellisessä kirjassa vanhan majakan, jossa auminen ei kuitenkaan ole ihan leikintekoa, varsinkaan kun rannikolla iskee ennennäkemätön myrsky.

Onhan tämä ja mielellään ensin on hyvä lukea tuo Majaknvaloa ja tuoreen leivän tuoksua-kirja, ihan hyvä kirja. Tosin nyt ei oikein aiban niin hyvältä vaikuttanut kuin tuo edellinen...4/5 

Leipomistahan tässäkin kirjassa opetetaan, joten Voisin sijoittaa tämän Helmet lukuhaasteessa kohtaan 33. Kirjassa opetetaan jokin taito

16.6. Jungstedt Mari, Kun taivas tummuu, Otava 2020

Ensimmäinen kirja kesäkuussa :)  Tämä olikin nopea luettava, maanantaina hain tämän kirjastosta. Kirja aloittaa Andalusia-sarjan..

Tässä liikutaan Espanjan Málagassa ja siitä n sadan km;n päässä Rondassa. Paikalla on ruotsalaisia turisteja ja paikkakunnalle muuttaneita henkilöitä. Lisa on viisissäkymmenissä oleva eronnut pitkästä avioliitostaan, ja päättänyt toteuttaa unelmansa Espanjaan muutosta, ostanut sieltä talon, Ja alkaa kunnostaa sitä. Hector on rikostutkija ja jäänyt leskeksi viisi vuotta sitten. Tapahtuu useampi karmea surmatyö ja niissä onkin selvittelemistä. Lisakin espanjankielen taitavana joutuu niihin jollainlailla sekaantumaan.

Kirjassa kerrotaan vanhoista -70-luvun tapahtumista  Francon ajoilta, ja myös rikoksen tekijän historiasta ja elämästä. Luvut ovat lyhyitä ja helppolukuisia, juonessa on helppo pysyä mukana. Hyvä kirja ja on mukava odottaa lisää tähän sarjaan tulevia kirjoja. 4/5
Helmet lukuhaasteessa voisin laitta tämän kohtaan 45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

TOUKOKUU   ainakin 9:ää kirjaa luin toukokuussa

29.5. Antell Ann-Christin; Puuvillatehtaan varjossa, Gummerus 2021 

Tämä romaani aloittaa Puuvillatehdas-sarjan

Romaani kertoo Turun lähistöllä 1800-luvun loppupuolella asuvan pappisperheen tyttären leskirouva Jenny Malmströmin elämästä. Hänen miehensäkin oli ollut pappi ja kuollut muutama vuosi sitten koleraan. Senjälkeen Jenny oli menettänyt myös odottamansa lapsen, joten murheita oli ollut. 

Hän saa pian kuitenkin useammankin kosijan, mutta ei oikein tunnu olevan halukas menemään naimisiin, vaan haluaa elää itsenäisenä naisena. Siihen aikaanhan naisen tahto oli aina yleensä aviomiehen taskussa. Tasa-arvon pyrkimyksen oli Minna Canth jo tuonut naisten mieliin.

Tämä on esikoisromaani ja jatkoa on tulossa. Romanttinen ja vähän hitaanpuoleinen kirja kyllä oli, mutta hyvin tuli luettua. Kyllä varmaankin luen jatko-osatkin, kunhan niitä tulee esiin joskus. 3/5 Helmet lukuhaasteessa tämän voin sijoittaa kohtaan 49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Schulman Ninni; Älä kerro kenellekään, Tammi 2015  tämä kirja jäi lukematta, koska oli pikaluettava, enkä jaksanut aloittaa edes nyt tätä. 

23.5.Hulkko Johanna; Jostakin kotoisin,Tammi 2011 

 Kirja kertoo Jontusta, joka on reissannut ylioppilaskevään jälkeen 7 vuotta eri puolilla maailmaa, Brasilia, Malesia, Thaimaa, Australia. Nyt hän palaa Australiaan  takaisin ystävänsä Miron luokse ja työkaveriksi työskentelemään rantabaariin, jota työtä hän oli tehnyt eripuolilla ennenkin. Miron baarin omistaa joku muu ja he ovat siellä työntekijöinä. Jonttu on kotoisin Oulusta ja kirja kertoo myös lapsuudesta ja sen puuhista ja matkoista. Jontun isä oli  intohimoinen Geokätköilijä, ja siihen harrastukseen Jonttukin joutui mukaan. Jonttu oli ainoa lapsi,äiti ja isä tekivät työtä ahkerasti. Kun Jonttu oli 10 v isälle tuli vakava sairaus ja kuolema, varmaan se jätti Jonttuun jonkun trauman. 

Reitit jää GPS-laitteeseen talteen ja kun ei pysähdy, ei kiinny, eikä myös voi menettää. Tämä ajatus varmaan ajaa häntä takaa. 

Olihan tämä mielenkiintoinen kirja, mutta ei oikein ollut minun mielenkiinnon aiheita, vaikka olenkin ollut Australiasta kiinnostunut nuorena. Aika surullinen oli tämä myös pohjavireeltään, mutta lopulta Jonttu palaa kotiin Ouluun Miron kanssa äidin syntymäpäiväjuhliin, ja varmaan pääsee joistain traumoistaan eroon. 3/5

 

16.5. Hulkko Johanna; Vähäisiä tyyppivikoja, Atena 2020 

Jostain syystä tuli nyt lainattua saman kirjailijan kirjoja useita kerrallaan. No, erilaisiahan nämä ovat.

Tämä kertoo intohimoisesta Saabistista, Mikasta ja tämän perheestä Saabien kanssa. Heidän avioliittonsa oli alkanut saabin kanssa ja tytär on jo teini-iässä. He ostavat hienon ja ison Saabin ja sitten tulee idea rempata se kaasuautoksi. Mutta on siinä vaan ongelmia. Sitten Mika tapaa kuntosalilla naisen ja ajautuu tämän kanssa suhteeseen. Siinäpä sitten onkin pulma, kumpi nainen on rakkaampi. Samalla Mika seuraa netistä Virossa olevaa livelähetystä merikotkan pesästä...

207 sivua, ihan hyvä kirja oli lukea. 3/5

Helmet lukuhaasteessa voisi laittaa tämän kohtaan 34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa koska katseleehan Mika nettikamerasta merikotkan poikasen selviytymistä

 

14.5. Hulkko Johanna; Säkeitä Pietarista,  Tammi 2009

Anna on ollut aikaisemmin ystävänsä Saaran kanssa Leningradissa opiskelemassa yliopistossa. Annan intohimona on Anna Ahmatovan runot ja elämä. Hän myös rakastuu tummaan Andreihin joka tuli kaupunkiin Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Kun Anna muuttaa Suomeen takaisin, hänellä on mies ja yksi tytär.  Andrei soittelee Annalle ja hänen miehensäkin joksus vastaa puhelimeen ja arvaa että heillä on ollut suhde. Anna päättää lähteä takaisin Pietariin opiskelemaan yliopistoon, tekemään tutkimusta Anna Ahmatovasta. Hän ei halua sinne mukaansa muuta kuin Saaran, mutta mukaan tuleekin salaa hänen miehensä ja tytär. Annan ajatus Andrein tapaamisesta meneekin sitten mönkään, mutta hän saa yhteyden Andrein vaimoon ja saa sitten selville mitä Andreille kuuluu.

Kirja (196 sivua) on välillä jotenkin sekava, en oikein pysynyt "kärryillä" kuka minä puhui joissakin menneisyydestä kertovissa luvuissa. Mutta kyllä sain luettua tämän kirjan. Käytin lukemiseen yön unettomia tunteja myös. 3-/5

13.5. Nousiainen Miika; Pintaremontti, Otava 2020 

"Näen sukulaisten silmissä saman ajatuksen; Eikö tuo raukka ole vieläkään löytänyt kumppania? 

Sami Heinonen etsii elämänsä naista uupumatta ja keinoja kaihtamatta. Hänellä on ilmiömäinen kyky sotkea asiansa umpisolmuun. Pian Sami saa myös rikollisjengin peräänsä ja joutuu piileskelemään ystävänsä asunnossa, salaa lähipiiriltään. Sillä Heinosen suvussa ei vaikeista asioista puhuta. 

Riemastuttava komedia hyvinvointi-ihmisten pahoinvoinnista."

On ollut huikea kertomus elämästä; kuolema, suru, lapsettomuus, kumppanin etsiminen. Paljon epätoivoa on, mutta myös iloa ja naurua tämä kirja aiheuttaa... Mistä Miika Nousiainen tietää minunkin ahdistuksen, kun kaverit laittavat kuvia mummotettavista lapsistaan, sellaiselle jolla niitä ei ole tai ei tule.

Päähenkilöt ovat n 40;siä nuoria miehiä joista pari kipuilee parittomuutta ja lapsettomuutta, ja myös päähenkilö Samin sisko Henna, ensin miehensä kanssa ja sitten yksin kipuilee lapsettomuushoidoissa. Samin kaveri Markus taas kipuilee kolmen pienen tyttärensä yksinhuoltajana, koska vaimo on sairastunut eikä jaksa. Nykyiseen tapaan he eivät ole luusereita vaan ihan hyvin toimeentulevia hyvissä hommissa olevia ihmisiä. Kirjassa rikotaan myös niitä tabuja, että kuka saa rakastua minkäkin ikäiseen ihmiseen. kaikki on kuitenkin kirjoitettu positiivisesta näkökulmasta ja lopulta kaikki käy hyvin.

