Vähän ostoksia ja kevättä

Onhan taas vierähtänyt toista viikkoa tänne kirjoittelusta. Ja mitä enemmän aikaa kuluu sitä vähemmän on intoa kirjoittaa.  Aika on kulunut, mutta tuntuu etten ole mitään saanut aikaiseksi.

Kävin viime viikolla Ikeassa ostamassa pääasiassa eteiseen hyllyä, jossa olisi joku koukku mihin sais päivitäin takkia ripustaa. Ostin sitten metallisen valkean Mulig hyllykön, jonka pakkauksen juuri ja juuri jaksoin kantaa kassissa. Yhtään painavampaa en olisi jaksanut, edes sitä vähää mikä bussilta on kannettava. Olen ihan tyytyväinen, siinä on 5 hyllyä, joihin saan kengät yms laitettua. Ehkä joskus hankin laatikoita joihin niitä voi piilottaa. Oli helppo kasata. Mutta olipa niskat ja hartiat kipeänä seuravan päivän.

Sitten ostin vain pieniä kaktuksia 3:n paketin.

en tiedä onko mitään järkeä istuttaa niitä tuohon kulhoon, mutta kun joskus sain sellaisen päähäni...ja entiset siitä kuolivat, paitsi tuo korkein kaktuksenpoikanen, niin istutin uudetkin nyt tuohon.

Yritän nyt olla kastelematta niitä liikaa :)))

Ai niin kävin vielä kerran kulttuuririennossa. 

Katselin Tampereen Teatterissa Rakkauskirjeitä esityksen. Siinä Seela Sella Ja Esko Roine lukivat  A.R.Gurneyn kirjoittamia rakkauskirjeitä. Lapsuudenystävät ovat kirjoitelleet toisilleen kirjeitä elämänsä ajan, kertoen elämänsä kulusta. Oli hyvin tarkat ohjeet miten ne luetaan, luetaan vaan vuorotellen istuen pöydän ääressä. Luetaan vain, ilman mitään tapahtumia. 

Teatteri oli täynnä ja katsojat vaikuttivat tyytyväisiltä. Niin minäkin.

Olenhan minä käynyt kävelyllä ja pyöräilyllä joka päivä kuitenkin, vaikka vähemmän on tullut otettua kuvia. Nämä jalokiurunkannukset olivat kadun  varressa. En ole ennen koskaan näitäkään nähnyt.

Kevät suihkukaivoveistos on pystytetty v 1937 Aleksanterin kirkon edustalle.

Vedet suihkuaa tanssivien poikien väleissä olevien sammakoiden suusta.

 Sen on veistänyt Väinö Richard Rautalin ja hänen töitään on täälläkin useampia. Ehkä löydän niitä joskus. Tätä olen ihaillut kovasti, kevät on hyvä nimi tälle solisevalle teokselle kauniissa puistossa.

On tullut muitakin patsaita vastaan, kuten tämä pieni Jussi Mäntysen  Kalakarhu vuodelta 1931 , 

jolla ei ollut vielä silloin vettä ympärillään.

"Teos esittää altaassa jalustan päällä takajaloillaan seisovaa karhua. Karhun eteen on kuvattu kaksi kalaa. Suihkukaivoveistos hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla vuonna 1933. Veistos sijoitettiin aluksi Tammelantorin leikkipuistoon, mutta siirrettiin sieltä vuonna 1959 Kisakentänkadun puistikkoon".  (Tampereen Julkiset veistokset ja monumentit)

Pyörällä kun ajelee niin ei tule kuvattua niin kuin kävellessä. Kun pitäisi sitten pysähtyä. Pyöräteiden varrella ei ole monesti paljon kuvaamista. Näsijärven rannoilla kyllä piti pysähtyä, vaikka kuvat ei sitten onnistuleetkaan kummoisesti.

Kukkia en ole nyt ostanut. 

Laitan tähän lopuksi nyt vanhan kuvan orvokista.

Hyvää Äitienpäivää!