lauantai 25. tammikuuta 2020

Pieni reissu Helsinkiin

Heräsin tässä toista viikkoa sitten, kun Rannanpihan Ulla kertoi käyneensä isolla kirkolla ja mm. Ateneumissa. Niinpä älysin olevan jo kiire näkemään Helene Schjerfbeckin Maailmalta löysin itseni-taidenäyttelyä.

Niinpä sitten tein pienen irtioton ja ostin liput Onnibussiin viime keskiviikoksi ja läksin reissuun päiväseltään.

Laitan tähän ensikuvaksi kukan, jonka ostin itselleni tuliaisiksi Kampista :)

Calatea Makoyana Nukkumaija
Olin Helsingissä vähän vaille 12 ja jonoa oli ulos asti Ateneumin vieressä, jonoa oli koko ajan kun olin siellä ja kun läksin pois jono jatkui. 
Sisällä kolmannessa kerroksessa  jono kiersi koko ajan taulujen edustoilla joka huoneessa, ja huoneita oli monta.

Joka salissa oli esitelty Schjerfbeckin tuotantoa aikajärjestyksen mukaisesti. Alussa oli hänen kouluaikoinaan tekemiä lyijykynäpiirroksia, joista näki että tästä tytöstä oli tuleva mestari.

Helene Schjerfbeck (1862-1946) töitä oli tässä näyttelyssä 130
Näissä kuvissa muutamia niistä

ensimmäinen omakuva

Viimeinen omakuva v. 1945
Omakuvia oli noin 40 eli yksi huone /sali oli vain niitä 

Tässä ovat taulut hänen isästään ja äidistään.

Paljon oli näitä henkilöaiheisia maalauksia

Hän oli maalannut myös kukkia, kuten Narsissit 
ja maisemia kuten Varjo muurilla /Bretagnelaismaisema ja Leipomo


Tämä hänen maalauksensa Tyttö Barösundista on löytynyt vasta viime vuonna yksityiskodista

 Tyttö hiekkakuopassa n v. 1912

Nämä mun kuvat on otettu sieltä täältä ja vinosta, ei päässyt kuvaamaan edestä, koska ihmisiä oli niin paljon. Mutta nämä olivat minusta erilaisia, mitä useimmin en ole nähnyt kun esitetään Schjerfbeckin maalauksia.

Tämä viimeisin oli minusta yksi hienoimmista maalauksista

Pikkusiskoaan ruokkiva poika 1881
Tämä kuvaa köyhiä lapsia ja oli maalattu Bretagnessa Ranskassa
Tämä on nähtävissä vuoden loppuun Suomen taiteen tarina-kokoelmanäyttelyssä vuoden loppuun.

Seuraavassa ajattelin laittaa tänne jotain Taiteilijoiden Ruovesi-näyttelystä ja vähän Kiasmasta, jossa piipahdin samalla reissulla.
Nämä Ateneumin näyttelyt loppuivat sunnuntaina 26.1.20
niinpä uusia odotellessa....

Mukavaa viikonloppua!





tiistai 21. tammikuuta 2020

Aurinkoa pitkästä aikaa

Tervehdys kaikille  täällä piipahtaville ja kommentoijille. Tervetuloa Kristiina ja muutkin lukijat, joita en ole muistanut toivottaa tervetulleksi. 💖


Viime viikko oli jotensakin hermostuttava ja raskaskin. Oli epätietoisuutta eläkeasioissa ja papereita piti haalia sitä varten vielä ja lähetellä eläkeyhtiöön. Välillä olin hermostunut ja valvoin jonkun yönkin kun mietin asioita.  Välillä tuntui että olisi ollut parempi olla hakematta koko eläkettä, meinasin kysyä, että voiko sen perua vielä.
Ja lopulta huipennus loppuviikolla, hammaslääkäri. Aikamoinen kidutus oli sekin, vaikka onneksi eihän se pitkään (tuntiakaan) kestänyt. Tosin jälkeenpäin ei ole kärsinyt syödä sillä puolella.


Sitten kävelin ja etsin eri lankaliikkeistä sen värisiä lankoja jotka eivät riittäneet näihin sukkien teriin. Eihän näitä Novitan lankoja ole lankaliikkeissä. Jossain oltiin vielä nuivia, eikä edes myyjä viitsinyt katsella, että olisiko jotain samatapaista ollut heillä. Ihan varmasti olisi, vaikka ohuitahan ne liikkeen langat on Novitaan verrattuna. Mutta vaikka kaksinkerroin olisin neulonut.
En muista keltavärisen langan nimeä, oisko Novitan polaris ollut, valepalmikkoa resorissa

Ostin sitten sukanteriin Novitan Korpi lankaa ja entinen sininen seiskaveikka riitti raidoiksi.

Kyllähän se keljuttaa täysien  lankahyllyjen ääressä olla, kun "eihän tuo kuitenkaan osta" koska ne ovat kalliimpia kuin Novitan langat. Tuli vähän sellainen fiilis siitä kaupasta.

Nämä hammaslääkärireissulta, ihan vähän aikaa aurinko paistoi silloin

Outo tammikuu -20 Koskipuisto
Viime viikolla sain toki ostettua bussiliput seuraavalle reissulle, josta sitten myöhemmin kerron.