Jossainvaiheessa alkoi ärsyttää liika samojen asioiden toisto, mutta sitten kirjan loppua kohti päästiin siitä yli ja oli toki riemastuttavan hyvä kirja.  Hyvin valaisevaa on Markuksen opastus lastenvaate asioista :) niistä en itse tiedä mitään nykyisin. 4/5

10.5. Kekkonen Sylvi; Teokset, Otava 1973

Luin tätä aina välillä. Historiallisesta aidosta elämästä kiinnostuneelle on nämä teokset hyvää luettavaa.  Sisältää teokset;

Kiteitä, mietelmiä

Kotikaivolla, muistikuvia, lyhyitä novelleja

Käytävä, julkaistu ensimmäisen kerran v. 1955

Kirjoitettu muistikuvien perusteella jaksosta jonka kirjailija oli nuorena (n 18 v.)harjoittelijana sairaalassa, ja tuli siihen tulokseen ettei hänestä ole sairaanhoitajaksi. Silloin piti ennen opiskelemaan menoa olla harjoittelijana. Hyvin mielenkiintoinen teos tämäkin. Siihen aikaan oli espanjantautiinkin sairastuneita tullut sairaalaan. Paljon silloin harjoittelijoita on käytetty työvoimana sairaaloissa. Siinä on nähnyt kyllä millaista työ on jokaisessa vuorossa.

Amalia, julkaistu 1. kerran  v 1958

Amalian tarina alkaa sota-ajasta, kun hän on pyytämässä ostolupaa polkupyörän kumiin, mutta eihän niitä saa edes rahalla ostettua. Amalian mies Taavi on sodassa ja päässyt sitten lomalle elonkorjuuseen, mutta kylä tietää hänen jääneen asemalle ryyppäämään. Kaupassahan sitä tietää väki kaikki asiat, no Amalia on sisukas nainen ja vaikka pyöränkumi on rikki hän lähteen kotiin. Hän on talontytär ja emäntä talossaan, jonka vävyksi sitten oli huolinut vähän nuoremman renkipojan. Avioliitto ei ollut onnekas, mutta yksi poika Antti oli syntynyt. Sota vie sitten Taavin ja Amalia osaa kyllä yksinkin hoitaa taloa, vaikka onkin paljon työtä ja vaikeuksia. Kirjassa kerrotaan maaseudun puuhia ja elämää hyvin mielenkiintoisesti, Amalian veli käy kesänvietossa ja pääsee hän itsekin käymään Helsingissä. Aika kuluu ja Antti poika tuo nuoren emännänkin taloon...Tämä oli yllättävän hyvä, vähän yli 100 sivua käsittävä kertomus. 

Lankkuaidan suojassa  julkaistu 1. kerran 1968. Muistelmia lapsuudesta

Tätä osaa en lukenut nyt

9.5. Varis Tuula-Liina, Sattunut syntymään, WSOY 2020

Sota-ajasta alkaa tämäkin kirja, v.1942 syntyy pienet kaksoset perheeseen jossa on jo yksi tytär. Isä on sotatoimissa ja pula-aika on menossa. Tyttövauvat ovat kovin heiveröisiä, mutta heidät saadaan pelastettua elämälle. Assi, eli kirjan kertoja on 20 minuuttia vanhempi Essiä. Kirjan tarina on hyvin kuvaava sen ajan elämästä,  ruokapula, kaikesta oli pula, pienistä kaksosista oli vain vaivaa, äidiltä ei tulut heille maitoa, tuli sairauksia vuoronperään, lapsia piti vahtia etteivät kolhi itseään, uskonnollisuus oli vahvasti läsnä, kuri oli kova. 

Vaikka olen syntynyt vasta -50-luvun lopulla, huomasin että lastenkasvatusperiaatteet oli minunkin aikana aika paljon samanlaiset, esim vitsa ovenkarmin päällä. Lapsille ei kerrottu mitään, vaikka olisi kysynytkin, heitä pidettiin jotenkin alempiarvoisina, et sinä tarvi tietää. Sunnuntaisin ei saanut tehdä mitään, jos kirkkoon pääsi, niin sen jälkeen vaan piti istua kädet ristissä loppupäivä. Kirjassa toistui lause; Aina saa hävetä, aina. Kaikkea sai hävetä, etenkin Assi, jota pidettiin vähän huonompana kuin siskojaan. Välillä oli lehdistä yms kirjoitettuja ajankuvauksia, mitä maailmalla ja muualla tapahtui.

Kirjan loppupuolella kerrottiin miten Assin elämä sujui sitten kun hän opiskeli, muutti eri paikoihin, seurusteli, meni naimisiin yms.  Tämä on varmaankin kirjailijan omaelämäkerrallinen teos. 

Loppupuolella kirjaa on kaupungin rakentamisesta hyvin osuva kohta. Vanhat ja kauniit talot puretaan, ja tilalle rakennetaan kymmenkertoksisia, toistensa näköisiä taloja, joista Assi ajattelee; Manhattania yritetään, mutta Jakomäkeä pukkaa. Täällä tuntuu olevan sama rakentamisen kulttuuri kuin siellä mihin Assi silloin muutti :)  Minusta Tämä oli oikein hyvä kirja lukea!  4/5

6.5. De Mello Anthony, Uudistuminen-Miten löydät elämän syvemmän merkityksen, Viisas elämä, 2019

Kiinnostuin tästä kirjailijasta Voi Hyvin lehden 3/2021 artikkelin perusteella. 

Anthony De Mello (1931-1987) intialaissyntyinen jesuitta-pappi, joka oli kiertänyt eripuolilla henkisenä opettajana ja pitänyt luentoja. Kirja on kirjoitettu hänen esitelmänsä perusteella.  

Antoi ajattelemisen aihetta, onhan itselläkin tarve uudistua ja löytää jotain uutta tähän elämään. Tällainen kirja pitäisi Kuunnella, olisi huomattavasti ymmärrettävämpi. 

Muutamia ajatuksia tähän, älä kiinny liikaa mihinkään koska jos kiinnyt ja joudut luopumaan seuraa murhe. Älä myöskään halua mitään, niin et pety kun sinun ei tarvitse luopua siitä. Elämä on sitä mitä meille tapahtuu sillä aikaa kun meillä on kiire suunnitella ihan muuta, tai silläaikaa kun Kärsimme kaikenlaisesta muusta. Jos joku toinen aiheuttaa sinulle Mielipahaa ja harmitusta, älä ota sitä vastaan, vaan anna sen mennä...ihan sama mitä joku sanoo, älä takerru siihen, ole vapaa. Kun takerrutte, onnellisuus tukahtuu.  Varmasti kirjan lukeminen vaikuttaa jokaiseen erilailla.

Saa nähdä tuleeko hänen kirjojaan lisää vastaan. Joskus aina välillä olisi hyvä lukea tällaisia herättäviä kirjoja. 118 sivua lyhyt kirja.

Helmet lukuhaasteessa sijoittaisin tämän kohtaan  30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen

 

 

5.5. Suominen Riikka, Suhteellisen vapaata, Otava 2020

Luin tätä noin puoleen väliin ja sitten viimeisen luvun. Kirja kertoo avioparista joilla on parivuotias suloinen tyttö. Kirjan teema on seksuaalinen haluttomuus parisuhteessa. Muuten menee avioliitto hyvin, mutta seksi on Klaaralle pakkopullaa, Ilmarin kanssa ajateltuna. Velvollisuusseksiä ehkä kerran neljännesvuodessa, suorittamista. Sitä sitten vannehditaan koko ajan, ainakin Klaaran mielessä. Käyvät he pariterapiassakin keskustelemassa, mutta eivät pääse asiaan, vaan puhutaan asian vierestä, kuten kotitöistä yms. Kaikkea muutakin tapahtuu, mutta se haluttomuus oli joka sivulla esillä. (En siis tällaista ymmärrä) Klaara taisi kuitenkin himoita vierasta miestä, mutta en jaksanut lukea niin pitkään että olisi sinne asti mennyt. Siksi luin viimeisen luvun, että oliko asia selkiytynyt, mutta ei. Ei ole pakko lukea tällaista soopaa....kesken jäi...

 

HUHTIKUU  näitä 8 kirjaa luin...

1.5. Medberg Sara; Holhokki, 2015

Nuoren aatelisneidon elämää Jane Austenin ajan Suomessa ja Ruotsissa... Lopultakin sain tämän kirjan luettua, olihan siinä kahlattavaa 514 sivua ja vielä pehmeäkantisena.

Pakko sanoa, ettei tämä olisi kirjaston hyllystä lähtenyt minun matkaani, jos ei olisi tullut varauksen kautta. En tietysi katsonut varatessa että on yli 500 sivuinen järkäle, ja vielä pehmytkantinen. 

Mutta historiallinen romaanihan on aina kiinnostanut minua.  Kirjailija on tutkinut 1700-1800-luvun tyttönen kasvatusta väitöskirjassaan ja sieltä tämäkin kirjan tarina on peräisin. 

Nuori Desderia Sparw elää Pohjanmaalla kartanossa, johon leskirouva Malmén häntä saapuu hoitamaan, mutta naispuolisella henkilöllä piti olla holhoojana mies ja  kreivi Lindswärd saapui sitten Tukholmasta holhottiaan naittamaan. Desderia ei kuitenkaan hyväksynyt hänelle kaavailtua sulhasta, joka sitten lopulta ilmeni olevankin vaan omaisuuden tavoittelija huijari. Desderia oli hyvin arvonsa tunteva ja vilkas nuori nainen ja keksi monenmoista "epäsopivaa" puuhaa holhoojansa harmiksi.

Tässä kirjassa tutustuu aateliseen elämään, hienoihin pukuihin, tanssiaisiin, kartanoihin, jäykkään ja säntilliseen elämään johon nuoren naimattoman naisen piti taipua ja oppia.

