lauantai 30. lokakuuta 2021

Tuhannes kerta

 

Ruusuja löytyi vieläkin Hatanpään Arboretumista. Tämä onkin nyt 1000. postaus, joten ruusu teille kaikille jotka käytte täällä ja myös jaksatte kirjoitella blogeja. 

Kommenttejea on nyt 9795 tullut tähän mennessä ja näyttökertoja vajaa 300 000. Ihmeellistä. 
Kiitoksia teille kaikille kävijöille ja kommentoijille!

Tosiaan pitkästä aikaa tänään läksin pyöräilemään ja voi että se tuntuikin tosi kivalta. Pari viikkoa voi olla edellisestä kerrasta. Kai vähän pelästyin välillä ollutta liukkautta ja kylmyyttä. Katotaan nyt milloin pitää kuljettaa pyörä parvekkeeelle, tai sitten katsella jostain säilytyspaikka varastosta.

Vuosi sitten juuri tähän aikaan vielä kukkivat pelargonit parvekkeella entisessä asunnossa ollessa, nyt toin ne jo sisälle, ja lehdet kellastuu valkeissa ja punainen ei taida jaksaa avata nuppujan. Tässä asunnossa on kylmempi parveke näin syksyllä, oli jo pakkastakin vähän.

Nyt on kaupoissa oranssia tarjolla, tulilatvat ja keskimmäistä en muistanut katsoa. Oikeanpuoleinen on korallimätäs. Aika jännä. Mutta minä ostin kuitenkin tutun tulilatvan vaan.

Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin  ystäväni ja kasvinkumppanini S. kaupassa käydessämme  halusi ostaa mulle Muumimukin ja sain itse valita sen. Otin tuon Taikurin lentelemässä etsimässä punaista rubiiniaan, toisella puolen Taikuri istuu yksin kuutamolla ja katselee vuoria saturnuksen vieressä. Jotenkin se tuntui minulle sopivalta ja tumman lilanpunainen oli S:nkin lempiväri. 
Hän sanoi, että sitten kun hän on kuollut, niin juo siitä kahvia ja muistele häntä. Enpä uskonut, että hän sairastui kohta ja kuoli viime kesänä.  Olen juonut kahvia siitä monesti ja nyt on näinä aikoina myös Pyhäinpäivä tulossa, jolloin muistellaan poisnukkuneita. Kynttilöitä en pääse viemään sinne.

Halloweeniä viettää jotkut nyt myös ja tekee kotiinsa ja pihalleen kaikkea karmeaa. Viettäkööt. Mutta luulen että heistä jotka ovat vastikään menettäneet läheisiään, ei tunnu kivalta kaikki sellaiset leikit.

Ostin näiden päivien kunniaksi kukan lisäksi myös leivokset, joista ensimmäisen maistelin tänään ja toinen jäi huomiseksi.
Yksin kun tässä olen niin ei viitsi leipoa itse, niitä tulisi vaan syötyä ehkä liikaa.  En tiedä leipoisko sitten synttäreiksi, ihan miten huvittaa. Nekin on kohtapuolin taas. 

Ihan hieman vaan aurinkoa välillä pilkottaa pilvien takana. Eipä tänäänkään sitä paljoa näkynyt.

Tästä asunnosta en ole tähän asti iltapimeällä käynyt ulkona enkä kaupassa, mutta torstaina läksin sitten illalla ja olin ihan häikäistyä. Siksikin kun lasit kastui kun sataa tihkutti vettä ja joka puolella oli niin paljon valoja. Monilla parvekkeilla oli hienoja valoja myös.

Kalle Päätalon muistomerkki; Maaltamuutto valaistuna

Talvi on tulossa, sen näkee myös siitä kun suihkulähteiden patsaat peitetään kuvulla.

Keskustorilla
Jonakin iltana on lähdettävä katsomaan taas Tanssivat vedet-värivalonäytöstä (se alkoi eilen) ja muutenkin on uusia värivaloteoksia laitettu, koska Tampereella on Valoviikot alkaneet. En eilen lähtenyt alkutungokseen vielä. 
 
En vielä stressaa vaikka kellojen siirto on taas ensi yönä. Kun ei ole yöunet muutenkaan niin hyviä joka yö, nukkuupa sitten aamulla mihin asti nukuttaa.
Hyvää lokakuun loppua ja Sunnuntaita!

torstai 28. lokakuuta 2021

Sumua ja harmautta...

