Yli viikko on vierähtänyt

 Onhan taas vierähtänyt toista viikkoa  edellisestä postauksesta. Melkeinpä joka päivä olen tässä ajatellut että pitäisi ja pitäisi tehdä uusi...mutta se vaan jää ja jää. Nyt jos ei ala tähän, niin loppuu koko postailu.

Sorsat ja auringonpaiste 17.11.

Muutama kuva syksystä tähän ennen lumimyräkkää

Koko syksyn olen ihmetellyt tätäkin Rhododendronia eli alppiruusua joka vaan kukki ja kukki pitkään. En tiedä miltä näyttää nyt, kun en ole muistanut tuon ohi kulkea.

 

Nyt ollaan taas julkisuudessa puhuttu syömisestä, että pitäisi syödä enemmän kuin 500 g kasviksia/pvä ja vaihtaa lihansyöntiä papuihin yms (eikä leivänpäälle saisi laittaa makkaraa)

 Joskus huvikseni punnitsin, että paljonko on puoli kiloa, niin piti taas kokeilla.

Tosin onhan tässä kuvassa hedelmiä nyt, mutta kuitenkin minusta kasviksia tulisi aika helposti tuo 500 g

Vasemmalla kuvassa oli vaan mitä sattui olemaan pöydällä (560g) ja oikeanpuolisen kuvan ruuat söin ainakin. Miten helposti tulee lisää kun laittaa tuohon vaikka porkkanan, tomaatin tai mitä nyt sattuu olemaan. Kuoriminen tietysti vähentää painoa. Mutta jos ajattelee puolta kiloa vain pakastevihannespusseina tai pelkkänä lehtisalaattina, niin jo vähän tökkii minua ainakin.

Aurinkoisia päiviä oli ja en vaan pääse ohi tällaisista maisemista ilman kuvaamista.

19.11. 2024

Sitten seuraavana päivänä tulikin lumituisku, kerkisin kävellä aamupäivällä kerran ennen sitä. muttaillalla olikin sellainen tuuli ja pyry ettei tehnyt mieli lähteä.

22.11. sai kyllä tallata ihan omiakin polkuja lumihankeen :)

Kyllähän se maisema muuttuikin valkeaksi

Pakkasia ei ole ollut vielä paljon ja jo ovat auranneet näitä polkuja, vaikka vielä hyvin pääsee kulkemaan vaikka ei kaikkia aurata. 

On tosi hyvä kävellä ollut ulkona, joskus sauvojen kanssa tai ilman, kyllä se vaan virkistää mieltä.

Kävin myös katsomassa keskustan touhuja, ei tule lähdettyä sinne ihan huvikseen usein, vaan piti käydä katsomassa Keskustorille pystytetty joulukuusi. Vaikka ilman valoja.

Lauantaina olisi ollut joulunavaus tapahtumia, mutta ei vaan tullut lähdettyä, ennen olen käynyt katsomassa Jouluparaatia, mutta nyt jäi.

Sokoksella kävin salaatilla, niin oli tuoli odottamassa Joulupukkia

On ollut tässä sellainen Jumi, enkä edes tullut lähdettyä Käsityömessuille, eikä oikein muuannekaan kun vain kauppaan ja kävelylle. En tiedä miten tästä jumista pääsee, ei luista mikään, on vaan kylmä ja tympii. Olen pakottautunut neulomaan, mutta lukeminenkaan ei suju. Tuleekohan yhtään joulukorttiakaan tehtyä, ei ole kohta paljon aikaa viedä niitä keräyspaikkaan, postiin ehtii laittaa, mutta en montaakaan laita. 

Mutta saa nähdä. Ainakin tähän sanon vaan Moi Moi!

Marraskuista hiljaiseloa

 Tervehdys taas!

Pieni päivitys taas tässä vaiheessa. 

 

 Nämä näihin kuusiin kiinni jääneet koivunlehdet näyttävät tässä harmaassa säässä kuin pieniltä kynttilöiltä. Kuva arboretumin kivikkopenkistä.

Niskakipu on kyllä hellittänyt, mutta lauantaina sain kyllä hautoa sitä lämminvesipullolla ja senjälkeen olen pitänyt neuleita niskassa ja melkeinpä olisi parempi talvitakki päällä istua sisälläkin. On niin kylmän kalseaa ja vetoista tässä asunnossa. 

Vaikka kyllä se ulkoilu helpottaa vähän sisällekin tultua, kaippa verenkierto vilkastuu kävellessä. Nyt on ollut hyvä vielä ajella pyörälläkin, olen käynyt joka päivä ajelemassa. 

Yksi asia jonka luulen aiheuttaneen niskakipua oli kun innostuin kokoamaan itsellä ollutta palapeliä, jossa on vain 500 palaa ja se on sopivan kokoinen kasata tässä laatikon kannessa. Mullahan ei ole vieläkään pöytää jossa voisi palapeli olla levällään.

Kyllä vähän huvitti kun luin netistä jutun palapeliharrastajasta joka ammattilaisena kokoaa tällaisen puolessa tunnissa :))) Mulla siihen meni reilusti yli viikko. Ihan vaikea oli ja monestikohan meinasin laittaa tään roskikseen. Joskus vuosia sitten ostin näitä kolme erilaista ja tämä jäi silloin kokoamatta odottamaan tätä aikaa.