Kirjailija on julkaissut monta muutakin aiheeseen liittyviä kirjaa, joten jos tulee vastaan täytyypä katsella...    3/5

 

25.4. Kähkönen Sirpa; Muistoruoho, Otava 2019

Tämä kirja jatkaa edellistä lukemaani kirjan tarinaa Kuopiosta. Tässä vaan on nyt mukana Anna, Hilla, Siiri, Ida ja Helvi, jotka kuljettavat tarinaa eteenpäin. Mari Martiskainen on tyttärensä Solen kanssa vähän kuin sivuhenkilönä.  Sodan ja Karjalan muistelut on tässäkin pääasiassa. Annan mies Lassi on kuollut noin vuosi sitten ja Annan mielessä on vielä miehen kuolema läsnä. He Helvin ja tyttöjen Hillan ja Solen kanssa viettävät kesäisiä aikoja huvilalla ja kasvattavat perunoita ja hoitelevat puutarhaa. 

Ida ja Siiri ovat lapsuudenaikaisia ystäviä Sortavalan ajoilta, vaikka Siiri onkin Helsingissä ollut pitkään opetajana, niin nyt hän muuttaa Kuopioon ja Ida tulee asuinkumppaniksi. Aikaa on edellisen kirjan jälkeen kulunut pari vuotta ja Hilla on n 9 vuotias koululainen ja kesällä hän käy Pioneerileirillä, vaikka ensin ei olisi sinne halunnut. Hillan vanhemmista kerrotaan vähän, he asuvat kuitenkin Kuopiossa, mutta ovat jotenkin hakoteillä. Tämän kirjan tunnelma ei ollut ihan niin dramaattinen kuin edellisessä. Mutta oli ihan hyvä kokemus lukea. Täysin puuttui tästä nyt Juho Tiihonen ja Edith ja Stella Mertanen, minnehän he lie joutuneet.   3+ /5

Helmet lukuhaasteessa sijoittaisin nämä kohtaan 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

 

20.4. Kähkönen Sirpa; Tankkien kesä, Otava 2016

Tässä kirjassa eletään  v.1968, aikaa jonka muistan itsekin. Tsekkoslovakian miehitys, Vietnamin sota aiheuttivat  pelkoa myös Suomessa. Muistan konkreettisesti kun pelkäsin (kun lentokoneet lensi, että joko se on sota meilläkin). Vaikka eihän lapselle mitään puhuttukaan.

Juho Tiihonen palaa kotikaupunkiinsa Kuopioon maailmalta ja kirjassa kertovat kaikki entiset tutut asioita jokaisessa luvussa. Tarina sujuu hyvin helteisen verkkaisesti jokaisen muistoja kertoen, noin viikon ajan. "Aate" on  heidän mielessään, tavalla tai toisella, mutta piilotettuja asioita kyllä vähitellen uskalletaan ottaa esille...

Mutta muistoissa mennään taaksepäin yli 20 vuotta sota-aikaan. Kirjassa kertoo muistoja esim Hilda Tuomi ja hänen nuorempi veljensä Lassi, miniä Anna ja heidän pikkutyttö Hilla, Ensio Mertanen, hänen vaimonsa Edith ja tytär Stella, Mari Martiskainen ja hänen äitinsä Helvi, Ilmari Lehtivaara, jokainen omalta kannaltaan "puhuu" ja muistelee. Vaikka sodasta on jo yli 20 v. siitä huolimatta Hilda odottaa palaavaksi sotaan kadonneita veljiään, ikävöidään muualle muuttaneita ja...hevosia, Juho miettii minne katosi Mizzi ja Charlotta. Pienesti sitten Charlotankin tarinaa kerrotaan.

Kaikenkaikkiaan hyvin raastava kirjan tarina on tässäkin, iloa tuottaa Hilla-tytön mietiskelyt ja puheet, mutta muuten on murheet paljon läsnä ja muistoissa ... 3½/5

Ehkä voisin Helmet lukuhaasteessa tämän sijoittaa kohtaan 47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta  kunhan luen sarjan seuraavan kirjan...

 14.4. Hakkarainen Olli T. ; Pyhän veden veljeskunta, Kustannus oy Hai, 2018 

Tämäpä olikin yllättävän hyvä ja jännittävä kirja.  Pitää kiittää nettikirjaston ehdotuksia taas, koska tuskin olisin hyllystä tätäkään osannut etsiä lainattavaksi.

Tässä kirjassa on monia juonia ja -käänteitä. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Kuopioon, poliisilaitokselle ja Rantasalmelle, johon rakennetaan  vedenpullotusyritystä. Rikoskomisario Tossavainen löytää mökkirannastaan Vehmersalmelta ruumiin, ja ollaan välillä myös Helsingissä, jossa konsultti Peter Perkjärvi  esittelee ja myy osuuksia Pyhän Veden Veljeskunnan vesibisnekseen. Vielä löytyy pari muutakin vainajaa tästä kirjasta. 

Teksti on jotenkin vaan niin lupsakkaa, ollaanhan savolaisten kanssa tekemisissä. Joten jos kiinnostaa rikokset savolaisissa maisemissa, niin suosittelen.  Tämä on kirjan takakannen mukaan jo kolmas osa tätä Kuopio-triligiaa, joten kaitpa pitää katsella niitä edellisäkin dekkareita. 4/5

 

12.4. Kähkönen Sirpa; Hietakehto, Otava 2012

Menihän tuota aikaa viimevuoden elokuusta, ennenkuin sain päähäni lukea tätä kirjaa.  Olisi pitänyt lukea jo ennemmin, koska olin unohtanut mitä edellisessä tapahtui. 

Olen vielä vähän sekaisin tästä kirjasta. Loppu oli niin voimakas, että ei voinut kesken jättää.

Kirjassa eletään elokuuta 1943. Kuopiosta on kirjan henkilöt muuttaneet kesäksi viljelemään kasveja huvilalle. Satoa tuleekin hyvin ja naisilla on täysi työ säilönnässä ja marjankeruussa ja sienestyksessä.

Juho-poika on uneksinut pääsevänsä Hietasalon saareen retkelle, mutta se lähtö kariutuu, koska hänen kasvatti-isänsä tohtori Kelo joutuu lähtemään tytärtään hakemaan läheltä rintamaa. 

Sota ei ole ihan lähellä mutta läsnä tässäkin kirjassa. Tuomen Annan mies Lassi on päässyt lomalle sota-tehtävistään ja yllättää kaikki ilmestymällä muiden vieraiden kyydissä paikalle.

Juhon oikea isä on kuollut sairaalassa ja hän sekä Charlotta tyttö kaipaavat vanhempiaan, ja surevat orpouttaan. Charlotta suree kun hänen Vatinsa on ajatellut lähteä Ruotsiin koska siellä olisi muusikolle töitä. Mutta tyttö rukoilee itsekseen; "Ester täti neuvo minua, mistä minä saan enää ilon, kun minun pieni iloni särkyi, eikä kukaan näe, että minä näännyn." Lapset kärsivät noista ajoista eniten.

Kirjan loppu onkin hyvin raastava. Vaikka ihmisiä on siellä kesähuvilalla paljon ja joku aina pitää lapsista huolta, niin he jäävät kuitenkin monesti yksin leikkeihinsä. Leikkivät sotaa hiekkakuopalla, pommit viuhuu leikeissä ja heiltä ei pysy piilossa edes pistooli piilotettuna liiteriin. Sydäntä raastaa myös kuvaus ihmeellisestä herkusta, jota lapset saavat kolme lusikallista maistaa;"Tämä on koko elämäni kaunein maku" sanoo Charlotta, Vaniljajäätelöä.   

Helmet lukuhaasteessa voisi sijoittaa kohtaan 14. Kirja on osa kirjasarjaa

Nyt multa puuttuu seuraava kirja Tankkien kesä, ehkä olisi se hyvä lukea ennen Muistoruohoa! 5/5

10.4. Bradley Alan; Piiraan maku makea, Bazar, 2014

"Saammeko esitellä: Flavia de Luce, harastelijasalapoliisi, mestarimyrkyttäjä. Ikää vasta...ette kyllä ikinä usko" (11v.) Kirjassa eletään vuotta 1950, Flavia asuu kahden vanhemman siskonsa ja isänsä kanssa Buckshawissa Englannin maaseudulla rapistuvassa kartanossa. Heillä on apunaan keittäjä Rva Mullet ja puutarhuri Dogger.  Flavian intohimona on kemia ja hänellä on kartanossa kemian laboratorio ja laaja kirjasto aiheesta. Talon isäntä harrastaa intohimoisesti postimerkkejä ja uppoutuu niiden tutkimiseen täysin.

Portaille ilmestyy yhtenä päivänä kuollut lintu jolla on nokassaan postimerkki. Sitten yöllä Flavia herää meteliin ja tapaa puutarhasta kurkkupenkistä miehen, joka vetää viimeisen hengenvetonsa, sitä ennen huokaa sanan; Vale...

Siitä alkaa Flavian aivot raksuttaa, kuka tuo tuntematon mies on ja mitä hän teki kartanon mailla. Hän saa selville asioita ja joutuu sitten monenlaisiin tilanteisiin ja vaaroihin.

Tämä kirja on alku dekkarisarjalle ja kyllä, tämä tuo mieleen Viisikon seikkailut, niissä on myös samantapaisia eteviä lapsia ja nuoria, jotka selvittävät rikoksia. 

Jossain määrin vaikeutti lukemista englantilaiset nimet ja paikat, mutta kyllähän ne jo seuraavassa kirjassa on tutumpia. Olen oikein iloinen kun löysin tämän kirjan ja voi sitten jatkaa sarjaan tutustumista. 4-/5

 

7.4. Pine Emilie; Tästä on vaikea puhua, Atena 2020

Kävin varattuja kirjoja kirjastosta, niin aina pitää katsella mitä muutakin sieltä on lainattavissa. Hyllythän on narutettu kiinni, joten vain vähän on kirjoja aseteltu muutamalle pöydälle ja sitten uutuuksia Vippihyllylle. Tämän kirjan löysin siitä. 

"Rehellinen, rohkea, korventava, rajusti feministinen, hurmaava ja täysin samaistuttava" Sunday Times. Kirja on valittu Irlannissa v. 2018 Vuoden kirjaksi.

