perjantai 25. tammikuuta 2013

Puutarhani "aarre"

Paljon kiitoksia kivoista kommenteista edellisiin postauksiin, ja tervetuloa Pelaguu lukijaksi.

Uudenkaupungin kukkamessut blogi on antanut seuraavan haasteen:

Kukkamessujen tämän vuoden teemana ovat erikoisuudet eli kaikenlaiset ainutlaatuiset ja mahdollisesti harvinaisetkin kukat (pensaat ja puut). Päätimme teeman kunniaksi avata blogihaasteen, jonka tarkoituksena on löytää kotipihojen sekä puutarhojen aarteita.

Mikä kukka on sinun silmäteräsi puutarhassa? Vai siintääkö haaveissasi jokin aarre, jota halajat pihallesi tai parvekkeellesi?

Kerro kuvin ja tekstin kera omassa blogissasi, postaa linkki tämän viestin kommentteihin. Haaste on voimassa tammikuun loppuun saakka. Kaikkien haasteeseen vastanneiden kesken arvomme VIP-lippupaketin (neljälle hengelle) Uudenkaupungin Kukkamessuille; sisältäen pääsyliput, ruokailun, tuotekassin ja muuta mukavaa. Lohdutuspalkintoina mm. Kukkamessujen iki-ihania tuotteita; kasseja ja mikrokuituliinoja.


Olen miettinyt mitähän puutarhani kasvia pitäisin eniten arvossa? Pihani ei ole mitenkään loistava, kukat ovat enimmäkseen saatuja, joitakin ostettuja, entiseltä paikalta siirrettyjä taimia.

Tämän taimen ostin v. -03, kun muutimme tälle paikalle muistaakseni ison marketin puutarhapuolelta. Istutin sen jonkun ohjeen mukaisesti melko syvälle, enkä ole juurikaan sitä suojannut mitenkään. Täällähän on talvella lunta paljon.
Pari-kolme vuotta sitten se ei enää noussut, mutta seuraavana vuonna taas tuli muutama verso+ pari kukkaa ja viime kesänä jo kukki. Toki olen monta muutakin kärhöjä istuttanut, mutta alppikärhöä lukuunottamatta kaikki ovat hävinneet. Tämä Jackmanii on mun "silmäterä".


Viime kesänä istutin uuden kärhön, joka pitäs olla vaaleanpunainen, kasvoi se mutta ei kukkinut.

Toinen lemppikukka on sinivuokko. Täällähän eivät vuokot kasva luonnonvaraisena metsässä. Alunperin ne kukkivat valtoimenaan äidin rivitaloasunnon ikkunan alla varjon puolella. Sieltä kaivoin niitä entiselle paikalle ja muutettuani siirsin tänne. Tässä ovat kasvaneet melko huonosti, vaikka nyt viime kesänä huomasin penkissä muutamia uusia taimia, varmaan muurahaiset ovat levittäneet.


Ehkä alussa tämä paikka oli liian aurinkoinen. Nyt ovat puut ja pensaat kasvaneet ja tämä on nyt paljon varjoisampi paikka.

Oikein mukavaa tammikuista viikonloppua kaikille!

18 kommenttia:

  1. Sinivuokot ovat ihania. Niitä ja valkovuokkoja pitäisi jostain puutarhaan haalia. Ostin muutama vuosi sitten vaaleanpunaisen kärhön. Oli tasan sen ostokesän ja katosi. Ei ole enää näkynyt. Kaksi sinistä sinnittelevät ihan reippaina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö sitten taimissa vika, en tiedä. Olisikohan nuo virolaiset kärhöt kestävämpiä sitten? Olisi kiva kun niitä sais menestymään (siis erilaisia kärhöjä).

      Poista
  2. Minäkin hankin tuo Jackmannii-kärhön mökille ja kauniisti kiitollisena se kukkii. Ihana väri siinä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, puutarhalehdissä niitä näkee hurjan isoiksi levittäytyneinä.

