Joskus, aikoja sitten oli Repolaisen haasteeseen vastaukset 25 kohtaa lapsuudesta Koko elämää-blogissa.
Oli mielenkiintoista lukea niitä ja ajattelinkin itsekin tehdä sen haasteen joskus. No siitä on aikaa..niin lapsuudesta kuin siitäkin Koko elämää blogi-kirjoituksestakin. Mutta olen kirjoittanut jo aikaisin keväällä lapsuudestani 11 sivua läppärille, ehkä se on liian pitkä juttu julkaistavaksi, kun tästäkin tuli jo aika pitkä.
Repolaisen-haaste;
25
kohtaa
lapsuudesta Koko elämä blogin kautta...
1.
Missä synnyit?
Joensuun
keskussairalassa. En muista
kuulleeni synnytystarinoitani,
mutta äiti oli jo vanha ensisynnyttäjäksi joten varmaan tarkkailtiin
hyvin. Siihen aikaan oli
kunnanlääkäri, kaikeksi onneksi äiti ei ollut ottanut sitä
kuuluisaa pahoinvointilääkettä raskauden aikana.
Vanhemmilla
oli silloin isompi maatila, joka oli sitten jäänyt isän pojalle.
Lapsuudessani asuttiin vanhalla kansakoululla jossa oli tilaa, mutta ei ollut
mukavuuksia ja oli puulämmitys.
2.
Onko sinulla sisaruksia?
Ei
ollut kuin muutaman vuoden vanhempi sijaislapsi, joita siihen aikaan
kutsuttiin kasvattilapseksi. Hän
lähti toiseen paikkaan
ennen kuin menin kouluun. Isän
pojan perheeseen ei ole ollut mitään yhteyksiä.
|
Kuvia v:lta 1958-1961
|
3.
Olitko päivähoidossa?Ei
silloin ollut
maaseudulla päivähoitoa.
Pikkutilalla oli aina vanhemmat
kotona, jos ei äiti tai isä, niin meillä oli vanha Anni-täti
vuokralaisena peräkamarissa,
niin hän varmaan piti silmällä joskus, tai istuin hänen kamarissa
sohvan kannella.
4.
Kuuluiko lapsuuteesi lemmikkieläimiä?
Meillä
oli lehmiä, joita pelkäsin ja kanoja. Kissoja oli myös ja kerran
minulla oli harmaa kani.
Vaikka kuinka tingin, koiraa
en saanut koskaan.
5.
Muistatkos vielä aikaa, kun ei ollut turvavöitä, turvaistuimia
eikä pyöräilykypää?
Kyllä.
Meillä ei ollut koskaan omaa autoa, joten joskus kuljettiin
tuttavien kyydissä esim marjamatkoilla. Muuten kuljettiin asioilla
”Ruposen ruskeilla” linja-autoilla kylälle
kauppaan tai
kaupunkiin. Niitä
meni ehkä yksi suuntaansa aamulla ja tuli illalla takaisin.
Muistan
kun sain lopulta polkupyörän, joka ei ollut enää lastenpyorä
vaan vähän isompi, sillä sitten opettelin ajamaan ja myös
koulumatkoja kuljin sillä.
6.
Millaisia leikkejä leikit, muistatko lempileluasi?
Pienenä
minulla oli paljon erikokoisia nukkeja, kerran äiti ompeli mulle
lampaan. Olin jo vähän isompi, kun pyysin syntymäpäivälahjaksi
punaisen apinan, jonka nimi
oli Manolito. Sain
valita sen tavaratalon leluosastolta.
Kesäisin
leikin paljon metsässä ja kiipeilin puihin joita
olin nimennyt Vihervaaran Annan
tapaan. Juoksentelin myös rannalla ja kiipeilin kiville. Luin
kirjoja kun opin lukemaan, piirtelin kaupasta kääreenä tulleille
papereille, ei ollut vihkoja usein. Joululahjaksi olin kai saanut
lyhyet värikynät. Monesti olin yksin, joskus pääsi
naapurintyttöjä leikkimaan meille.
7.
Mikäs sinusta piti tulla isona?
Saattoi
olla mielessä jotain niiden kirjojen mukaan joita milloinkin luin,
esim lentoemäntä tai sairaanhoitaja. Aika
nuorena tajusin, ettei minusta ole lentoemännäksi, koska en ollut
kaunis ja pituutta ei tullut tarpeeksi.
8.
Olitko kiltti, vai "kauhu"kakara?