Siskokset  hälytettiinn korfulaiseen sairaalaan isäänsä katsomaan, ja hoitamaan koska siellä ei ollut henkilökuntaa hoitamaan sairaita. eikä tarvikkeita, ei mitään...isä oli juonut maksansa ja muutkin sisäelimensä rikki ja sisarukset sitten hoitivant isäänsä, ja siitä kertoo kirjan 1. luku. 

Seuraavat luvut koskevat lapsettomuutta, vanhempien avioerosta, nuoruuden hulinavuosista ja sekoiluista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, verenvuotamisesta, uupumisesta, näin vapaasti kerrottuna. "Kirja kaikille jotka miettivät, ovatko he tarpeeksi naisellisia tai miehekkäitä. tarpeeksi haluttavia tai älykkäitä, tarpeeksi kilttejä tai rohkeita" 

Tämän kirjan luin melkein yhdeltä istumalta, 207 sivua, oli tämä melko "roisi ja rehellinen" tarina. On vaatinut rohkeutta kirjoittaa, mutta siitä on varmaan ollut paljon apuakin. 3/5

 4.4. Kinsella Sofia; Sitä saa mitä antaa, WSOY 2019

Ehti kuukausikin vaihtua jo.

Tässä kirjassa ensin ärsytti, että kuinka naivi ja hyväuskoinen kirjan päähenkilö Fixie saattoikaan olla alussa. Hänen perheellään on kauppa, jota äiti hoitaa pääasiassa, Fixie on töissä, mutta veli Jake ja sisar Nicole pääsosin vain häiritsee kaupan toimintaa ideoillaan. Äiti hoitaa kodin ja kaupan. Kunnes hän saa sairauskohtauksen ja lähtee lomalle lopultakin. Kauppa jaa ajelehtimaan Perheen käsiin. Fixie on ihastunut koulusta lähtien Ryaniin, joka on oikea luikero mieheksi. Käyttää vaan hyväkseen Fixien  naiviutta. Kerran sitten Fixie tapaa Sebin sattumalta kahvilassa ja tekee tälle suuren palveluksen, siitä alkaakin sitten monenmoiset tapahtumat. Loppua kohden tunnelma vaan tiivistyy ja tulee mielenkiintoisemmaksi. Ihan hyvä kirja jos pitää ns chick litistä. Himoshoppaajat ei kiinnosta, mutta muut hänen kirjansa olen lukenut ja tykännyt. 3½/5

 

MAALISKUU  11 kirjaa, tosin oli vielä pari muutakin Amigurumi kirjaa jota lueskelin.

 

29.3. Pettersson Maria,; Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja, Atena, 2020

Tämän järkälemäisen kirjan löysin Vippihyllystä, eli on 2 viikkoa aikaa selata tätä, tuskinpa kokonaan pystyy kerralla lukemaan.  

Historiassa erikoisia naisia oli kuvattu tähän  yli 90 nimillään. Sittten vielä yhteisesti esim keskitysleirin naisista oli kerrottu. Valtava määrä olisi ollut mielenkiintoisia naisia, eriaikoina, erilaisissa paikoissa ja tilanteissa eripuolilta maailmaa.  Muutaman luin ja selasin, todellakin suurin osa heistä oli aivan tuntemattomia, joista ei ole koskaan kuullut.  

Nyt oli vaan niin, että tämän kirjan painomuste tai joku, haisi niin kirvelevän pahalle, olisi pitänyt älytä tuulettaa tätä parvekkeella tai jotain, koska ei nyt pysty lukemaan. Jotenkin olen tullut hajuherkemmäksi tällä ajalla. Ehkä luen lisää joskus myöhemmin...

 28.3. Toivola Olavi; Sattuman tuomio, Warelia, 2020  Dekkari

Tämäkin on ns. pikaluettava kirja, joten koetan lukea tämän.

Tämä kertoo Tampereella 1932 tapahtuneista rikoksista. Tutut paikat joissa rikoksia selvitellään, aika "miehinen" kertomus, vaikka muutama naishenkilökin tässä on.  Aika on ollut silloin -30 luvulla kuuma, vieläkin kansalaissodan luokkajako ja muistot ovat esillä. 

Mukavinta tässä kirjassa oli silloisella Tampereella liikkuminen, Hotelli Tammer oli vasta valmistunut ja kaupungin silloilla ja kaduilla liikuttiin. Suomessa oli ulkolaisia vakoojia, kuka Saksan tai muiden maiden henkilöitä. Punikkiviha oli vielä läsnä. Oli ihan mukava lukea, vaikka tässäkin dekkarissa tapahtui useita murhia ja raakuuksia. Päähenkilö Akseli oli paljon kokenut muukalaislegioonssa vuosia ollut kapteeni ja kokenut jermu, joka auttoi ystävänsä rikoskomisarion Arvi Bäckmanin työssä rikoksien selvittelyssä. Eikä se ihan niin helposti käynytkään sen ajan elinoloissa. 3½/5

23.3. Mhairi McFarlane; Mitä jos en löydä sinua koskaan, HarperCollins 2020

Jos rakkauden teeskenteleminen on näin helppoa, mistä tietää milloin se on todellista?

 Olen pitänyt todella paljon tämän kirjailijan edellisistä kirjoista.  Tämä kertoo lakinainen Lauriesta, joka on ollut miesystävänsä Danin kanssa yhdessä kouluajoista eli 18 vuotta. He ovat töissä samassa lakiasiaintoimistossa. 

Eräänä iltana Dan kertoo haluavansa etsiä itseään vapaana ja erota Lauriesta. Ja tämä oli jo vähän haaveillut vauvasta ja avioliitosta yms. Dan vakuuttaa eroavansa vain itsensä vuoksi. Laurie on aivan palasina. Mutta kohtapa Dan tulee kertomaan että on löytänyt uuden naisen ja tämä on raskaana. Siitä sitten epätoivo repeää lisää. 

Eräänä iltapäivänä töiden loputtua Laurie juuttuu hissiin työpaikan gigolo-miehen Jamien kanssa. He alkavat suunnitella yhteistä projektia, kummallakin eri asiat mielessään. Laurie halusi kostaa Danille ja Jamie halusi päästä firman osakkaaksi ja esittää sen vuoksi vakiintunuttta. 

Erittäin paljon kaikenlaista tästäkin seuraa. Kirjassa on erittäin paljon kaikkea englantilaista pintaliitoa, Mancesterin Glamouria varmaan, jotenkin vierasta elämää. 

Mutta oli piristävää luettavaa tämäkin kirja, ja kyllä nämä jutut saivat myös minut nauramaan. Rakkautta ja epätoivoa, juonittelua, työpaikan klikkeja yms.  Hyvä kirja 4/5

Helmet lukuhaasteessa laittaisin tämän kohtaan  9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

 

19.3. Cantell Saara; Kesken jääneet hetket, Tammi 2020

On vanha laatikko, joka on täynnä erilaisia valokuvia, sekaisin vanhoja mustavalko- ja värikuvia. Siitä niitä poimitaan yksi joka luvun alkuun... Tuntui alussa aika sekavalta, kun hetket sekoittuivat, enkä saanut alussa selville mitä aikaa kuvattiin.

Kirjan alussa Virva saapui ulkomailta lentokoneella Suomeen, koska hänen sisarensa oli ollut auto-onnettomuudessa ja kuollut. Sitten seuraa vuosien kertomusta Virvan ja Sallan elämästä, Virvan kolmen ystävän yhteistä elämää.  Heidän rakkaustarinoitaan. 

Virva on valokuvaaja ja Salla on taiteellisesti myös lahjakas ja hänellä on kaksi lasta avioliitosta, joka on päättynyt eroon. Virva jää sitten kahden lapsen huoltajaksi, vaikka on heillä isäkin ulkomailla.

Kirjan käsittelemät asiat ovat hyvin raskaita, monta kertaa on Virva joutunut ennen/jälkeen tilanteeseen. Yhtenä päivänä (ennen) on kaikki ok, seuraavana päivänä  mikään ei enää ole. Näin on tapahtunut kirjassa monesti. Se tunne on tuttu omassa elämässäkin.

Valokuvien uudelleen esiin tuomia muistoja  on kertynyt tämä kirja täyteen. Vanha kesähuvila on ollut heidän perheellä ja ystäväporukassa sellainen pysyvä paikka, vaikka jossain elämänvaiheessa Virvasta tuntui se työleiriltä.

Alussa tuntui lukeminen hankalalta, en tosin aikonut sitä kesken jättää, mutta vähitellen selkeni kulloinenkin aika, johon valokuvat johdattivat. Kunnes tajusin että kirja kuvaa tapahtumia usean vuosikymmenen ajalta, koska Virvan huoltamat lapset kasvavat. 

Tämä kirja oli Kokemus, ajattelemisen aihetta antava Kokemus. Ei mitään kevyttä, vaaan sitä miten varmaan jokainen tekee parhaansa siinä mitä tekee, vaikka aina ei mene ihan odotusten mukaan. 5/5

 Helmet 2021 lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 7. Kirjassa on kaveriporukka

 

 

16.3. Havaste Paula; Tuulen vihat, Gummerus 2014

Olen pantannut tätä kirjaa pitkään hyllyssä, oli joku jumi etten sitä lukenut heti. Nyt kun muut kirjat vähenivät, niin tartun tähän. Ja olihan tämä mielenkiintoinen. Olen joskus lukenut Kymmenen onnen Anna- nimisen kirjan ja tämäkin kertomus sijoittuu kauas menneisyyteen 1100-luvulle, jolloin taikausko, enteet, loitsut piti ottaa kaikessa elämässä huomioon ja suorittaa tarkasti, jotta onni olisi matkassa. Kirjan päähenkilö oli Kertte, nuori tyttö joka asui isänsä Paimion ja Sule- veljensä kanssa, Uvanna niminen nainen teki heillä töitä ja hänen poikansa Ahto. Tuulen vihat olivat sairastuttaneet Rauni -äidin, joka kuoltuaan oli jättänyt talon emännättä. Kirjassa eletään monta vuotta savupirtissä, jossa talvisin säilytetään myös karjaa. Talo oli sen ajan mittapuun mukaan varsin varakas, koska oli lehmä, lampaita ja vuohia sekä hevonen. Talvet olivat kuitenkin ankaria ja sairastumiseen oli vain loitsut ja taiat sekä luonnon yrtit apuna. Metsästystä ja kalastusta harjoitettiin ja metsästä kerättiin eläimille kerppoja ja marjoja ihmiseille. Piispan miehiä jo pelättiin ja lopussa itse piispa seurueineen saapuikin taloon ja pyysi ruokkimaan. Kunnes isäntä Larri saapui kalamajlta ja läksi Piispan jäljestä kirveen kanssa....

