torstai 26. marraskuuta 2015

Luopumisia

Monesti saa lukea täältä blogeista, kuinka siivotaan ja raivataan liikoja tavaroita. Minäkin aloin katsella kaapista pahvilaatikkokasoja, mitä ihmettä ne sisältävät. Saattavat olla toistakymmentä vuotta kaapissa olleita laatikoita. Poltin kyllä ison kasan vanhoja papereita heti.

Vähän yllätyin kun löysin vielä 90-luvun käsityölehtiä laatikollisen, tässä niistä osa.

Siistejä lehtiä, oonkohan aatellu näistä etsiä joitain ohjeita. En kyllä ompele lapsille, enkä itelle mitään. Mut jos lapset sais lapsia?....Menee siihen ainakin vielä vuosi, kun ei näy sellaisia oireita.
Raaskinko luopua vai jatkanko säilytystä :D Kyllä raaskisin luopua, jos joku näitä tarvitsis.

Sitten löysin vanhat Muistovihkot. Voi voi, ovat menneet piloille, kun liima tms on tehnyt hirveitä läiskiä. Kohta ovat 50 vuotta vanhoja.

Muisto opettajalta




Pimeitä kuvia :) Huomasin että silloin 60-luvn lopulla ei tainnut olla kuivamustekyniä. Opettajakin oli kirjoittanut koulun surkealla kynällä.
Ottaisinko kiiltokuvat pois ja laittaisin vihkot uuniin?  Kunhan ensin kieriskelen luopumisen tuskissa.

Löysin myös vihkon, johon olin liimannut kuvia lehdistä ja joulupapereista :) 
Kahvi paketeista huomasin että jo 60-luvulla oli ollut suodatinkahvia???
Tuon kirjan; Paras vihollinen, olin saanut joululahjaksi v. -71. 
Luin sen nyt taas, ja ihan tykkäsin siitä, niinkuin silloinkin. 
Jatkan tässä penkomista ja miettimistä luovunko vai enkö. 

Sää on lämmennyt ja täälläkin sataa välillä vettä. Lunta on vielä maassa, katoilta lumet näkyy tulevan alas, niin että loiskuu. En muistanutkaan sitä riesaa mitä lumikasojen siivous teettää.
 Pyörätien olivat onneksi jo sohjosta auranneet, jotta pääsin tänään hienosti fillarilla kauppaan ja kirjastoon. Iloitsen jokaisesta luetusta kirjasta, jonka voin viedä takaisin kirjastoon, eikä sitä tarvitse säilyttää :) 

Pari päivää sitten vielä näki taivasta, nyt on se taas harmaa.

Kesäiseen haasteeseen tartun kiinni seuraavaksi :)


22 kommenttia:

  1. Minä en luopuisi vanhoista muistoista, nuo vihot ei nyt paljoa tilaa vie, olis joskus lapsenlapsilla luettavaa.. enkä luopuisi varmaan lehdistäkään, tai jos niin sitten lahjoittaisin jollekin joka tarvitsisi, niinkuin sinä mietitkin. Mukavia tuokioita sinne<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vihkot ole isoja, mutta kun ovat niin rumaksi menneet, liima tms on ruskettanut.
      Pakkohan nuo lehdet onvielä katsella, jos on kivoja ohjeita, niin säästää ne. Kun olis joku paikka mihin voisi ne viedä, josta saisivat ottaa kuka tarviis.

      Poista
  2. Minäkin lueskelin tuossa muutama päivä ja postaus sitten samanlaisia juttuja .. En luopuisi minäkään, vaan pakkaan ne joka kerta aina tiiviimpään muotoon, kun pengon tavaroita. Minä laitoin vastikään 20 vuoden Kotipuutarha- lehdet lehtikeräykseen, vähän riipaisi mutta tein sen! Käsityölehdet ovat siitä arvokkaita, että ohjeet eivät vanhene, mallit vain muuttuvat ajan myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun blogista luinkin näistä ja mietin mihin olen omani hävittänyt. Jotain löytyi sitten.
      Puutarhalehtiä olen laittanut pikkuhiljaa lehtikeräykseen ja lakkautin tilauksenkin. Kun nyt vaan ei yhtäään kiinnosta niitä lukea, viime lehtikin on lähes avaamaton.
      Kodin Pellervo on mulle tullut myös ja niitä ei sitten millään myöskään raaskisi heittää pois.
      Ehkä vien kirjaston ilmaishyllyyn noita käsityölehtiä, jos jaksan kantaa :)

      Poista
  3. Yllättäviä vanhoja muistoja olet löytänyt. Minullakin on tuossa kaapissa löytämäni teini-iän päiväkirjat. Olleet nyt pari vuotta ja sitä luopumisen tuskaa teen, kai. Niiden piti heti mennä poltettavaksi, mutta ei pysty. Pitää odotella vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita kerättiin silloin Kansakoulussa ja on mulla päiväkirjoja ja kalentereita vielä vino pino. Sellaisia ovat joita ei viittis vielä antaa kenen tahansa lukea. Joitain asioita niistä olen joskus joutunut etsimään, jos on tullut laitettua muistiin.