Eilen sitten tuli Paksu nippu eläkepapereita viidessä kirjeessä, joista ensimmäinen tuli yöllä jo. Voi hyvä tavaton. Taidan jo nyt uskoa että olen eläkkeellä :D 
Vaikka vasta ensi kuussa tulee ihan kokonaan virallinen tieto eläkkeenmäärästä! 

 Tänä päivänä oli jo aurinkoa, ihanaa.
Aurinkoa näkee kun lähtee Eteläpuistoon ja Pyynikille päin kävelylle.

Vuoden takainen kuva vertailun vuoksi, vähän eroa on :D

tuskinpa näitä pakkasia on tänä vuonna enää




Tilhiä oli iso parvi puussa, vahinko kun en huomannut ajoissa, ja ne lehahtivat pois. Tämä yksi jäi siihen vain paikoilleen :)


Tänään on jo ollutkin rauhallisempi päivä. Mikä lie kun vanhemmiten ei enää kestä stressiä ja epätietoisuutta. Vaan ne stressaa ihan liikaa suhteellisesti. Onneksi ei vuorotyö-stressiä enää tarvitse kestää ja mitä  se muutenkin on tuonut tullessaan.


Tulppaanien kukat keräsin tähän vähäksi aikaa, nyt ovat jo kompostissa.

Jotenkinhan sitä voisi juhlia tätä eläkkeelle pääsyä, mutta en tiedä miten. 
Kävisikö elokuvissa tai jotain. Pitää miettiä 😻

Mukavaa Tammikuun jatkoa!




torstai 16. tammikuuta 2020

Sukkia ja kukkia

Kuukausi jo puolessavälin, kylläpä alkukuu menikin äkkiä. 
 Vielä joulutähdetkin ovat kukkimassa, vaikka kohtahan ne joutaa pois. 



Minäkin innostuin neulomaan taas vaihteeksi. Yksi asia johtaa toiseen. Kun sain Aamulehden sovelluksen ladattua ja kuukauden äänikirjan auki, niin ihan pakko oli alkaa neulomaan sukkaa.
Kokeilin tehdä nyt vähän isompaa kokoa, kun aina yleensä neulon itsellekin aivan liian pieniä sukkia. 
 Nämä kokoa 42
Novitan 7 veikkaa ja multiraitaa...josta en kylläkään tykännyt.  Raidat olivat niin sekalaisia, että ei mitenkään saanut samanlaisia sukista. Osa raidoista olis niin leveitä, että neuloin väliin tuota harmaata. Ylemmän sukan kantapää tuli tosi ruma(nruskea), purin sen terä-osan jo kerran, enkä älynnyt silloin samantien purkaa kantapäätäkin, mutta olkoon.

Siinäpä on kännykässä kirja :) Eka kerta tällaista oli kuunnella. mutta kai sitä tottuisi tähänkin. Tuntui vaan alussa että kun jotain muuta teki, niin ajatukset liukenivat kuullusta johonkin muuhun, ja piti peruuttaa välillä. Mutta saipahan käsillä touhuta samalla. ja melkein kahdet sukat sain neulottua.

Paitsi, että innostuin tekemään liian pitkät varret ja langat loppuivat tähän. Eikä enää ole näitä värejä. Eilen kiersin kaikki kaupat tässä keskustassa, eikä löytynyt. Ei sinistä eikä kirjavaa. Pitää miettiä millä jatkan, olkoot välillä "lepäämässä". On mulla muunvärisiä lankoja josta jatkaa neulomisia.

Kun eilen väsyneenä raahustin kauppakeskuksessa, niin huomasin että oli tulppaanit hintaan 1euro. Oli pakko valita vähiten kulahtanut kimppu. Se oli tämä oranssi. Onpahan pientä piristysä edes joksikin päiväksi. Hävikkikukkakimppu :)

Pikkuorkideassa huomasin kukkavanan. Se oli ihan poikittain ja juutuubivideoista olen katsellut phalaenopsis hoito vihjeitä, niin neuvoi noin tukemaan kukkavarren ettei mene ihan vaakatasoon. saas nähä aukeaako kukat tuohon. Viime kevään messuilta ostin noita pieniä kaksi kpl, toisessa ei ole oikeita kukinnasta.

Sittenpä minäkin innostuin etsimään viime kesäisistä pelargonioista otettuja siemeniä. Olin hyvin piilottanut, kun piti etsiä pitkään. Löytyivät kuitenkin ja kylvin niitä pieniin potteihin. En tiedä uskonko niiden itävän vai en mutta siinähän näkee. Näyttivät ihan oikeilta siemeniltä ne.
Kerran olen kasvattanut pelargonioita ostosiemenestä ja pussissa oli todella pieni määrä siemeniä, oliko 3 tai 5. Mutta kyllä ne itivät.
Tässäpä ne voi olla mun kylvöt. On vielä krassin ja tuoksuherneen siemenä, mutta kannattaakohan niitä kylvää, kun viime kesänä ötökät veivät kaikki.

Paljon kiitoksia kommenteista edelliseen ja eikun eteenpäin sano mummokin lumessa. 
Nyt on vähemmän luntakin niin pääsee helpommin.
Hyvää vointia!