Ihan "hyvä" kirja ja nopeasti luin tämän, vaikka oli 383 sivua.  3½/5

Helmet lukuhaasteessa sijoittuu kohtaan 16. Kirjassa eletään ilman sähköä

 

Hiltunen Elina; Amigurumit, Helpot söpöt ja nopeat, readme.fi 2015 

Muutamia olen kokeillut virkata tästäkin kirjasta, kettu, jääkarhu, orava. Tarkimmin oli tässä kirjassa opetettu virkkaamista kuvien ja tekstin kera.

 

Obaachan Annie; Virkkaa amigurumi!Mäkelä 2009

Virkkaa 25 söpöä eläinmaskottia

Muutamia olen koettanut virkata näiden ohjeiden mukaan, mutta kieltämättä oli vähän vaikeuksia ymmärtää ohjeita. Paljon enemmän ohjetta olisin kaivannut palojen yhdistämiseen, sanotaan vain että ompele osat yhteen kuvien mukaisesti.

 

11.3. Pekkola Pasi; Huomenna kevät palaa, Otava 2018

Kirja kertoo raskaista asioista, 1918 kansalaissotaa ennen ja jälkeen ajan tapahtumia ja tunteita. Kaksi lasta pienestä maalaistalosta joutuu sodan pyörteisiin, samoin kuin isommankin kartanon nuori poika. Minkälaisia muistoja sodan ajasta on jäänyt, vai ovatko ne vain unia, pahoja ja kauheita unia. Eeva ja Eino kadottavat vanhempansa, jotka sotkeutuivat punaisten puolelle ja Hennalan vankileirille. Sinne sotkeutui myös kartanon poika Henrik, joka oli valkoisten puolella. Näiden tapahtumien jäljet yltävät raskaina vielä 1950-luvun aikoihin.  3/5

Kirjan voisi  Helmet lukuhaasteessa sijoittaa kohtaan 8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

9.3.  Mirjam Lohi; Ruusun salaisuus, Rouva Suominen välittää, Teos 2019

Varsin riemastuttava dekkaripokkari, joka on jatkoa edelliselle kirjalle, nimeltään Valuvan taikinan tapaus, jonka olen joskus lukenut.  Humoristinen soheltaja Sointu huolehtii kaikista ja auttaa vaikka pitäisi saada välitettäviä asuntoja myyntiin. Nyt on vanha neiti AlmaVaara, joka on päättänyt muuttaa palvelutaloon ja tarvitseee koko ikänsä samassa asuneena asuntonsa tyhjentäjää. Siinä sitten on monenlaista koukeroa ja mutkaa matkassa. Onneksi kuitenkin kotona on kaksi tytärtä ja aviomies Sampo, sekä koira Hani. Tykkäsin keveydestä ja mukava oli lukea. 4/5

Helmet lukuhaasteessa kohtaan  39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia kuunnellaan ja lauletaan :)

 

 

6.3. Anttila Elsa; Kanaria kutsuu, Otava 1994

Vähänpä matkailua kaipaavana taas nappasin tämänkin kirjan hyllystä. Keräsin taas yksi päivä ihan summamutikassa sylillisen kirjoja, koska olihan uhkana taas kirjastojen sulkeutuminen, ainakin osittain. 

Tässä kirjassa -90 luvulla lähdetään Kanarialle lomalle. Reetalla piti olla kihlajaismatka, mutta hän oli suutahtanut sulhaselleen, ja läksi sitten tätinsä kanssa matkalle. Sulhanen saapui sitten itsekseen. Siellä on tarkoitus juhlia myös rakennusneuvoksen 60:siä ja hänen uusi rakkaansa ja kaikki ex-vaimonsa ovat myös juhliin tulossa. Yhtä toilailua ja härdelliä ja ryyppäämistähän se loma siellä on ollut. Lopuksi loman kruunaa siitä tehty valokuvanäyttely, koska toimittaja ja valokuvaajakin on siellä mukana.

Luin vaan koska ei ollut enemmän houkuttavaa kirjaa hyllyssä. 

Aika ihmeellistä kuinka paljon Jorma Kurvinen on kirjoittanut romaaneja, sotaromaaneja ja nuorten- sekä lastenkirjoja( mm Susikoira Roi), ja sitten näitä kirjoja tällä Elsa Anttila-salanimellä....Ehkä yhden olen aiemmin lukenut (Huijarin tuntee jo tuoksusta)  2½/5

 

 

Honkanen Kaarina; Mustan kissan satukirja, Otava, 1969

Huomasin eilen kirjastossa hyllylle asetetut kissa aiheiset kirjat, ja tämä pieni vanha satukirja pisti silmään. Ikinä en  ollut kuullut tästä kirjailijasta tai nähnyt tätä kirjaa. Tässä jo aika huonokuntoisessa kirjassa on nämä sadut; 

Musta Kissa etsii kotia, Mustan Kissan uni, Kaksi Kalamiestä, Mestaruuskilpailut Koskenniskalla, Aurinko ja Pilvet, Mustan Kissan iltaseikkailut, Musta Kissa muuttaa kaupunkiin, Musta Kissa aiheuttaa hämminkiä, Tämän Päivän Satu, Olipa kerran. 

Satujen kuvituksina ovat Maija Karman kuvitukset. Mukavaa oli kun Musta Kissa muutti Tampereelle Eteläpuiston reunaan. Olipa kerran, viimeinen satu olikin ehkä mukavin.

Tämän kirjan luin siksi että saan Helmet Lukuhaasteessa sen kohtaan 42. Satukirja

 

Heino Hannimari, Wallin Kristiina; Matkakirjeitä. Atena 2020

"Runoilijoiden kirjeenvaihto ulottuu merten ja aikojen yli...Lukija pääsee nojatuolimatkalle niin fyysisiin matkakohteisiin kuin mielenmaisemiin, ja samalla matkaajan hetkellisistä kokemuksista syntyy jotain ikimuistoista"

Olin varannut tämän kirjan jo kauan aikaa sitten, jostain kai luin tai kuulin tästä kirjasta. Ajattelin kai, että kun ei pääse matkustamaan nyt, niin saisin jotain "matkojen" korvikkeita tästä kirjasta. 

Mutta nämä matkat ja -kirjeet olivat niin laveita, etten saanut niistä kiinni. Luin ainoasta Viipuriin tehdystä matkasta, sen luvun. Sekä sieltä täältä koetin päästä näiden kirjeiden "tarinoihin" kiinni.

Nyt ei minulla ollut oikea aika tätä kirjaa lukea. Niinpä annan seuraavalle kirjan varaajalle tämän nautittavaksi :)

Nuotio Eppu; Varjo, Seven pokkari, 2009

Olin lukenut tämän joskus, mutta nyt luin uudelleen. Olihan tämä jännittävä. Nainen löytyy merenrannalta surmattuna, hääpuvussa ja sormikin oli leikattu pois. Huh. Vieläpä pienet päiväkotilapset tekevät karmean löydön. Siitä alkaa jännittävä dekkari, jonka tarinaan liittyvät niin poliisit, kuin maahanmuuttajat ja uskonto. 

Toimittaja Pii Marin on selvittelemässä isäänsä kohdistuneita tietoja ja hänen ystävänsä Juha Heino poliisina saa paljon työllistävän tapauksen tutkintaan. Pokkari 240 sivua tuli luettua aika nopeaan. 3½/5

Voisin siloittaa tämän Helmet lukuhaasteessa kohtaan 31. Jännityskirja tai dekkari

 

HELMIKUU 7 kirjaa luin 

28.2. Reini Antti; La Ciudad, Like 2020

Varmaan sen takia lainasin tämän kirjan, koska olen pitänyt Antti Reinistä näyttelijänä. 

" Antti Reinin ensimmäinen romaani on toisiaan risteävien kohtaloiden huimaava pyörre, jossa elämänkolhimat ajelehtijat, sisällissodan selviytyjät ja rakkautensa menettäneet etsivät itseään, toisiaan ja elämän syvintä olemusta valojen ja varjojen kaupungissa"

"Toiset meistä ovat luotuja pysymään paikoillaan, toiset liikkumaan. Onnettomimpia ovat ne jotka jäävät sijoilleen vaikka eivät haluaisi, ja ne jotka liikkuvat mutta kaipaavat jatkuvasti takaisin kotiinsa" s.151

"- Älä hyvästele ketään koskaan, Älä edes menneisyyttäsi. Älä kanna sitä kuitenkaan turhaan mukanasi. Se tulee eteesi silloin kun sinne on jotain siivottavaa jäänyt. Hyvästely kuulostaa liian kohtalokkaalta. Mikään ei lopu tai lakkaa olemasta. Erotessasi jostain eroa rakkaudessa, älä vihassa..." s.216-217

 

Kirjassa on paljon syvällisiä lauseita, jotenkin ne tuntuivat omakohtaisilta. Kirjassa on myös paljon kaipuuta muutokseen, jonnekin pois. Kirjan Samuel jättää menestyvän työnsä, vaimonsa, hienon talon ja lähtee vaeltamaan maailmalle ja saapuu sitten La Ciudadiin... Tämänlainen kirja ei ole mulle tavallista lukemista. Joku tässä kuitenkin sai lukemaan tämän loppuun, vaikka olikin aika outo kokemus. 3/5

 

22.2. Nuotio Eppu; Elämänlanka,  Otava, 2020

Ellen Lähteen tutkimuksia, eli jatkoa kirjoille Myrkkykeiso ja Anopinhammas, jotka olen lukenut aikaisemmin.  