Katsoin kyllä niitä toisiakin, jospa joskus innostuisi kokeilemaan kasata niitäkin. Eilen kävin Tokmannilla, mutta en muistanut katsoa olisiko siellä vielä näitä pieniä palapeleja, isompia siellä kyllä on ollut ainakin mainoksissa. Mutta en haaveile niistä.

Ostin vain tämän pienen kalenterin ensivuodelle. Mietin ja mietin ostanko ollenkaan, koska hurja määrä on menneiden vuosien kalentereita ja päiväkirjoja ja on vaikea säilyttää kaikkea, mutta toisaalta ei raaski heittää poiskaan. Mutta joku on hyvä olla johon voi merkitä tulevia menoja, vaikka niitä onkin vähän ollut. Aina voi niistä katsoa miten on aika kulunut ennen, kun nyt on ollut hyvin vaikea ajanjakso taas nämä kuukaudet.

Tällä viikolla kävin katsomassa Vapriikissa Songlines Australian seitsemän sisarta-näyttelyn. Se oli niin erikoinen, huikea ja värikäs, että pitää sitä miettiä ja teen eri postauksen. 

Hyvää marraskuun jatkoa!

Kipua ja taidetta

 Tervehdys taas!

Aamulla kun heräsin oli niskaan tai olkapäähän iskenyt kai "noidannuoli", oli niin kipeä ettei pää oikein kääntynyt. Huh, eipä ole ollut ennen tällaista. Nyt kun olen lääkinnyt sekä paikallisesti että suun kautta, niin alkaa tuntua paremmalta. Vaikutti siltä aluksi, ettei uskalla lähteä kävelyllekään. Sitten iltapäivällä kävin sauvojen ja pojan kanssa pienellä lenkillä. Kai lähden vielä käymään ulkona koska näyttää niin aurinkoiselta, ennen kuin pimenee ilta.

Tänä vuonna ei tullut niin paljon kukkkia tähän marraskuun kaktukseen

Kuvaaminen on nyt vähentynyt, koska ei oikein ole mitä kuvata. Ulkonakin vain ruskeaa ja synkkää suuriman osan päivää. 

Yläbanneriin laitoin kuvaksi ruusut lumihangessa, silloin kun satoi sen lumen alkukuulla, satuin sen huomaamaan. Saa olla tuo kuva nyt ehkä loppuvuoden.

Hatanpään Arboretumissa ei juurikaan ole väriläiskiä enää. Vain nämä Arnoldinpihlajan marjat ovat jääneet puuhun.

Eilen tuli mieleen että pitää nyt aloittaa käymään vaihteeksi Museoissa, kun on museokortti voimassa vielä ja helpommin pääsee ajelemaan vielä pyörälläkin jossain. Eilen kävin Tampereen Taidemuseossa katsomassa Vuoden nuoren taiteilijan Suvi Sysin näyttelyä.

Taidetta oli esillä niin seinille ripustettuna kuin lattioillakin 

Ja kannattaa katsella video vaikka aluksi, jossa taiteilija itse kertoo itsestään ja taiteensa tekemisestä. 

Taidemuseon alakerrassa on näyttely aikaisempien vuosien Vuoden nuorten taiteesta, joita on tähän taidemuseoon hankittu monien vuosien varrella. Tämä näyttely on nimeltä Silmänruokaa

Jotenkin kyllä hätkähdytti tämä Kim Simonssonin teos Nimetön vuodelta 2003. Hänen teoksiansa oli kesällä esillä Helsingissä.

Taustalla vasemmalla näkyy Samuli Heimosen Rauta-aika v.lta 2001 

Tämä suuri teos on Kaisu Koiviston Corona v.lta 1998, jossa oli käytetty kierrätettyä turkista. Valitettevasti taustalla oleva upea ja erikoinen kolmiosainen teos unohtui tarkastella tarkemmin.

Ehdottomasti kannattaa käydä tuolla Taidemuseon näyttelyissä, jos vaan käy täällä Tampereella päin.

Oli eilenkin perjantaina paljon kävijöitä siellä. Tänään mun oli mielessä lähteä Vapriikkiin käymään, mutta tämä niskakipu lopetti ne ajatukset. Toivottavasti ei sada vielä ensi viikolla lunta, jotta pääsisi vielä pyöräilemään. 

Tässä kaikki tällä kertaa, toivottavasti tämä niskakipu menee ohi.

Pyryn päivä

 Niinkuin yleensäkin tänään pyrytti lunta, tai tänään ainakin räntää tuli koko päivän. Nyt illalla maa on tukevasti valkeana, en ole ulos illalla mennyt enää.

Aamulla tapani mukaan läksin ulos, ennenkuin ehti sataa maat ihan valkeaksi, 

vastarantaa ei näkynyt

ja kävelytiet liukkaiksi

lenkkarit kyllä kastui ja myös kaikki vaatteet

eipä tehnyt mieli enää pyörällä lähteä kauppaan, piti etsiä talvikengät,

vaikka kumisaappaat olisi ollut paremmat

Pitää nyt katsoa sulaako nämä ensilumet, jos ei niin laittaa pyörä katokseen tai parvekkeelle.

En tiedä miten tässä piristyisi, pitäisiköhän oikeasti hankkia kirkasvalolamppu.

Katsotaan. Moi moi!