Olin
erittäin kiltti ja ujo lapsi. Varmaan
en sanonut itsenäisesti mitään vieraille aikuisille. Oli
jännittävää
jos mentiin kylään jonnekin ja piti antaa kättä kaikille tuvassa
oleville ja niiata ja sanoa Päivää, huh. Onneksi on se tapa
hävinnyt... 9.
Olitko "avainkaulalapsi" vapaa tulemaan ja menemään? Vai
tiesikö vanhemmat tarkkaan missä milloinkin liikuit?
Ei
ollut avaimia, ei kotiovet edes olleet lukossa päivällä, yöksi
kyllä lukittiin. En tiedä tiesivätkö missä liikuin, omalla
pihalla ja tontilla kuitenkin. Ei ollut missä ”kylillä”
kuljeksia, ei mitään kaveriporukoita. Vain koulumatkoilla
kuljettiin kylätiellä kun
olin lapsi, nuoruudessa sitten käveltiin tyttöporukassa ja
katseltiin poikia.
10.
Oliko sinulla rakas unikaveri, entä valot pois vai päällä
nukkuessasi?
Oli
tämä apina Manolito
sitten kun sen sain. Kissat varmaankin vietiin navettan yöksi. Eikä ollut valoja yöllä, korkeintaan kuu ja
tähdet valaisi. En muista, että olisi ikkunoihin vedetty mitään
pimentäviä verhoja erikseen. Yhdessä ikkunassa kuitenkin oli vielä
sodanaikainen paperinen pimennysverho vielä ihan lapsuuden aikaan.
Jossain vaiheessa
sitten oli
yöllä paristolla toimiva sähkölamppu, jos tarvitsi yöllä valoa.
11.
Millainen oli ensimmäinen koulupäivä - mitä siitä muistat?
Äiti
vei kouluun varmaan pyörän
tarakalla ja siellä sai äidit
olla vähän aikaa. Muistan kun yksi tutun perheen poika itki, kun
hänen äitinsä läksi. Kai mulle oli
hankittu koululaukku ja penaali, ehkä kyniä, vaikka koulusta ne
saatiin sitten. Muistelen että piti olla leivät mukana ja jonkun
keiton sai koulusta, mutta en nyt ole varma.
12.
Lempiaineesi koulussa?
En
muista olleen mikään erityisesti, taisin olla lukuaineissa tasaisen
keskinkertainen. En osannut
lukea kouluun mennessä. Liikunnassa
olin
aina huonoin, hiihtokilpailuissa viimeinen.
13.
Kiusattiinko sinua koulussa - tai kiusasitko itse muita?
Aina
sellaista tavanomaista kiusaamista pojat harjoitti, en muista
kiusanneeni itse. Kerran sain ”turpaani” kun yksi pois syytti
minua sellaisesta, mitä en tiennyt tehneeni.
14.
Mieleen jäänyt koulumuisto?
Kouluun
käveltiin talvella, mulla oli matkaa pari km:ä. Kerran kovalla
pakkasella äiti vei minut
linja-autoon, joka oli koululla vasta tunnin
jo alettua. Sitten piti koputtaa luokan oveen ja sanoa että anteeksi
kun olen myöhässä. Toiselta luokalta lähtien sai ajaa pyörällä
koulumatkat, ei toki talvella, jolloin hiihdettiin. Muilla
koululaisilla oli pääosin matkaa enemmän 5;kin km:ä. Yleensä
ei autolla kuljetettu ketään.
15.
Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
Vanhempi
naisopettaja. Häntä pidettiin vaativampana ja ankarampana, kuri
oli hyvä, mutta kun oli pieni
kyläkoulu niin kaikkihan tunsivat toisensa.
16.
Millaisia ystävyys-suhteita syntyi varhaislapsuudessasi?
Äidin
koulukaveri asui samalla kylällä, joten heillä käytiin usein
kylässä ja tytär oli samalla luokalla. Hänen
ja hänen sisarensa kanssa ollaan nytkin yhteyksissä ja tapaan heitä
kun käyn kotiseudulla. Muitakin koulukaveruuksia jatkui aina
keskikoulun loppuun asti. Kun en jatkanut lukioon enää, niin
moniakaan en ole sitten tavannut. Tekisi
mieli kuulla jotain muistakin koulukavereista.
17.
Keräilitkö jotain?
Kyllä,
karkkipapereita ja Anttilan kuvastosta leikkelin kauniita mekkojen
kuvia ja liimailin vihkoon, jonka olin saanut joululahjaksi.
Ei
ole pitkä aika kun se punakantinen vihko tuli eteen, mutta en muista
hävitinkö sen jo.
18.
Harrastuksesi?
Koulunkäynnin
lisäksi ei ollut mitään
kerhoja tms harrastuksia.