Tässä Ellen on poikansa perheen luona Berlinissä lastenvahtina ja huolehtimassa asunnosta, kun perhe läksi matkalle.  Kirjassa on paljon kuvauksia Berliinin nähtävyyksistä, kuin opaskirja kaupunkiin.  Ellen myös kokkaa hyvin maistuvan tuntuisia ruokia ja hoitelee kasveja.  Espanjalainen Carlos saapuu myös Ellen luokse useammaksi viikoksi, saa nähdä miten heidänkin rakkaustarinalle käy. 

Päätarina on suomalaisen elokuvaohjaajan uutuuselokuvan ensiesityksestä ja sen saamista palkinnoista.. Tämän käsikirjoittaja-ohjaajan oma rakkaustarina on elokuvan aiheena, entinen ja nykyinen rouva ovat näyttelijänä samassa elokuvassa, ja kiista miehestä käy kuumaksi, tai sanotaanko rumaksi.

Sivujuonena on Turun Portsassa asuvat edellisistä kirjoista tutut Silja ja Pilke  sekä Samuel, joka majailee Ellenin asunnon vahtina Portsassa. 

Kirjassa kulkee myös elokuvan kohtaukset kirjoitettuna jakso kerrallaan.

Jotenkin muistelisin, että pidin enemmän edellisistä kirjoista kuin tästä.  Dekkarimainen ajatus oli tässä vähempänä, kunnes sitten paljastuu, ettei ollutkaan muuta rikosta kuin aviorikos! 3-/5

Voisin laittaa tämän Helmet lukuhaasteessa kohtaan 19. Kirjassa leikitään Ellenin lapsenlapset leikkivät

 

18.2. Jouppila Helena- Wallenius Sanna; Neloset,  Docendo 2020

Luin tämän kirjan hyvin nopeasti, melkein olisi yhdellä istumalla mennyt. Oli niin mielenkiintoista (ja myös järkyttävää) lukea lapsuuden kokemuksia ja  ajan kuvauksia 1950-luvulta, kun he olivat olleet pieniä. 

Vuonna 1951 syntyi sairaalassa Seinäjoen kauppalassa pienet neloset, 1 tyttö ja 3 poikaa, jokainen oli paljon alle 2 kiloinen. Isä oli ojankaivussa silloin ja ihmeissään kun sai tiedon pellolle heistä tiedon. Koko Suomi oli ihmeissään ja heidän elämäänsä oli seurattu lehdistössä vuosikausia ulkomaita myöten. Vauvoja hoidettiin pitkään sairaalassa, ja kotonakin oli vielä lastenhoitaja, kun he pääsivät kotiin. He saivat myös valtavasti monenlaista tavaraa lahjoituksina. Elämä oli siihenaikaan hyvin paljon erilaista kuin nyt.

Tämä kirja on luettava,  mutta todella yllättävää oli ollut äidin suhtautuminen lapsiinsa, etenkin tähän tyttäreen. Äiti oli kaltoinkohdellut lapsiaan, etenkin tytärtään jonka vainoaminen oli alkanut 4 vuotiaana.  Läheiset ihmiset olivat voineet nähdä tämän mutta silloinkin on ollut vaikenemisen ilmapiiri, eikä asiaan ollut puututtu. Tämä kirja on myös Helenan selviytymiskertomus, jossa hän kertoo vaietuista lapsuuden traumoista. 

Kannattaa lukea, millaista on voinut olla lasten asema 1950-luvullakin.  Lastensuojelu on näinä päivinä paljon esillä, ja näyttää siltä, ettei vieläkään pystytä puuttumaan kotona tapahtuvaan kaltoinkohteluun, saati sitten koulussa tapahtuviin kamaluuksiin...

 

16.2. Koskinen J P ; Hukkuva maa, LIKE 2020

Kirjan takakannesta: Teollisuussuvun patriarkka Jukka Vaateri on ollut kadoksissa yli viisi vuotta ja perheen energiayhtiön tulevaisuus on uhattuna. Perheyhtiötä johtava tytär Sandra haluaa julistaa isänsä kuolleksi käytännön syistä, vastoin äitinsä tahtoa. samaan aikaan poliisi avaa tutkinnan uudelleen ja epäilykset kääntyvät  kohti riitaisan suvun sisäpiiriä, jonka hallintaan Vaaterin mittava omaisuus päätyisi. Epäilyksen  polttopisteeseen joutuu esikoispoika Niklas, muistikatkoksista kärsivä ilmastotutkimuksen asiantuntija, jonka isä ohitti perheyhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Hänen on pakko selvittää, mitä Jukka Vaaterille tapahtui vuosia sitten"  --tämän vuoksi lainasin tämän kirjan..

 

Tämähän oli jotenkin mystinen kirja, oli niin monta epäselvää juttua, ja lopulta jäi vähän epäselväksi kuka oli oikea syyllinen. Niklas oli etevä matemaattisia todennäköisyyksiä laskeva ilmastonmuutoksesta vaahtoava- ja luennoiva tyyppi, mutta samalla hän ei muistanut edes mistä sai päähänsä muistia huonontavan vamman. Hän tajuaan itsekin että jotain on vialla hänen päässään, ja kirjoittaa muistikirjaansa varmuuden vuoksi asioita, että muistaisi, esim Päässäsi on jotain vikaa..ja alleviivaa sen. Hyytäviä yksityiskohtia ja muistikuvia herättää myös Niklaksen sedän neurologinen sairaala ja sen potilas Axel, jota Niklas oli jo lapsena haastatellut ilmastonmuutosasiasta.

Luin tämän kyllä nopeasti, mutta ei ollut ihan mun lempilukemista tälläkertaa tämä dekkari, onneksi oli kuitenkin sopivan lyhyt, 231 sivua.   3-/5

 

15.2. Venho Johanna; Ensimmäinen nainen,  WSOY 2019 

Kirja kertoo Sylvi Kekkosesta.  Pakko tunnustaa itsekin, että Urho Kekkosen puoliso jäi  etäiseksi vaikka olin jo nuori hänen vielä eläessään. Hän näkyi julkisuudessa vain miehensä rinnalla, en edes muista hänen ääntään, mutta kyllä nyt haluan tutustua häneen ja hänen kirjoihinsa tämän luettuani.

Kirjassa Sylvi lähtee Minillään (joka oli saatu Kuningatar Elisabethiltä lahjaksi) elokuussa 1966 kesämökille Katermaan (tästäkään en ollut ikinä kuullut). Hän oli saanut ajokortin 61 vuotiaana ja ajeli varsin reippaasti autollaan koiransa kanssa. Sylvillä on aikomus polttaa vanhat päiväkirjansa mökillä, mutta ne taisi jäädä polttamatta kuitenkin. Sylvi muistelee elämäänsä lapsuudesta asti ja miettii onko hänestä kirjailijaksi itsenään vaiko vain presidentin puolisona. Sylvi "keskustelee" mökillä kesällä kuolleen ystävänsä Marjaliisan (Vartio) kanssa ja osa kirjan luvuissa myös kuvanveistäjä Essi Renvall tuskailee Sylvi Kekkosen muotokuvaa tehdessään. 

Kirjassa Sylvi kertoo vaikeuksista äitinä, puolisona, pienenä naisena suuren miehen rinnalla. Kuinka raskasta oli nähdä miehen kulkevan toisten naisten kanssa, hän oli kuitenkin päättänyt kestää ne, vaikka olisi myös kaivannut miehensä läheisyyttä. 

Kirja on vahva mutta samalla lempeä kertomus muutamasta lomapäivästä rakkalla mökillä ja keskustelut kuolleen ystävän kanssa ovat yllättäviä.

Tämä oli hyvä romaani, jotenkin tunnistin näistä Sylvin ajatuksista itsenikin.    4/5

Helmet lukuhaasteessa voisin laittaa tämän kohtaan; 12. Kirjassa ollaan metsässä Tai 15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi

 

7.2.  Kinnunen Tommi; Ei kertonut katuvansa, WSOY 2020

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa v. 1945 Pohjois Norjasta pakenevat saksalaiset sotilaat laivoilla. Heidän töissä olleet avustajat ja muut naiset jäävät rannalle ja heitä aletaan sitten kuljettaa vankileireille ja heitä häväistään leikkamalla hiukset ja pahoinpidellään  ja nimitellään. Muutama suomalainen nainen avustetaan kuitenkin lähtemään Lapissa Suomen puolelle ja he, viisi naista  lähtevät kävelemään etelään päin läpi miinoitetun ja poltetun Lapin. Heillä on matkalaukut kannettavana ja muistoissa tapahtumat sota-ajan töistä ja rakkauksista ja hyvin puuttelliset varustukset, mitä nyt kukakin on sattunut löytämään päällensä ja jalkoihinsa. He näkevät nälkää ja kokevat haukkumista ja kipua kävellessään kotiseuduillensa päin. Vaikka paluu kotipaikkakunnalle onkin tavoitteena, kuitenkin heillä on epäilys, kuinka heidät otetaan vastaan siellä,  palaako koskaan elämä entiselleen, osaavatko he elää mitenkään, koska elämä ja kaikki rakenteet ovat hajonneet pirstaleiksi.