 Tervehdys teille kaikille!
Oli harmaa ja sumuinen aamu taas ja piti käydä ihan sitä kuvaamassa rannalla.
 
Eipä näy hiljentynyt Särkänniemikään sumun läpi

torninosturitkin oli sumun peitossa.
jossain kuitenkin rakennettiin kun kolina kuului, mutta kyllähän niitä vielä rakennetaan pitkäänkin..

Kävin hakemassa vähän kahvia, jos vähän paremmin luistaisi.
 
Sumuisen aamun jälkeen kyllä aurinkokin nyt pilkistää, olisi tietysti pitänyt lähteä ulos...
 Menen sitten kun tämän kirjoitan...
 
Eilen kävelyllä koetin etsiä värejä "luonnosta"

 
Huomasin yllättäen, että tämä on 999. postaus, eli seuraava, ehkä vielä lokakuussa on jo 1000.  
Aikaa blogissa on kulunut yli 9 vuotta, eli ensimmäisistä haparoivista ajoista on kulunut ensi keväänä 10 vuotta. Enää ei ole pihaa, eikä puutarhaa jota kuvata tai josta kirjoittaa. Alussa en laittanut tunnisteita, eli en osaa sanoa mistä olen kirjoittanut eniten tms, mutta ei se mitään.
 
Kukat rantapuistossa
 Nyt kirjoittelen vaan ihan aikaa kuluttaakseni ja muuten vaan, tämä lisää paljon sisältöä elämään, jossa ei muuten ole paljoa muuta kuin herätä (jos nukkuukaan), syödä, katsella tv:tä, lukea, kävellä, käydä kaupassa ja illalla yrittää nukkua yöksi (mikä ei ole helppoa) 

Viime sunnuntain maisema Näsijärvelle

Yhtenä päivänä näkyi aamupäiväkävelyllä aurinkokin, ajattelin että on kuin jotain Halloween maisemia..synkkää


Unohdin lisätä niitä kurpitsoita tuohon

Tänäänkin oli vielä tai on aika lämmintä, melkeinpä ilman käsineitä vielä pystyi olemaan tuolla kävelyllä. Vaikka mulla yleensä on hyvin kylmänarat kädetkin. 
 
Sunnuntaina oli paljon kylmempää. Koetin etsiä jäätä tai kuuraa tms, mutta tämän jään vaan löysin .
Oli maassa olevan lampun päälle jäätynyt vesi...

Mylläsin vielä kaktusruukkua, vaikka ei pitäisi tähän aikaan vuodesta enää niitä vaihtaa multiin tms. Mutta eipä näistä "hyvä huku" jos eivät selviä talvesta, ja pimeästä.

Otin pois tuosta arabian kupista nämä 2 roikkoa. Pidin tuota pilarimaista vedessä vähän aikaa, koska se oli niin kuivan oloinen, juuria ei näissä juurikaan näkynyt. Odotan että jospa kasvaisi uusia poikasia tuohon pyöreään, josta leikkasin kesällä pään pois, koska se oli välistä kuivunut edelliskesän auringon polttaessa.

Mulla ei ole erikseen pöytää missä levitellä multia, niinpä vuoraan ruokapöydän vanhalla muoviliinalla.

Kävin kaupassa etsimässä yhtä pientä kaktusta tuohon arabian ruukkuun neljänneksi. Mutta ei ollut yksittäisiä halpoja enää erilaisia mitä mulla ei olisi. Niinpä sitten tarttui tämä mukaan. Siinä oli 6 kpl noita palleroita, mutta kun kotona katsoin sitä, niin näytti että siinä olisikin ollut elukoita...
Ajattelin katsoa juuria, mutta eihän niitä ollut, oli kasteltu piloille. Suurimmasta löytyi n 2 cm pitkä juuri. Koetin puhdistaa nämä mullasta ja myrkytin villakirvojen varalta.  Ja istutin sitten ne uuteen "multaan". Katsotaan kuinka näiden palleroiden käy.  
Viime kesänä onnistui tuon vanhan kaktuspalleron juurrutus hyvin, mutta silloin olikin valoa tarpeeksi...
Enpä tiedä mistä tällainen kaktus innostus taas tulikaan, oikeastaan yhtään uutta kasvia ei mahtuisi enää ikkunan läheisyyteen.