Kirjoja luin, mitä koulun kirjastosta sai lainata, eli kaikki ne. Sain
kirjoja myös joululahjoiksi. Kirjoitin myös päiväkirjaa pienestä
pitäen, mutta niissä lukee yleensä
vain päivämäärä
ja millainen ilma, ketä kävi, tai missä käytiin ja olinko poissa
koulusta tai tehtiinkö
heiniä.
Kesällä
uin järven rannassa, jos äiti
ehti vahtimaan ja myöhemmin yksin. Kesälomalla odotin paljon
uimakoulua. Joka
kerta kun maitopöytään ilmestyi joku ”lakaatti”, niin piti
käydä katsomassa oliko se uimakoulusta ilmoitus.
Kesällä
oli myös ”pakko” tehdä kasvimaalla kitkemistä ja olla myös
heinäpellolla vähintäänkin haravoimassa. Sienestys ja marjankeruu
oli sitten
syksyllä.
19.
Mitä kuului perheesi loma-aikoihin?
Ei
lomailtu ainakaan silloin kun oli vielä lehmät. Joskus käytiin
Posti-autolla äidin sisaren luona kylässä, siellä
oltiin yötä aina. Silloin
piti hankkia lehmille hoitaja. Käytiin
myös toisen äidin
sisaren luona. Bussilla
päästiin vain toiseen suuntaan ja seuraavana päivänä takaisin.
Isän sukulaisia asui lähempänä ja siellä käytiin useamminkin
kylässä. Koskaan ei ollut
mitään puhettakaan ulkomaanmatkoista.
20.
Olitko äidin vai isän tyttö, kumpi piti kuria?
Koska
olin vanhoilla päivillä saatu, pitkään odotettu lapsi, varmaan
pidettiin yleensä kuin kukkaa kämmenellä. Muistan kyllä
kiukunneeni ja saaneeni piiskaa. Tukka mulla oli jo lapsena niin
huono etten muista saaneeni tukkapöllöjä. Isä saneli kyllä
meidän perheessä ns.kaapin paikan.
21.
Oliko perheessäsi tupakoijia, entä käytettiinkö alkoholia- koska
itse kokeilit ensimmäisen kerran?
Isä
oli sotia käynyt veteraani jolla oli tapana käydä markkinoilla ja
maitotilipäivinä kaupungissa, josta saattoi tulla ”juoppokööri”
hänen tuttavia miehiä sitten juomaan ja tupakoimaan meidän
olohuoneeseen. Ei ollut kivaa katsoa sitä humaltumista ja ehkä
kinaamistakin, yksi heistä oli humalassa enemmän agressiivinen. He
yleensä lähtivät sitten yöksi pois, isä ei juonut monena päivänä
peräkkäin onneksi. Hän oli reumaattinen ja kipeä sitten enemmän.
Joskus äidin kanssa lähdettiin naapurin mummon luokse silloin, mutta
tultiin yöksi kotiin. Ei tupakoitu muuten. Äiti
ei juonut.
Ite
ostin 10 kpl pikkupaketin tupakkaa joskus 14 vuotiaana, ja äiti ne
sitten haistoi, saarnahan siitä tuli. Ensimmäisen humalani muistan
kyllä, kun tanssilavalle mennessä juotiin maitolaiturilla,
ehkä joskus yli 16
vuotiaana näiden
tyttökaverien kanssa.
22.
Lempiruo'at lapsuudessa?
Äidin
tekemänä
lanttukukot ja karjalanpiirakat.
Pienenä
mulla ei ollut ruokahaluja
ja olin aneeminen, varmaan ruoka oli aika yksinkertaista
siihenaikaan. Omassa maassa kasvatettuja vihanneksia ja perunaa
syksyisin, kaupasta on ostettu vain kahvia, suolaa, sokeria
ja lihaa joskus, jos ei ollut teurastettu vasikkaa. Juustoja
ja voita tuli meijerin kautta, hinnat sitten vähennettiin
maitotilistä. Perunaa riitti
kellarissa ja lantutkin säilyivät hyvin, äiti säilöi punajuuret
syksyllä sekä suolakurkut. Vesipuolukat
oli kyllä hyviä, ne olivat paljon makeampia kuin survottuna.
Kun ostettiin jääkaappi jossa oli pakastelokero, joskus tilattiin meijeristä vaniljajäätelöäkin.
23.
Saitko pukeutua mieleisiisi vaatteisiin, vai "puettiinko sinut
lapsuudesta nuoruuteen asiaan kuuluvasti"?