Kirjan tarina ei oikeastaan pääty mihinkään vaan loppu jää avoimeksi, ei tiedä mihin kukakin nainen lopulta menee ja miten heidän elämänsä järjestyy. Hyvin riipaiseva kertomus on tämäkin. 4/5  

Helmet lukuhaasteessa kohtaan 2. Kirjan on kirjoittanut opettaja

 

5.2. Lardot Raisa; Raisa & André, WSOY 2015

Erään rakkauden tarina. Tämä on kokoelmateos seuraavista teoksista; Andy ja Vera 1997, Hän jäi elämään 1973, Sammakkoprinssi 1987, Morsian 2015.

Joskus nuorempana olen lukenut kirjailijan Ripaskalinnut ainakin, joten siksi lainasin tämänkin kirjan.

Ensimmäinen osa olikin heidän tapaamisensa tarinaa, ja rakastumista. Vepsäläissyntyisen Raisan ja belgialais-taustaisen ruotsinkieltä kotikielenä puhuvan Anrén tutustumisen ja yhteiselämän alkua oli mukava lukea. 

Sitten Lardot kertoo tuosta traagisesta onnettomuudesta, jossa hänen miehensä vammautui pahasti. Omaishoitajuuden kertomus on raastavaa luettavaa. Sammakkoprinssiä en jaksanut kokonaan lukea, en oikein ymmärtänyt sitä. Viimeinen osa on myös omaishoitajan kertomusta päivien kulusta ja niiden vaikeuksista. Vuosikymmeniä omaishoitajana on raskasta, mutta rakkaus on hyvin voimakas. Loppuvaiheessa oli heillä avustajia ja hoitajat kävivät arkipäivisin, mutta pääosin huoli ja hoitamisen vastuu on ollut hyvin raskasta. Tämän kirjan tapahtumat ovat totta.

Tämä kirja sopii  Helmet lukuhaasteen kohtaan  17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

TAMMIKUU 10 kirjaa

31.1. Hargla Indrek; Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka, Moreeni 2015

Kas kummaa kun sattui tämä kirja olemaan jatkoa edelliselle Apteekkari Melchiorin tarinalle, jonka luin viime vuonna lokakuussa. Onhan tämä odottanut hyllyssä marraskuusta asti lukemista.

Edelleen kirjassa kerrotaan Tallinnasta  v.1432 tarinaa, vietetään uskonnollista Pyhän Ruumiin juhlaa. Vähän ennen sitä dominikaanisesta luostarista löytyy vanha kronikka. Kirja, johon on kirjattu edellisen vuosisadalla tapahtuneita asioita. Tuttu veli Hindric saa tehtäväkseen jatkaa sitä kronikkaa, ja hän tutkii niitä entisiä kirjoituksia ja joku tieto niissä järkyttää hänet syvästi pois tolaltaan. Siinä juhlahumin jälkeen alkaa löytyä kuolleita kaupunkilaisia,  ja Melchior tietysti alkaa tapansa mukaan niitä tapauksia selvittää. Juttuun liittyy nuori neito Carstine joka on halunnut vetäytyä Pyhän Johanneksen vaivaistaloon auttamaan spitaalisten hoidossa, sekä myös hänen kaksi veljeään. Kirjassa kerrotaan hyvin perinpohjin Tallinnan historiaa ja tapahtumia ennen ja silloin. 

Myös apteekkarin poika Melchior on palaamassa Lyypekin kautta apteekkariopettajansa luota takaisin isänsä oppiin, mutta hän sotkeutuu johonkin asiaan siellä Lyypekissä. Ja hän taitaa jääda vielä kirjan lopussa Lyypekkiin joksikin aikaa.

Vaikka tässäkin kirjassa on 381 sivua tiheästi kirjoitettua tekstiä, on tämä niin mielenkiintoista luettavaa, ettei kesken voi jättää. Ja jos seuraava sarjan kirja tulee vastaan, niin jatkan näiden lukemista. 4/5 Helmet lukuhaasteessa laitoin kohtaan 3. Historiallinen romaani

28.2. Oranen Raija; Marsalkan ruusu, Otava 2018

"Verevässä historiallisessa romaanissa vanha marsalkka Mannerheim saa vielä kerran kokea humalluttavan rakkauden. 

Talvella 1945, kun marsalkka on Suomen presidentti, hän oleskelee terveytensä ja turvallisuutensa vuoksi Portugalissa, piilossa julkisuudelta ja eristettynä vain adjutantti ja henkilääkäri seuranaan. 

Marsalkka suunnittelee muistelmiensa kirjoittamista ja käy läpi kokemuksiaan, sekä voittoja että tappioita, ja muistelee sotatantereiden tilanteita, menneitä rakkauksiaan, naisia ja hevosiaan. Soturin hallitun olemuksen ytimessä sykkii romantiikannälkäinen sydän." Kirjan takana lukee.

Useamman kerran jätin tämän lepäämään ja taas jatkoin lukemista, onhan tämä kirja ollut jo usean kuukauden lainassa. En varmaan ihan kokonaan lukenut tätä, vaan alun ja jotain sen jälkeen ja lopun.  491 sivua ja aika pientä tekstiä. Historiaahan tämä on. Tosiaan tuntuu hyvin elävältä Mannerheim tässä kirjassa, on hyvin kerrottu hänen ajatuksiaan. Hän ihaili paljon Ruusua joka kasvoi hotellin seinustalla. Se ei ollut aivan Valkoinen ruusu, vaan melkeinpä oranssi, mutta vaaleampi ja muuttuu vähitellen lohen väriseksi.

Ei tätä pysty kevyesti arvioimaan, tosin kun en vielä ihan jokaista sivua lukenut.

 

 

25.1. Mäkinen Heidi; Ei saa elvyttää, Karisto 2020

Auri on jo vanha nainen ja tuskastunut vanhenemiseen ja elämänsä tyhjyyteen. Hän on ollut  menestyntyt hammaslääketieteen professori, joka on antanut kaikkensa työlleen aikoinaan. Sitten hänet on saatettu pois työhuoneestaan, vaikka hän ei olisi halunnut lähteä. Hänen miehensä on jo kuollut ja tytär on töihinsä väsynyt terveyskeskuslääkäri. Lapsenlapsi on paras omainen Aurin mielestä, Inka, joka on vegaani ja muutenkin luonnonystävä. Auri ei ole sietänyt lapsia, eikä paljon ollut tyttärensä kanssa tämän ollessa pieni. Nyt Tekla tytär kyllä pitää äidistään huolen. Auri liikkuu Leopardi rollaattorinsa kanssa joskus taksilla ja on kovin kaavoihinsa kangistunut. Kerran hänet bongaa Natalia, joka on rahan tarpeessa oleva nuori nainen, joka tekee keikkatyötä siivoojana. Natalia lyöttäytyy Aurin avustajaksi ja jossain vaiheessa tuntuu että tämä taitaa kupata vain rahaa Aurilta. Mutta kirjan loppupuolella heidän suhteensa normalisoituu avustamiseen, mutta Natalia kyllä hakee myös Teklan kieltämiä viinipulloja Aurin pyytämänä. 

Jossain vaiheessa tuntui, että jätän kirjan kesken, kun meno meni vähän oudoksi. Mutta sitten päätin lukea koko kirjan. Tässä nyt oli taas kaikki vanhuuteen ja sairauteen kuuluvat kuluneet ajatukset mukana esimerkiksi puhelimyyjät, alkoholi, eutanasia, yksinäisyys, virtsankarkailu, itsepäisyys. Mutta kuitenkin loppujenlopuksi tulihan tuo luettua. 3-/5

 

22.1. Matti Mäkelä &Tero Tähtinen; Vanha metsuri ja metsähippi, kirjeenvaihtoa 2013-2014  Kustannus oy Savukeidas 2014

Varasin tämän kirjan ihan sattumalta, kun huomasin että toinen kirjeiden kirjoittaja on minun entisestä kotipaikastani. Sitten kävi ilmi, että toinen kirjoittaja asuu nykyisessä kotipaikassa. Joten jollain lailla tuntui tutulta lukea heidän kirjeenvaihtoaan. 

Tämä kirja ei ole sitä, mitä yleensä luen, mutta kuitenkin on mielenkiintoista lukea näiden kirjailijoiden mietteitä kirjoista, kirjailijoista, urheilusta yms sen ajan tapahtumista. Kirjeet ovat vuoden ajalta, tosiaan aiheet  "lainehtivat jääkiekosta jälleensyntymään, metsienhoidosta metafysiikkaan,  ja Teemu Selänteestä Krishnamurtiin" kuten Tähtinen luonnehtii aiheita kirjeessään Mäkelälle. Surumielisyyttä taisi kirjeenvaihdon loppu tuottaa heille jo silloin ja nyt kun tietää, että Matti Mäkelä poistui 2019 kesällä keskuudestamme, en tiedä ehtikö hän käydä Tähtisen kanssa Kintulammen luontoon tutustumassa. Mielenkiintoista kuitenkin lukea tämä melko harvoin kirjastosta lainattu kirja.

Tämä sopii Helmet lukuhaasteen kohtaan 25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

 

 

 21.1. 21 Pakkanen Outi; Maanantaihin on paljon matkaa, Gummerus, 2012 (pokkari) alkuperäinen v 1975

Varasin tämän kirjan kirjastosta, kun epäilin sen olevan lukematon, ja niinhän se olikin. Tämä kirja oli pieni pokkari, jossa oli 179 sivua. Lukemista haittasi paljon tämän kirjan likaisuus. Piti etsiä hanskat sitä pidellessä. 

Kirjan keskeinen paikka on Benjamin's pubi Helsingissä, ja muutenkin liikutaan Punavuoressa ja Eirassa. Eräs nuori nainen löytyy pubi illan jälkeen kuolleena asunnostaan. Hän vaikutti olevan kunnollinen perhetyttö, joka kävi viikottain kotonaan syömässä vanhempien luona. "Benkun"pubiin kerääntyvät ihmiset ovat kaikki jotenkin sekaantuneet juttuun, ainakin he siellä selvittelevät juttua. Sitten löytyy toinenkin nainen joka on surmattu samalla tavoin kuin ensimmäinen. Komisario Antti Viitala tässä sitten selvittelee näiden ihmisten tekemisiä.