      Poista
  4. Ihana muistovihko. Säilytä ihmeessä!
    Heti tuli mieleen onkohan minun muistovihko tallessa mökillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, tää leviää, siitä vaan etsimään :)

      Poista
  5. Luopuminen on vaikeaa!!! Minusta käsityölehdet voi aivan hyvin hävittää, mutta tuo muistovihko on minusta liian arvokas hävitettäväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsitöihinhän on nyt ohjeita saatavana netistä, no kaavoja ei siellä varmaan ole, mutta en minä vaatteita kyllä nyt ala ompelemaankaan. Silloin kun lapset oli pieniä ompelin niille paljon, itelle en ole osannut.
      Pitää selata ja katsoa onko niissä jotain säilytettävää.

      Poista
  6. Hihhii. Löytyy niitä ylläreitä näköjään sieltä teidänkin kaapeista :). Ihan mieltä lämmittää.

    Lehdistä luopuisin ilman muuta, koska ei ne 90-luvun ohjeet enää oikein tätä päivää ole, vaikka jotain ajatontakin olis joukossa. Mutta muistovihot kyllä säästäisin. Ne on jo sen verran legendaariset, että sama se on säästää seuraavatkin kymmenet vuodet. Niitä on kiva lueskella sen minkä selvää saa.

    Mielenkiinnolla jään odottelemaan, mitä niistä muista laatikoista ja hyllyistä ja kaapeista löytyy ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Sellasta kaikkea on mitä ei viiti kyllä kellekään kertoa ;) Pakko niistä on luopuakin, jos ja kun joskus tästä muuttaa, ei voi kaikkia ottaa mukaan.
      Muistan kun äitini kuoli, häneltä jäi tuhottomasti muovipusseja ja -purkkeja.
      Näistä tavaroista olen ainakin ite onnistunut pääsemään jo eroon, enkä säästä enää purkkeja edes taimikasvatukseen.
      Sitten on kaikenlaista miehen työjuttuhin liittyvää, oli puuseppänä aikansa. Puupalikat menee loistavasti uuniin.

      Poista
  7. Mukavia muistoja olet löytänyt. Mulla on uules, käsityökerhon lehtiä 70-luvulta. NO ei se mulle tullutkaan kuin 70 ja 80-luvuilla, joten ei niitä hirveästi ole ;) Vanhat lehtileikkeet on kivoja, niistä löytää aina jotain yllättävää, kuten sinä tuon suodatinkahvin ;)

    VastaaPoista
  8. Muistovihkot ovat aarteita, niitä ei sovi uuniin laittaa, ihania vanhoja kiiltokuvia! Mullakin on vanhoja mallilehtiä, äiti aikanaan hävitti vanhat mallilehtensä ja ajattelin sitä ihan kauheana ajatuksena. Mallit kiertävät, muoti tulee aina uudelleen ja uudelleen takaisin, mallilehtiä ei siis kannata hukata! ...siis ei niitäkään...olenko hamsteri?

    VastaaPoista
  9. Kyllä sitä kaikkea kaapeihin kertyy mutta pakko on välillä raivata pois..
    tuota muistovihkoa en kyll hävittäs..

    VastaaPoista
  10. Enpä luopuisi ainakaan tuosta muistivihosta. Siinähän on pieni pala lapsuutesi historiaa. Lehdet ovat hyödyllisiä joillekkin käsitöitä paljon tekeville.

    VastaaPoista
  11. Älä ihmeessä hävitä, tai ota niitä kiiltokuvia pois. Anna olla ja säilytä. Mulla on oma ja anoppini muistokirjat tallella. Se anopin kirja on jotain 1930 ja risat. Kiiltokuvat värssyt ei oo kyllä muuttuneet vuosien saatossa.

    VastaaPoista
  12. Ihania muistoja älä vaan hävitä niitä,sillä nuo kiiltokuva/muistovihkot on jo historiaa.

    VastaaPoista
  13. Kivoja muistoja. Älä noita muistokirjoja ainakaan hävitä. Käsityölehdille saattaisi olla kysyntää vaikkapa tori.fi:ssa. - Lumet sulavat pois...

    VastaaPoista
  14. Kivoja muistoja. En minäkään raaskisi heitää muistokirjoja pois.

    VastaaPoista
  15. Muistokirjat ovat visusti tallella minullakin...ja kiiltokuvat..:)

    VastaaPoista
  16. Minä en hennoisi heittää muistokirjaa uuniin! Vintissä on kasapäin vanhoja lehtiä ja kesällä niitä osittain raivailinkin ja vein lehtikeräykseen. Osa käsityölehdistä näytti tutuilta. :)

    Onnellista alkavaa adventinaikaa Sinulle!

    VastaaPoista