Tässäpä tämänkertaiset jutut...
Heippa vaan ja mukavaa viikolopun odotusta!

lauantai 23. lokakuuta 2021

Lauantaita

Vaikka en ole vielä lunta nähnyt maassa täällä, niin on kylmäää. Tuulee kylmästi joten vain pyörähdin rannalla iltapäivällä. Aamupäivällä ei ollut ihan niin kylmä. Pitää se pari kertaa koettaa kävellä ulkona, vaikka ei oikein lähellä olekaan luontoa. Siis oikeata luontoa.

Ainakin tilhillä on syömistä kunhan niitä tänne osaantuu tulla
.
Äsken kävelin tuolla, mutta ei oikein riittänyt vaatteet, vaikka on pipo ja ohut untuvatoppatakki yms. sormet jäätyi kun ei ollut villaisia lapasia. Nyt ne on jo etsittävä esille.
 Niin oli kylmä tuuli, pois käännyin.

Näillä sorsilla ei kai niin kylmä vielä ollut vaikka lumihiutaleita tulla hipsutteli taivaalta. mutta ei sen enempää.
 
Eilen sain aikaiseksi vaihtaa "multaa" ja ruukkua näille kasveille. 
 
 
Tässäkin kasvissa oli juuristossa tuollainen muovinen pussi tms, jota koetin irrotella, vaikka olihan noita juuria sen ulkopuolellakin.
 
 
Monstera Adansonii eli aarnipeikonlehti

Ajattelin että tarviis isompaa ruukkua tämä uusi kasvi, mutta eipä ollut riittävään isoa uutta ruukkua. Mutta laitoin sen nyt tähän saviruukkuun kuitenki. Meinasin lähteä ruukun ostoon, mutta enpä viitsinyt, kun en nyt heti vaihda sitä, ehtii sen ostaa ensi viikollakin. Täytyy vaihtaa sitten vielä ainakin sille toisellekin uudelle kasville isompi ruukku. 
Muokkasin samalla tämän kaktus ruukun kaktuksia ja vähän uutta multaa laitoin sekaan
 

Yhen pikkukaktuksen lisäsin tuohon oikealle.  En muista milloin nämä muut istutin, mutta jotain kaktusmultaa siihen silloin laitoin, niin se kaikki oli ihan kivikovana koppurana ja kaktusten ympärillä nekin vanhat ruukkumullan jämät ihan kivikovia.  Eli pitäisi olla huokoisempaa multaa. Ihme jos nuo ovat hengissä, voivat olla vaan kivettyneinä ja näyttää siltä.

Löysinpä vanhan kuvan niistä, yli 2 vuotta sitten otettu, kun ne tuohon istutin...tuo yksi vain on kasvanut ja muut eivät. Täytyy kyllä muokata tuota kaktusastiaa vielä uudelleeen. Tuo alkuperäinen asetelma näyttää paremmalta... 
Mulla on puute ihan normaalista sorasta jota voisi lisätä multaan. Sitä ei vaan löydä tavallisista kaupoista. Ehkä joskus jos ei kukaan näe niin vois katella jostain hiekoituslaatikosta pari kourallista. Ennen en voinut uskoa että joskus pitää etsiä soraa kukille kaupasta, kun oli hiekkaa ja soraa pihallakin.
 
Tässäpä tämän kerran löpinät tälläkertaa. Hyvää viikonloppua teille! Moi moi!

maanantai 18. lokakuuta 2021

Syksyä

 Niinhän tuo tahti hidastuu täälläkin, suru tuli puseroon kun huomasin taas että Ruusun tuhkaa-blogi on poistunut. Niinkuin moni muukin blogi on kadonnut näiden vuosien aikana, jotkut kertoo että lopettaa ja jotkut vaan katoaa kertomatta.  Jotkut siirtyy instaan tai muuanne. Minä en ole sinnekään osaantunut vielä...en tiedä menenkökään. 

 Olo on ollut kuin riisuttu puu

 Muutenkin on olo vähän synkkä nykyisin. Alkaa tympiä nämä K:lla alkavat asiat, -passit sun muut. Alkaa mennä luottamus kaikkeen (asiantuntijoihin ja päättäjien vatvomiseen) , kohta ei tiedä mihin pääsee ja missä saa käydä. Kävin jo valmiiksi viime viikolla kiertämässä uudet näyttelyt parissa museossa, jos vaikka taas kohta ei pääse sinne. Ehkä näytän sieltä kuvia joskus, kunhan jaksan.
 
