tiistai 30. lokakuuta 2018

Lisääntyvää pimeyttä ja valonpilkahduksia

Pimentyvää ja kylmentyvää on ollut päivä päivältä.

Mutta valoisa aika lyhenee, vaikka kuinka koettaa valoa lisätä monella tapaa.
Tosin täällä kaupungissa ei pimeä oikeasti tule, koska on katuvalot jokapuolella. 
Pimeyden vastatoimia on kyllä harrastettu.
Paperilyhtyä olen ollut vailla jo monta vuotta, mutta nyt löytyi sopiva ja hintakin oli sopiva. Väliaikainen paikka ja väliaikainen paristovalo tuossa sisällä. 

Vähitellen tavaroita laittelen paikoilleen.
Sain viikonloppuna loputkin tavarat entisestä elämästä tänne. Tuossa ei ole läheskään kaikki.
Vaikka hävitin hirveästi kaikenlaista, aivan liikaa sitten kuitenkin pakkasin mukaan. Ei ne mahdu mihinkään kaappeihin täällä.  Osa jää samaan pakettiin, niin kauaksi aikaa kun saan niitä myyntiin tai kierrätykseen. Mutta siitä ne vähitellen järjestyy.
Ehdin odottaessani ostaa lankojakin lisää ja virkata pari kerrosta isoäidinneliöitä peittoon lisää.  Voi voi, lankojakin paketeista paljastui lisää. Pitää jatkaa peittoa vielä, tai keksiä jämälangoille jotain muuta tuotetta. Villasukkia on niitäkin valtava määrä, ei tarvitse itselle neuloa enää.

 Kaupat ovat alkaneet täyttyä joulutavaroista, vähän aikaa on ollut vain oransseja kurpitsoita ja tällaista tavaraa jokapuolella.

En ole oikein milloinkaan harrastanut halloweeniä. Kurpitsalyhtyjen tekemisestäkin on aikaa, joskus ennen kun niitä kasvoi itsellä niin jouti niitä kaivertamaan.

Täällä sitten harrastetaan valoteosten asettelua kaduille ja aivan huikea ilotulituskin oli. 
Paljon väkeä oli seuraamassa.



Lopulta löytyi kameraankin laturi, kun vain muistaisi ottaa sen mukaan kävelylle lähtiessä, niin ehkä vähän paremmin saisi zuumattua kauempana olevia kohteita.

Minun piti hävittää kaikki entiset kukat ja viherkasvit,koska ei niitä pystynyt kuljettamaan.
Nyt etsin sitten uusia kaupoista, jos löytyy sopivalla hinnalla
Ensimmäiset "saaliit" 😃
Santpauliaa ei mulla ole ollut todella pitkään aikaan.
Etsin kirpputoreilta valkoisia ruukkuja, tai sitten noita pitsiruukkuja löytyi eurolla Tokmannilta.
Kaktuksia olen katsellut ja orkidean ostan kun sopiva löytyy, palmuvehkaakin olen halunnut jo pitkään. Eihän sitä tiedä kuinka ne menestyvät kuivassa keskuslämmitysilmassa, 
mutta kokeiltava on. 

Oikein paljon kiitoksia kommenteistanne, hyvää kuunvaihdetta.
Hyvää Pyhäinpäivää viikonloppuna!
Kynttilä on varattuna, vien sen muistelupaikalle hautausmaalle.



perjantai 19. lokakuuta 2018

Tervehdys pitkästä aikaa

Heipparallaa pitkästä aikaa. Enpä oikein tiedä mitä kirjoittaisin. Toisaalta on paljon, mutta toisaalta ei mitään kirjoittamista. Elämä on muuttunut, minä olen muuttanut. Ei ole enää omaa pihaa, ei puutarhaa, ei syystöitä, elämä uusiksi. Eikä tarvitse, eikä saa haravoida :)

Asun nyt kerrostalossa. Hirmuisen paljon kaikkea tavaraa joutui hävittämään, kun muuttaa ok-talosta pois. Ihan järkyttävää. Tärkeimmät olen ostanut, kuten sängyn ja pöydän + tuolit, siivousvälineet ja pesukoneen, kahvinkeittimen. Entisestä ei paljoa tullut mukana tänne, suurin osa tavaroista on vieläkin varastoituna entiselle kotiseudulle. Ehkä  ne sieltä kohta kulkeutuu tänne.

Aikamoista minimalismia on joutunut opettelemaan, yhtäkkiä huomaa ettei ole astioita, kattilaa, juustohöylää. Hupsista, miksi en sitäkään älynnyt pakata matkalaukkuun.
Olevinaan pakkasin kaikista tarvittavimmat asiat ensiksi mukaan. Onneksi on lautanen ja ruokailuvälineet. Toivottavasti tavaraa ei ala kerääntyä taas liikaa, ainakin nyt olen päättänyt olla keräämättä mitään liikaa.
Onneksi sain netin tällä viikolla, kameran laturi on vielä hukassa, enkä ole kuviakaan ottanut kuin kännykällä muutaman.
Ei TV:tä, onneksi nyt netin kautta voi katsella "tärkeimmät" ohjelmat.
Sain kyllä asunnon pian kun tulin tänne, vaikka lähtiessä ei ollut tietoa asunnosta.  Jos olisi tiennyt, niin tietysti olisi kuljetuttanut tavarat mukana heti.
Onhan tässä asunnon laitossa ollut ongelmia, ei kaikki mene niinkuin "strömsöössä". Mutta oli hyvä kun saatiin talo myytyä, ei se olisi sielläkään eläminen ollut helppoa, jo siinä tuli oltua kuitenkin 15 vuotta joista kaksi viimeistä yksin. Nyt voin järjestää elämisen miten itse tykkään, ja kyllä se tästä varmaan alkaa sujua, kunhan alkuhankaluuksista selviän.

En tiedä mitä teen tämän blogin suhteen. Mitä ihmettä kirjoitan, mutta ainakin seuraan teidän blogejanne, ehkä löydän sieltä uusia ideoita.  Ainakin sisustaminen nyt kiinnostaa, vaikka itse en osa sisustaa, joten ei tule sisustusblogia tästä. Käsityöt on ennen kiinnostaneet, tosin saa nähdä miten nyt jatkossa. Sukan neule ainakin on ihan alkutekijöissään. Katkaisin langat ja virkkasin niistäkin isoäidinneliöitä peiton jatkeeksi. Parvekkeelle ei talveksi mitään voi hankkia. 
Mutta katsotaan eteenpäin elämässä, lepään ja rentoudun nyt kun talontyhjennys-, muutto-, yms stressi on helpottunut. Ehkä joskus vielä kamerankin kanssa kuljeskelen.

Oikein hienoa syksyn jatkoa kaikille täällä kävijöille!