Puolukassa

Eilen oli sitten se toinen pyytämäni aurinkoinen ja lämmin vapaapäivä ja nautin kyllä siitä.
Kävin vielä mustikoita pari litraa tuosta lähimetsästä. Olivat tosi isoja, peukalonpään kokoisia. Sitten siirsin pionin pois etupihan liian varjoisasta penkistä. Levensin penkkiä, johon sen siirsin. Siirsin myös yhden kuunliljan, joka oli jäänyt vuorimännyn alle.
Sitten iskin silmäni lamoaviin elokuunastereihin. Aivan maata pitkin röhöttivät ja peittivät kaikki muut alleen. Leviävät ihan kamalasti, eivätkä ole oikein minkään näköisiä. Lopulta leikkasin ne viikatteella poikki ja aloitin kaiva juurakkoja pois. Juuria oli niin paljon, että penkki oli kivikova. Keskenhän se jäi, iso homma, mutta onpahan hommaa seuraavaksikin vapaapäiväksi.

Illemmalla lähettiin hakemaan miehen kotipaikkakunnalta traktorin osia ja käytiin myös puolukassa.

Metsä oli täynnä marjoja, puolukoita ja mustikoita. Oli aivan ihana ilma ja rauha ja hiljaisuus. Sankolliset saatiin puolukoita.
Käytiin hakemassa maanviljelijältä myös olkia peräkärrillinen. Saan laittaa ne mansikkapenkeihin katteeksi. Uskomaton hiljaisuus oli siellä pellollakin. Ihan korvat soi. Jostain kuului vain muutaman kurjen äänet, kaipa nekin ovat jo lähdössä poispäin.

Seuraavaksi "pyydän" parin vuoden palkan verran rahaa, lotto tms vaikkausvoittoa, jotta saisin ilman työ- ja rahahuolia syksyllä kerätä marjat, säilöä, hoitaa kasvimaat, keväällä kylvää ja istuttaa yms.
Jotenkin on nyt vallannut haluttomuus lähteä töihin.