 
Pilviä (mutta Näsinneula on suorassa vaikka ei siltä näytä)

Joka kerta kun avaa nettilehtiä (tai tvtä), on aina jotain pelottelujuttuja, nyt ei enää jaksa, sairaalat on täynnä, katso nyt montako kunnassasi on sairaalassa, ota piikki, nyt on kuollut hän ja hän, nyt leikataan näiltä rahat...aprilliä eikä leikata, hirvittävä myräkkä saapuu, kesäinen lämpö saapuu, hirveä vatvominen k-passista, kuka seisoo miten kauan kapakan ovilla keskellä yötä, kellä on lupa hillua aamuun asti kapakassa ja juoda, siellähän ne passilliset on turvassa k-peikolta, ja pah...
 
Onneksi on koti ja viherkasvit ja vielä pääsee kauppaankin ja ulos... Onneksi vielä pystyy kävelemään, vaikka pakotusta on jaloissa koko ajan.

Peperomia prostrata, string of turtles
 
Väliin vähän positiivisia kuvia kuitenkin
Parhaillaan kukkii marraskuun kaktus, ympäriinsä on valkeita kukkia

Ei ole tämä näin hienosti ennen kukkinut
Muutenkin eilen siirtelin hyllyjä ja siivosin kämppää, kun pitää ikkunan lähellä olla tilaa kasveille enemmän. Parvekkeelta pitää siirtää kukat ja kaktukset sisälle joska nyt parveke alkaa kylmentyä. entisessä asunnossa tuskin ennen talvea oli lainkaan pakkasta, mutta tämä on ilmavampi parveke.
Pelargoniat ovat vielä parvekkeeella, mutta jos tulee se hirvittävä hyytävä matalapaine, ne on otettava ennen sitä sisään.
 
Tässä kuvassa on Calathea makoyanan, eli täplämaija tms, tuholaiset lehden alapinnalla. Niitä ei melkein näe paljaalla silmällä, vaan suurennuslasilla tai kännykkäkuvan suurennuksella.
Tuommoisetkin huomasin taas tulleen tuohon kasviin, jostain ne vaan putkahtaa äkkiä, vaikka joka päivä katselen niitä lehtiä. Eli taas myrkytys- ja suihkutushommia oli.
 
Monstera Adansonii, aarnipeikonlehti uusin lehti

 
Tajusin nyt senkin, ettei ikkunalle voi mitään kasveja laittaa, mulla on ollut tähän asti patterin päällä kukkaruukkuja, mutta nyt patteri kuumuu, niin ei siinä voi niitä pitää. Lisävalojakin olen viritellut illaksi, päivällä on onneksi ollut aurinkoa.

Taas yhdet sukat sain tehtyä viime viikolla, tavis-sukkia on ihan kiva neuloa. Nämä Nalle langasta 3,5 nro:n puikoilla. Niistä tuli itelle vähän isot ja pojille liian pienet, kai ne joskus sitten löytää sopivat jalat.

Tässä oli yhdet synttärit ja tekaisin juustokakun, ei ole koristeilla pilattu. Eikä ollut irtopohjavuokaa, niin tein keikauskakkuna. Uunivuokaan tein hyydykkeellä juustokakkuseoksen ja paistoin ensin erikseen pohjaksi vaan kaurakakkarapohjan pellillä. Pohjan laitoin vuokaan päälle, ja jääkaappiin hyytymään. Sitten kumosin sen lautaselle ja hyvin meni.

Olen sellainen "kuu-hullu" ja olen "valitellut" ettei tähän asuntoon näy kuu, mutta jee, lauantaina alkoi joku pallo pilkottaa sälekaihtimen välistä, niin näkyipäs... tuuli toi pilviä eteen koko ajan ja hieman kerrostalon katon päältä näkyi, mutta kännykällä ei saa näin kaukaa kuvia.  Näkyy vaan valopallo, eikä edes kokonainen kuu. Sittenpä latasin vanhan kamerankin, jos sattuisi seuraavan kerran näkymään taas...sillä joskus onnistuin kuvaamaan kraateritkin :)

Niin on puista lehdet lentäneet pois, autiota on

aallot rantaan lyö

Noin joka toinen yö olen saanut nukkua paremmin ja joka toinen yö valvottaa. Herään yleensä noin klo 6 ja jos ei jaksa olla sängyssä "pitkään" niin voi lähteä aamulla kävelylle. Silloin yleensä siellä ei ole ketään tai koiria ulkoiluttaa jokunen ihminen.