Mulla on nämä ensimmäset Pakkasen dekkarit jääneet vähän vieraiksi, joko olen ne niin monia vuosia sitten, ennen blogiin merkintää lukenut tai sitten lukematta. Enemmän olen pitänyt myöhemmistä hänen kirjoistaan. Monesti en pidä muutenkaan pokkareiden lukemisesta, vaikka ovathan ne vähän kevyempiä pitää kädessä. 3-/5 

 Tämän kirjan lukemisen jälkeen keräsin kaikki Pakkasen dekkarit erilliseen tiedostoon, jotta selvisi olenko kaikki lukenut. Löytyihän niistä sitten lukemattomia n.5 ainakin, vaikka monen nimi tuntuu tutulta. Nyt voin niitä etsiä sitten luettavaksi.

20.1. Steel Danielle; Päivien loppuun saakka, WSOY 2013

Tämä romaani tuli lainattua silloin ennen korona sulkua ihan summamutikassa. Minusta tuntuu,etten ole lukenut moniakaan hänen kirjoistaan. En muista niitä. Kuitenkin hänen kirjansa ovat tietääkseni suosittuja. 

Kirja on kaksiosainen rakkaustarina, ensin kertoo Bill ja Jenny 1975.  Jotenkin minusta se oli kirjoitettu kuin tarinan ulkopuolelta. Henkilöt eivät olleet jotenkin läsnä tekstissä. Tuntui että kirjoittajalla oli hirveä kiire kertoa tarinaa. Bill oli juristi, joka vaihtoi ammattia ja opiskeli papiksi. Jenny työskenteli muodin parissa, ja oli tosi menestyvä ja kiireinen. He tapasivat toisensa ja heti rakastuivat. Billin perhe piti Jennyä alempiarvoisena, koska hänen perheensä ei kuulunut yläluokkaan kuten Billin perhe. Heidän rakkautensa kesti tämän arvostelun. Bill sai pappisviran kaukaa toiselta puolen Amerikkaa, niinpä Jenny jätti työnsä NewYorkissa ja muutti sinne pienelle paikkakunnalle. 

Ensimmäisen osa ei päättynyt hyvin. Ei ollut sopivaa yölukemista, vaan valvotti lopunkin yötä. 

Toinen osa kertoo Robertin ja Lillibetin tarinan v. 2013. Tämä oli jotenkin paljon miellyttävämpi lukea. Lillibet kuuluu Amissiyhteisöön, jossa hän hoitaa kotia isänsä ja monen velipoikansa kanssa. Hän on yli 20 vuotias tyttö,  jolla on erikoisempi harrastus. Hän on salaa kirjoittanut vihkoihin romaania. Sattumalta hän pääsee pari kertaa viemään hevosella maitoja meijeriin, mikä ei todella kuulu hänen töihinsä. Lillibet löytää kirjan puistonpenkiltä, josta saa otettua kustantajan nimen ja osoitteen. Meijerin edustaja on ystävällinen ja lähettää hänen vihkonsa tälle kustantajalle. Bob sattumalta huomaa ne ja lukee ja ihastuu romaaniin. Amissiyhteisö on suljettu, eikä ole monta mahdollisuutta Bobin saada yhteyttä Lillibetiin.  He tapaavat lopulta ja heti tuntuu että he ovat jo ennenkin tunteneet toisensa.Enpä enempää kerro tästä...Kuitenkin tämä toinen osa lopulta sai minutkin pitämään tästä kirjasta. 3/5

17.1. Colgan Jenny; Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Gummerus 2020

Vihdoin pääsin tätä kirjaa lukemaan. On ollut pitkään varattuna, varasin heti luettuani edellisen Uusia lukuja ja onnellisia loppuja-kirjan.  Tämä on aivan yhtä hyvä, mielenkiintoinen ja jännittäväkin kirja lukea kuin edellinen. Konkurssi ja parisuhteen muutos pakotti Pollyn etsimään asuntoa, eikä se olekaan ihan helppoa. Polly etsii aikansa Plymouthista, mutta ei tyydy likaisiin kimppakämppiin. Hän laajentaa etsintäaluetta ja löytää halvan asunnon kauempaa, Cornwallista, eristyksissä olevalta saarelta, jonne pääsyä säätelee vuorovesi. Sekin asunto on huonossa kunnossa, katosta paistaa taivas ja  on likaisessa kunnossa, mutta siellä on tilaa...ja leipomo. Polly on jo pitkään harrastanut leivontaa. Muutakin vaikeutta on vuokraemännän kanssa, joka on hyvin kielteisesti suhtautuva äreä leipäkauppias.

Polly kuitenkin solahtaa kylän toimintaan ja tutustuu ihmisiin.  Aloittaa vähitellen leipoa leipiään, joiden ohjeet muuten löytyy myös tämän kirjan lopusta.

Valloittava ja hyvä kirja lukea. Muutenko sitä pääsisi Cornwallin rannikolle, meren rannalle raikkaisiin tuuliin, kuin kirjan tarinan mukana. 5/5

Helmet lukuhaasteessa sopii ainakin kohtaan  29. Kirjan henkilön elämä muuttuu 

 

13.1. Siliämaa Mari; Kaikki sade alkaa ylhäältä, Toiset tarinat, 2019

Tämän lyhyen( 164 sivua)  kirjan lukaisin sitten hyvin nopeasti.  

Rakkaudestahan tämä kirja kertoo, joten Helmet lukuhaasteeseen n:o 6 laittaisin. 

Aika erikoinen on tämä kirja. Nuori pappi Ulriikka rakastaa vahvasti Johannesta. Heillä on ollut esiaviollinen suhde ja Ulriikka suunnittelee häitäkin ja odottaa raastavassa ikävässä Johannesta työreissultaan luokseen. Mutta toisin käy. Ulriikka pettyy ja raivostuu täysin Johanneksen suunnitelmien muutoksesta. En enempää paljasta juonta, mutta aika oudolta tuntui lukea tätä kirjaa.

Pastorikin on ihminen.  Kertomus pääosin kertoo vähän yli viikon tapahtumista, jolloin tuntuu satavan koko ajan vettä. Tässä ajetaan pyörällä, joten myös kohtaan 22 Helmet haasteessa tämä sopii. 

Kirja on tämän kirjailijan toinen teos. 

Aika erikoinen lukukokemus, ravistelee jotain kohtaa mielipiteestäni kirkon työntekijästä :) 3/5

13.1. Lotta-Sofia Saahko; Papan kanssa kahvilla, Tammi 2020

Sain tämän kirjan varattuna maanantaina ja nyt keskiviikkona luin viimeiset luvut.  

Youtube-videoista ja myös Tv;stä tutut Lotta ja Pappa kertovat kirjassa niin nykyisiä tarinoita kuin muisteloita vanhoista evakkoajoista. Jorma-pappa oli pieni poika kun perhe joutui Karjalan Impilahdelta lähtemään evakkoon, ja kas olivat ensin joutuneet Liperiin, silloin piti mennä sinne mihin osoitettiin ja sieltä sitten jonkun ajan päästä Outokummun Kuusjärvelle. 

Lotta kirjoittaa joka luvun alussa ensin Papan kanssa nykyisiä pieniä juttuja, kuin alustuksia seuraavaan luvun muisteloihin. Minusta tämä oli uusi ja virkistävä tapa kytkeä vanhat muistelut nykyaikaan. Tällaista en ole kirjoissa ennen tavannut. 

Kirjasta selviää koko pitkä matka Karjalasta lapsuudesta, kouluikään, nuoruuteen ja nykypäivään asti, tosi positiivisesti muisteltuna, vaikka raskaita aikoja ja matkoja ovat olleet.

Tästä kirjasta sain paljon enemmän kuin odotin, oli tosi hyvä kirja luettavaksi. 

Jos kiinnostaa historia, vanhat karjalaiset tavat, kulttuuri, maalaiselämä, ilot ja murheet, kannattaa tämä ehdottomasti lukea. Koskettavin kirja, ehdottomasti, pitkään aikaan. 5/5  

Kirja sopisi Helmet lukuhaasteessa kohtaan 4; Joku kertoo omista muistoistaan

11.1. Pakkanen Outi; Naistenkutsut Otava 2020

Tämä kirja löytyi ihan varaamatta kirjastosta (on mulla varauskin ollut jo pitkään, mutta nyt sen saa poistaa) Sain tämän luettua ensimmäiseksi tänä vuonna. 

Muitakin kirjoja on kesken, enkä tiedä kiinnostaako ne enää, kun ovat olleet niin pitkään kesken.

Pakkasen kirjat olen lukenut melkein kaikki ja ajattelin, että nyt saan nauttia taas tästä uudesta kirjasta.

 

Mediajulkkis Max Luotola kehua retostelee Tvssä naisseikkailujaan ja vauvauutisiaan. Kaikki naiset ovat häneen ihanuuteensa lääpällään. Neljä hänen ex-naistaan ovat vähän eri mieltäkin, ainakin jotkut heistä tietävät miehen oikean luonteen. Lotalle, uusimmalle  vaimolle on asia paljastunut vasta äskettäin. Näiden naisten, joita ovat, Jutta, Lotta, Netta,ja Ditte tarinaa kerrotaan perinpohjin, itse Max jää vähän pintapuolisesti kerrotuksi. Enkä oikein uskonut lukiessanikaan, että näistä naisista joku olisi kostanut Maxille. Ei, hehän pohjimmiltaan rakastivat tätä.

Tämä kirja on vähän erilainen kuin edelliset, Anna Laine puuttuu tästä kertomuksesta kokonaan. Helsingissä "tutuissa"paikoissa kyllä kuljetaan.

Dekkarikuningattaren tämä kirja ei mielestäni ihan yllä entisten veroiseksi, tottakai tämä tekee mieli lukea, tietysti. 3+/5