En
osaa sanoa mitä kuului -60 luvun lapsuuden
vaatteisiin. Eipä ollut rahaa
ostella minkään muodin mukaisia vaatteita. Mekkoja
ostettiin ehkä pari kertaa vuodessa kaupungista, joskus
ompelutettiin naapurissa olleella ompelijalla. Ostomekot
olivat yleensä omanmielenmukaisia. Yhdestä
jakkupuvusta on kuvia ja tykkäsin siitä vaateparresta paljon.
Joskus
ennen koulujen alkua
isä antoi äidille 100 mk rahaa maitotilistä
ja sillä käytiin ostamassa kaupungista
kouluvaatteita, takki, hattu,
mekko, kengät ym. Eli vähän erilaista oli
pukeutuminen
kuin nykyisin. Kyllä mulla jossain
alakoulukuvassa
on sitten jo myös pitkät housut jalassa eikä mekkoa. Mutta
en saanut sellaista housupukua joka oli samasta kankaasta housut ja
lyhyt jakku, kuin ehkä joskus 70-luvulla kun ne halpenivat.
24.
Suosikkisi telkkarista ja C-kasetilta?
Isä
ei paljoa antanut katsoa tv:tä, vaikka se tuli meille jo v 1964. Ei
mitään jännittäviä saanut katsoa, ehkä jotain Onni-klovnia ja
Fakiiri Kronblomia
ja Kylli-tätiä. Me Tammelat
äiti halusi katsoa, vaikka jupinaa siitä seurasi.
Olin
varmaan jo 15 v. kun
saatiin matkaradio jota voi kuljettaa ulkona, mutta silloin piti olla
matkaradio-lupa erikseen jos meinasi lähteä
radion kanssa pyöräretkelle :D. Siinä ei ollut vielä
kasettisoitinta.
Sitten
kun sain kasettisoittimen, nauhoitin tyhjille värikkäille
C-kaseteille
musiikkia radiosta. Eihän sieltä paljon kevyttä musiikkia tullut,
mutta ainakin yksi lemppari oli Arto Sotavallan Löysin rantein :))
ja Myös Mustalaisruhtinatar operetti oli joskus
radiosta tai jostain nauhoitettuna. Varmaan itkisin vuolaasti jos
pääsisin joskus sitä oikeasti kuulemaan tai näkemään.
25.
Lapsuuden vaikutukset aikuisuuteen?
Monesti
olen miettinyt lapsuutta ja kirjoittanut siitä juttua jo
ennenkin tiedostoon.
Kyllä
sitä monesti sanottiin lapsena, että sinusta=minusta ei tule
mitään, jos sattui tulemaan huono numero kokeesta. Kyllähän minä
yleensä pärjäsin hyvin koulussa ainakin alaluokilla, ennenkuin
alkoi tympiä koulunkäynti keskikoulussa.
Oli
vaatimaton lapsuus, tultiin toimeen ei
oltu ns köyhimpiä siinä kylässä, mutta ei rikkaampiakaan,
mutta työtä se on vaatinut etenkin äidiltä. Ei
silloin ollut mitään mukavuuksia eikä vesijohtoja, ei
navetassakaan. Mutta mielestäni mulla oli kuitenkin hyvä lapsuus.
Vaikka
oli pieni perhe, niin karjanhoito (käsin lypsy, maitojen jäähdytys,
kun haet jäät ensin jääkuopasta, tonkissa maitojen vienti
maitopöydälle, talvella kelkalla ja kesällä maitokärrillä),
vesien kantaminen sisään ja ulos, tiskaaminen (vesien lämmitys
puuhellalla) leipominen (myös
ruisleivät), ruuan laitto,
uunien lämmitys, puiden kanto, pyykkien
pesu saunalla, mitä nyt tulee
mieleen tässä, on vienyt paljon aikaa päivittäin
tai viikottain.
Isä
hankki puut, pilkkoi ne ja kantoi sisäänkin,
lämmitti myös uuneja talvella, joita oli 4. Isä myös hoiti
maanviljelyn, hankki maanmuokkaajat ja viljankorjaajat (puimakone tai
leikkuupuimuri), perunankyntäjät
yms. Ei nykyihmiset voi käsittää ei
ollut koneita, traktoria tai edes hevosta.
Nykyinen
yksin oleminen ehkä on tutumpaa, kun on viettänyt koko lapsuutensa
yksinään lapsena, vaikka tässä olikin lähes 40 vuotta perhettä
itelläkin. Ehkä sitä oppi arvostamaan kuitenkin mukavuuksia, kun niitä ilman oli myös pärjännyt joskus.
Ps.Sori kun ennalta kirjoitetut rivivälit heittelee, vaikka ne näyttää postausta tehdessä aika tasaisilta.