Kesäkuun alkua

 Viikko on jo mennyt kesäkuutakin, on ollut hellettä ja sadettakin. Tänään on myös satanut. Kun jotakuinkin uskoo säätiedotuksiin, niin tuli nyt alkukuulla käytyä joka päivä jossain, museoissa ja syömässä ulkona myös.

 

Hieno käpy tänä aamuna osui kännykkään

Eilen käytiin Muumimuseossa

On aina kiehtonut tämä Rubiini, ja kun Taikuri sitä etsi ympäri avaruutta. Mulla on pari mukiakin rubiinista.

Kirjoja joita voisi varata kirjastosta

 Tove Janssonin elämästä oli nyt tehty oma näyttely sinne Muumimuseoon

Sai kuulemma kuvatakin ihan vain fiilistelykuvia, ennen oli kuvaus kielletty kokonaan

 

Tiistaina käytiin ratikalla Hervannassa ja Poliisimuseossa.

 Eka kertaa Hervannassa ja tuossa museossa, eli oli melkein kuin uutta seutua. Poliisimuseo oli minusta hyvä, oli esitelty poliisitointa noin parin sadan vuoden ajalta entisajoista nykypäivään, oli mielenkiintoista. Oli ilmainen sisäänpääsy nyt ainakin.

Toivon että saan tehtyä oman postauksen niistä kuvista.

Kaksi kurpitsaa ja monia tomaatteja kukkii parvekkeella. Haastavaa on saada kasteltua helteellä riittävästi, etteivät kuole kuivuuteen. 

Tänään on viileää ja sataa vettä.

Museokäyntejä

Tänään tiistaina on viimeisen päivän Museokortti voimassa. Enkä aikonut sitä enää heti uusia, joten menoksi!

Ensin Muumimuseoon

Muumimuseohan sijaitsee Tampere-talossa, joten sinnepä suunnistin fillarilla ajellen.  

Siellä museon puolella ei saa kuvata mitään, vaikka kyllä olisi niin tehnyt mieli. Ainakin jättisuuri pyrstötähti ois tullu mun kuvaan kun se roikkuu hienosti portaikossa. Ja monta muuta, esim suuurensuuri Muumitalo. Mutta minkäs teet, käykää ite katsomassa.

Paitsi  Muumimuseon Ateljeessa, jossa olisi voinut askarrella ja piirrellä vaikka sarjakuvia, sai kuvata.

Oispa kahavia!                                             

Pois läksin eri kautta mistä tulin, koska koetan aina kuljeksia eri polkuja, tässä tapauksessa kapeita kujia pitkin rakennustöiden välissä. Koska Kannen ja Areenan rakennus on ja vielä enemmän Ratikkatöiden rakennus on sotkenut tämänkin Sorin aukion ihan sekaisin. 

Siinä on entistä Tampereen Ortodoksinen kirkko, eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on siinä seissyt 1899 vuodesta asti.  Tuosta pihasta oikaisin aina kun kuljin Kalevaan tai Kalevankankaalle käymään. Mutta nyt ei paljon houkuta oikaiseminen, mieluummin kiertää kaukaa nämä tienoot.

Välillä kävin kahvin juomassa kotona ja sitten läksin Milavidaan katsomaan Aina Mukana-Käsilaukun vuosisata-näyttelyä. 

Siellä oli mielenkiintoisia vanhoja ja uudempia, mutta arvokkaampia käsilaukkuja.

Tanssilaukku 20-luvulta, tuo pyöreä josta roikkuu tupsu

Punahuulet laukku

Beige iltalaukku, silkkisatiinia -70 luku

Iltalaukku 70-luvulta, nahkaa ja metallia

Fabergen pääsiäismuna-iltalaukku,metallia, 

nahkaa ja Svarovski-kristallia

Nämä laukut  Judith Leiber, Kiina

Seinällä oli lisätietoja näistä ja muistakin laukuista tällaisissa tauluissa.

Sinkkuelämää- sarjakin on vauhdittanut laukkujen myyntiä silloin aikanaan

Milavidan museon puolellakin kiersin oliko mitään muutoksia tapahtunut. Minähän viimeksi kävin siellä tutustumassa Nottbeckien joulun viettoon. Ei notkunut pöytä enää jouluruokia.

Kaikenkaikkiaan tämä on mielenkiintoinen paikka. Täälläkin henkii historia, vaikka kaikki paikat on muutama vuosi sitten v. 2015 saatu kunnostettua näin hienoksi. Sitä ennen ulkoa päin harmiteltiin miten on päästetty rappiolle tämä hieno paikka.  Vapaus/kansalaissodassahan tämä oli vaurioitunut jo pahasti ja sen jälkeen kunnostettuna ollut Hämeen Museona vuoteen 1998 asti.

Miltähän tuntuisi kulkea näissä portaissa hienoissa pitsisissä mekoissa.

Baibai, nyt ei pääse sinne enää museokortilla! 6-8 e tais olla sisäänpääsy, ettei se kovin kallista ole muutenkaan.

Kohta on taas Hämeenpuisto täynnä hulinaa, joten läpi ei pääsekään kulkemaan. Tuskin tulen menemään kansainvälisille markkinoille tällaisena aikana. Mutta luvan ovat saaneet, koska on tämänlaatuinen tapahtuma. Ulkona, mutta viimeksikin näytti olevan täynnä ihmisiä puisto.

 

Tänään onkin loppupäivä mennyt kotona, koska rupesi satamaan vettä. 

Vielä on Enni Mustosen; Pukija - kirja vähän kesken, joten ihan kiva lukea sitä.

Moi moi taas!