Tällä viikolla kävin perinteisen alkukesäisen"pikareissun" Joensuussa. Tapasin ystäviä ja olin oman pojan luona yötä. Menomatka sujui hyvin, kun ihan sattumalta matkan alusta asti sattui viereen samaan junaan menevä naishenkilö, junanvaunukin oli sattunut samaksi, ihan outo sattuma. Jotenkin tarinointi synkkasi hyvin, ja menomatka joutui sukkelaan. Takaisin tullessa oli sitten vaikeampaa, vaikka silloinkin osan matkaa oli mukava vieruskaveri.
Erikoisen tummakukkaisen syreenin huomasin ohikulkiessa Pielisjoen linnan vieressä. Eräs pyöräilijä kulkiessaan vinkkasi että se olisi peräisin Karjalasta, ehkä Sortavalasta. Kuvassa ei ihan niin tummalta näytä mutta oli hieno. Ei ole noin tummakukkaista ennen näkynyt.
Rautatieaseman seutu oli viime kesästä selkiintynyt, mutta näyttää vielä paljon keskeneräiseltä. Kuva on otettu illalla kun tulin ensimmäisestä kyläpaikasta.
Tiistaina kuljeskelin keskustassa, tapasin toisen ystävän ja ostin kukat hautausmaalle, istutin ne hyvin pikaisesti, bussien välillä oli 15 min aikaa.
Kaupungille mennessä kuvasin Pielisjokea
Onneksi tiistaina oli kaunis ilma, melkeinpä hellettä. Huomaa kimalainen
Alppiruusutkin kukki hienosti
Vapaudenpuistoon tulee kohta pioninkukkia iso alue, varmaan upea, nyt löytyi vasta ensimmäisiä pieniä kukkia
|
Kävelykatu oli vielä rauhallinen
|
Minulla oli onni päästä taas käymään Ortodoksisen Seminaarin kirkossa, se on näin kesäisin auki
Viime kesänä kävin ensimmäisen kerran ja se toi taaskin ihan saman ihastuksen huokauksen kun ovesta menin sisälle, enkä ollut ainoa.
Bysanttilaisen perinteen mukaisesti tehty Pyhän Johannes Teologin kirkko
Kukista alemmat kuvat otin siitä Seminaarin lähistöltä
Ystävän kanssa käytiin kahvilla Marttakahviossa, oli hyvä, ihan vielä lämmin karjalanpiirakka. Niitä paistetaan siinä torilla kahvioon myytäväksi.
Pojan kanssa käytiin myös syömässä ja sitten katselin kaupasta kesämekkoa, mutta ei sopivaa löytynyt.
Keskiviikkona olikin jo poislähtö tiedossa, ja kävin vielä bussilla kaupungilla koska sataa loruutti vettä koko päivän.
Kävin Carelicumin Hilma museossa, jossa oli näyttely; Ennen näkemätöntä Kotien aarteita museon kokoelmista. Siitä sitten kirjoitan jotain seuraavalla kerralla...
Moi moi! Hyvää kesää!