En ole vielä löytänyt paikkaa josta näkyisi aamurusko paremmin.
Illallakin on auringon laskun paikka siirtynyt lännemmäksi, jotan ei sitäkään näy lähellä.
Mutta vielä kukkii päivänkakkarat!

Onpa ollut matala -ja korkeapainetta. Pääasia on että paineet on eikä laske liikaa.

tiistai 12. lokakuuta 2021

Viherkasvit kesän jälkeen

Tässä tulee nyt lukuisia kuvia niistä kasveista joita mulla on tai ei ole enää, katsotaan nyt missä järjestyksessä tulevat :) 
Suurin osa on mulla ollut vasta vähän yli vuoden, kun aloin 2020 vuoden keväänä niitä hankkia. Ehkä jotain 30 kasvia on vasta ja pieniähän nämä ovat. Viherlannoitetikut laitoin loppukesästä kaikille, kohta sitten merileväuutetta alan käyttää. Tänä vuonna olen aika vähän niille vaihtanut "multia", koska viime vuonna vaihdoin niitä. Kesät ovat olleet minun kasveille aika vaikeita, kastelun ja auringonkin suhteen. Pelkään että ne kuivuu tai kastelen liikaa. Tänä vuonna oli vielä muutto joka haittasi niiden viihtymistä. Reissussa rähjääntyikin joku lehti. Tarkkoja kasvien nimiä on vaikea saada, joten laitan sen minkä olen ymmärtänyt niiden olevan nimeltään. Usein lajien nimet vielä vaihtelee eri tiedoissa.
Yleensä kastelen kuun mukaisina kastelupäivinä, noin kerran viikossa.

Anopinkieli tuli ensiksi, tällainen keltaraitainen, jaoin sen heti kun ostin, eikä kumpikaan ole kasvanut vuodessa yhtään.

Enkelisiipi begoniat ovat kasvaneet ja olen juurruttanut niitä, kun ovat kasvaneet liian pitkäksi. Yhdestä luovuin jo ennen muuttoa. Hopeiset lehtien kuviot ovat minusta kauniit.

 

Sitten tulee nämä "ei niin lempparikasvit enää"

Pilea peperomioides, eli kilpipiilea, ei ole loistanut minun hoidossani, 
tiputtaa lehtiä, eikä ole tehnyt poikasia, eikä näytä hyvältä.
Phalaenopsis, orkidea, on kerran minulla ollessa kukkinut, on ollut piilossa "verhon takana" eikä mitään oiretta ole kukkimiseen, vaikka mitä tekisi. Kohta kyllästyn tähänkin

Soihtuköynnökset, ostin alkuperäisen myyjäisistä vuosi sitten, kukki silloin, mutta sitten ne tiputtaa lehtiä koko ajan. Juurrutin versoista uusia kasveja, mutta eivät nekään loista...tarkoitus on laittaa nämä samaan ruukkuun joskus.

 

Tänä menneenä kesänä nämä seuraavat kasvit kuihtuivat ja piti laittaa kompostiin, ei auttanut mikään.

Vasemmalla Pachira Aquatica, kastanjasutipuu, josta tykkäsin paljon, alkoi vaan tiputtaa lehtiä, olisinko liikaa kerran kastellut helteellä tms. Oikealla Peperomia, punainen uurremuori tms, samoin happani...

Allaolevat paavalinkukat myöskään eivät oikein loista, ei kukkia tule niinhinkään, vaikka vuosi sitten kyllä kukkivat pitkäänkin. Välillä tippuu niistäkin lehtiä.


Sitten taas lempikasveja

Allaoleva Raitamatti, Ctenanthe burle maxii Amagris(luultavasti) on kasvanut todella paljon, mutta on myös vähän lehtien päitä ja reunoja kuivattanut. Kuvan oton jälkeen, eilen katsoin sen juuret ja vaihdoin vähän isompaan ruukkuun, olisiko liikaa aurinkoa ollut kesällä. Seuraan sitä.

Allaolevan Rönsylilja, Nyt vasta alkoi tehdä yhtä rönsyä, joka on kuvan oton jälkeen kasvanut 20 cm. Kiva jos saisi uusia rönsyjä, jotta ruukkuun saisi lisää täytettä.