      Poista
  3. Jackmanniin väri on kyllä hieno! Minäkin sen hankin toissa kesänä pihalleni parin muun kärhön seuraksi. Se on varmasti ensimmäinen klematis, jonka olen "elävänä" aikoinani nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan kaikki kärhöt ovat ihania. Kukkiko sun kärhö jo ensimmäisenä kesänä?

      Poista
  4. kaunis kärhö, niillä on tapana välillä nukkua ja sitten tas ilmestyä.
    Sinivuokko on yksi kevään lemppareista, niitä kasvaa täällä valtoimenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ole ennen tiennytkään, että muillakin lepäilee nuo kärhöt välillä. Luin nyt siitä, taisi olla OmaPiha-lehdestä.

      Poista
  5. Kärhössäsi on aika paljon kukkia, omani on 3-vuotias, eikä ole kertaakaan noin runsaasti kukkinut.
    Sinivuokko on kyllä varsinainen aarre omassa pihassa, täällä etelässä niitä monin paikoin kasvaa vielä valtoimenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin ennen katoamistaan se kukki todella paljon. Olisko sitten senkin takia levännyt parina kesänä.
      Voi teitä onnellisia, kun saatte ihailla luonnossa monia kukkia, mitä ei täällä ole.

      Poista
  6. Sinivuokko yllätti meikäläisen viime keväänä:jostakin oli johkaantunut angervopensaiden alle kasvamaan :) Kaunis pikku kukka.

    Mä en ole oikein onnistunut kärhöjen kanssa,vaikka niin kovasti haluaisinkin. Vielä en ole luovuttanut ja keväällä aion taas yrittää uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava jos saat mielusia kukkia ihan yllättäen pihalle :)
      Niin minäkin suunnittelen ostavani kärhöjä joka vuosi ja olen ostanutkin, vaikka monta ei ole niistä kasvanutkaan.

      Poista
  7. Kiitos, mielelläni tänne tulin lukijaksi. Varsinkin kun näin aiemmassa postauksessasi huvimajan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Onhan tuo hökötys vilahtanut monessa kuvassa.

      Poista
  8. Oma 'Jackmanii' on jo 17 vuotta. Edelleen se kukkii runsaasti. Usein se paleltuu täysin, mutta välillä alimmaisista osista alkaa keväällä puskea vihreää. Keväällä tuntuu, että sen kasvu käynnistyy hitaasti, mutta aina se on tähän mennessä noussut. Jalokärhö oli toinen vaihtoehtoni puutarhani aarteeksi, mutta kultapallo kiri sen ohi. Kumpaakin pääsee katsomaan seuraavasta linkistä:
    http://saveajapapuja.blogspot.fi/2012/08/keltaista.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit käymään, mulla on myös kultapallo tämän kärhön lähellä. Värit käy niissä hyvin yhteen. Jostain luin vinkkiä, että kun katkaisee kultapallojen varret kesällä, ne eivät sitten kaatuile niin helposti. Viime kesänä katkaisin ne jostain 70 cm korkeudelta, kyllä ne kaatuilivat, kun en saa niitä tuettua tarpeeksi.
      Täällä paleltuu kaikki kärhön varret, aina kasvaa juuresta uudet varret, myös aika hitaasti, koska sieltä syvältä maasta lähtevät.

      Poista
    2. http://hurahtanut.blogspot.fi/2013/01/varjaysta-ja-kukkia.html
      tässä postauksessa on pieni kuva molemmista kukista, silloin mulla ei ollut vielä digikameraa, joten kuvattu paperikuvista ;))

      Poista
    3. Käytännön syistä laitoin kärhön ja kultapallon vierekkäin, sillä kummatkin tarvitsevat tukea. Onneksi ne myös sopivat väritykseltään. Tosin tuo yhdistelmä on vähän ruotsalainen...;)

      Vuoroin vieraissa. Liityin lukijaksesi!

      Poista