Alla on sitten tänä kesänä ostetut viherkasvit. Kaksi ylintä on tarkkailun alla vielä, onko tuholaisia  ja niihin ehkä tulisi vaihtaa kasvualustakin. Tuossa Pariliuskavehkassa huomasin viime viikolla matkalta tultua elukoita, kai vihannespunkkeja, jotka tekee ohutta seittiä. Katsotaan selviääkö se niistä, suihkutin vedellä ja laitoin torjunta-ainetikun. 

Tuosta Aarnipeikonlehdestä eli Monstera Adansoniista tykkään tosi paljon...

Vaaleakirjava kultaköynnöksen muoto, siinä  alkoi heti ostettua toukokuussa ruskettua valkeita osia lehdistä. Otin siitä pistokkaat juurrutukseen ja niissä ei nyt ole rusketusta näkynyt. Mulla ei ole ollut näitä kirjavia kasveja ennen, mutta yleensä jos on kovin valkea lehti, niin se ei pysy koska siinä ei ole vihreää.

Tänä vuonna olen ostanut nämäkin allaolevat kaksi kaktusta, jotenkin vaan en osaa vastustaa kaktuksia, vasemmanpuolinen on isompi ja se on jo alkanut kasvaa kun on ollut kesän parvekkeella

 

Allaoleva Täplämaija eli Calathea Makoyana, kesällä meinasi heittää henkensä eli romahti aivan. Mutta vielä sain sen elvytettyä. Tykkäisin tosi paljon tästä, mutta vähän väliä täytyy seurata ettei pesiydy niitä pieniä valkeita ötököitä lehtien alapinnoille, suihkutan ja pyyhin lehtiä ja niitä torjunta-aine tikkuja on mennyt tälle lukuisia. Lehtiä ruskettuu, mutta uusia tulee koko ajan lisää.

 

Viimevuonna lasipurkkiin istuttamani kasvit, Unelma, Asparagus, joka ei ollut siihen sopiva, mutta se on kasvanut... :D  Pienenä siellä purkissa on  joku saniaisen alku vielä, kolmas punalehtinen kasvi ei viihtynyt pitkään. Kun saisi aikaiseksi tonkia nämä pois, mutta ehkä keväällä olisi parempi aika siihen.

 

Tässäpä on taas yksi lempikasvi Monstera, Peikonlehti. Tämä ei ole Deliciosa lajia, ehkä siksi ei tee kovin reikäisiä lehtiä, mutta muuten on hienosti kasvanut. Oikealla viimeksi tullut lehti

 

Allaoleva Aaloe Haworthia, kirjotähti ei ole kasvanut eikä tehnyt mitään, niinpä edelleen luulen että se on muovia, ja joutunut kukkakaupassa vahingossa kasvavien joukkoon.


Tämänkin allaolevan Huiskupullojukan ostin keväällä, vielä on vihreä, vaikka ei juuri ole kukoistanutkaan

 

Viimevuotiset söpöimmät mehikasvit tulee tässä. Toinen kasvoi pituutta, eikä söpöydestä ole tietoakaan. Hengissä ovat, ja ajattelen tuon pitemmän koettaa juurruttaa uudelleen

 

Kaarisulkasaniainen kitkuttelee vielä hengissä ja jonkunverran on uusia lehdyköitäkin tullut, vaikka on paljon niitä kuivunutkin.

 

Tämäkin allaoleva Palmuvehka jäi vaan jostainsyystä uudelleenistuttamatta viime kesänä, ruukunkin ostin jo. Nyt ei kai enää kannata istuttaa sitä uudelleen näin myöhään.

Allaolevan suomalaista nimeä en tiedä, Peperomia Prostrata, String of turtles, on kyllä kasvanut pituutta. Miksiköhän ostan amppeleihin sopivia kasveja, vaikka mulla ei ole oikeita paikkoja niille mihin ripustaa. Mutta tykkään tästäkin paljon, se kukki koko kesän.

 

Pesäraunioinen, Asplenium nidus on hieman ruskettanut lehtiä, mutta vielä on hengissä.

 
Aikaisemmin esitellyt kasvit on tässä sitten lopuksi
Tästä puuttuu vielä Ceropegia Woodii, String of hearts eli herttalyhty, jonka tulevaisuutta mietin myös, koska tässä asunnossa ei ole oikeaa paikkaa sille näköjään. Ehkä koetan istuttaa sitä uudelleen.
Lehtikaktuksia on vielä lisää, kevätkaktuksia. ei Vielä ole tuossa marraskuun kaktuksessakaan kukkia, mutta kohta ne aukeaa.

Hyvää lokakuun jatkoa!