Kevät etenee

 Kellot ovat pääosin siirtyneet itsestään, huomasin nyt että vain yhtä kelloa on siirreltävä 💃. On se ihme kyllä. Heräsin aamulla klo 7n jälkeen, vaikka yleensä heräilen monesti yössä. Nyt vaikutti aamu taas pimeämmältä, olikin pilvistä ja sateista.

Läksin kävelylle heti klo 9:n jälkeen, ei onneksi satanut. Ajattelin tehdä vain pienen 2000 askeleen kävelyn ja vein kompostijätteet samalla. Mutta sitten tulikin tuplasti enemmän  askeleita, kun päätin mennä metsään.

Mustarastas

 

voi sitä sirkutusta, kun linnut lauloivat jokapuolella

 

Tässä on tällainen luontopolku, jonka ympärillä metsä on jätetty hoitamattomaksi ryteiköksi, kai siinä on joku luonnonsuojelun näkökohta.  Linnuille ja kaikille ötököille voi olla hyvä siellä elellä. Vielä oli vähän rapaiset paikat, kunhan kuivuvat, pitää käydä kiertämässä koko polku tuolla.

Tuli mieleen laulu.. Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt, näät sammalet myllätyt..En ihan nalleja nähnyt rokkaamassa, ehkä ne olivat jo käyneet kun oli aikamoista ryteikköä ja kaatuneita puita. Ei varmaan kovalla tuulella uskalla mennä tuonne polulle.

Muuten metsässä on jotenkin helpompi hengittää, siellä on varmaan enemmän hapekasta ilmaa, vaikka on kaupunki äärellä. Metsää pitäisi olla enemmän asuinpaikkojen ympärillä, tuntuu että täällä kaikki yksittäiset puut hakataan rakentamisen takia, ettei ole sitten kesälläkään varjon varjoa, eikä linnunlaulupuita.

Tämä orava oli kyllä ihan ensimmäinen joka tuli metsässä vastaan, kesyjä on oravat täällä, ihmisiin tottuneita.

Kävin täällä jo pari päivää sitten ja näin ensimmäiset sinivuokot

Minä vaan niin rakastan sinivuokkoja
 

Joutsenet oli heti palanneet pesimäpaikalleen kun vähän oli sulaa vettä, en tiedä pesivätkö tuossa kuitenkaan, on meluinen paikka

 

27.3.26 jäät ovat sitkeästi järvessä

tänään jäät olivat jo vähän alkaneet rantaan kasautua, kohta ne häipyvät :))

 

Talventähdet kohta avautuvat

Löytyi myös kevätkello rypäs, muuten kevätkukat vielä ovat vähissä
 

 Moi moi ja Hyvää Palmusunnuntaita!

 

PS. Illalla kun kävelin taas tuolla rannalla, niin jopas oli jäät hävinneet melkein kokonaan, jee! 

Varmaan ilmakin lämpenee nyt. 

Joko alkaa kukkia

 Maaliskuuta on jo mennyt melkeinpä viimeiselle viikolle. Oli Kauniita päiviä, nyt taas viileni ja on sateista, mutta sehän kuuluu kevään tuloon.

22.3. huomasin ensimmäiset lumikellot

 Eilenkin katsoin joko kukkivat enemmän, mutta supussa olivat.

samana päivänä huomasin muuttolintujakin :)) Taitavat olla kanadanhanhia

Osa Pyhäjärvestä on sulana ollut jo, mutta osassa on vielä jäätä. 

Eilen näkyi jään reuna tuossa. 

 Kaunis ilma oli eilen, vaikka oli tuulista. Ihmettelen miten tuo jää vielä kestää vaikka luulisi hajoavan tuulessakin jo.

Kyllä se kaatumisesta aiheutunut kipu alkaa hävitä (mustelmia on vielä), vaikka illalla olen vielä ottanut särkylääkettä, jotta saan nukkua yön. Ehkä pitää kokeilla pyöräilemistä taas, kun on monia kirjoja taas vietävä kirjastoon ja vain yksi kirja on luettavaa enää. Toki siinä voi mennä aikaa lukiessa. 

Moi moi ja hyvää maaliskuun viimeistä viikkoa! 

Kevätpäiväntasaus, ihan yllättäen

 Tämä viikko on mennyt ihan heilahtamalla. Kevät on tullut äkkiä, lumet ovat sulaneet ja linnut laulaa innokkaasti.

 

Olen minä lukenut pari kirjaa, mutta muuten on ollut kivuliasta.

Sunnuntaina läksin pyörällä käymään keskustassa, oli tarkoitus käydä katsomassa Taidemuseon toistaiseksi viimeinen näyttely moneen vuoteen entisessä paikassa. Kävin kyllä, mutta mennessä onnistuin kaatumaan pyörällä ja rojahdin oikealle kyljelle.  Polvi otti osumaa ja tietysti koko kylki, ei onneksi luita mennyt ja kuitenkin kävin äkkiä kiertämässä sen museonkin. Kotiin tullessa oli senverran kipeä, että kävin päivystyksessä, ihan sattumalta pääsin lääkärin katsottavaksi, tuli siihen tulokseen ettei ollut kylkiluissa murtumaa ja sain särkylääkkeitä. 

Pahimpia oli yöt, koska ei kykene kääntymään, pari yötä hyvin huonoa oli nukkuminen. Ehkä nyt on hieman helpottanut ja olen kävellyt ulkonakin.

Käytiin kaverin kanssa kahvilla yhtenä päivänä ja herkuteltiin kakuilla 😋

Väärinpäin tuo kakkupala oli kuvassa, mutta hyvä oli.
Siinäpä tämäkin viikko meni, ainakin tähän asti. 

Saa nähä vieläkö uskaltaa pyöräillä  

 

Harmaa päivä vaihteeksi ja ekat joutsenet nähty

 Jotenkin menee tämä aika niin sukkelaan, ettei pysy perässä. Jo toinen viikko maaliskuuta alkoi. Kävelyihin menee päivistä yli tunti ja kaupassa käyntiinkin, mutta tänään tulee ostokset kaupasta tilattuna. 

Oli kaksikin merkittävää kirjaa luettavana peräkkäin, niistä on kirjoitettuna tuonne Luen v 2026 sivulle, ja sitten on tämä Lähi-Idän kriisi, sieltä on tullut katseltua ihan suoraa tietoa netin kautta. Kyllä sitä vaan miettii jos olisi täälläpäin sama kohtalo, että miten olisi sitten asiat. 

Mutta kävelyistä pitää pitää huolta nytkin, että edes jonkinlainen kunto säilyisi. Olisi kyllä hyvä aloittaa kuntosalikin jo. Alkaa päästä jo pyörälläkin ajelemaan ja kylläpä kipeytyi paikat ekan reissun jälkeen, vaikka ei ole pitkä matka 😁😎 

Eilinen vielä "sininen" maisema. Tämän päivän kuvat meni ihan harmaiksi, kun oli jotain sadetta tai usvaa tuolla järven takana. Piti kävellä jo aamulla riittävästi, kun säätiedossa sanottiin olevan "jäistä sadetta" tulossa.

Pääsee jo hyvin ilman liukastumista, jos vaan välttää näitä jäisiä polkuja. Vettä kyllä voi olla jäättömillä poluilla.

Tärkein asia, mitä tulin tänne kirjoittamaan oli...että kun menin kävelyllä näin ja kuulin kaksi joutsenta lentämässä. Viime vuonna olin nähnyt ne 11.3. ja tuossa lahdella minkä yli ne lensivät oli silloin sulaa vettä, nyt se on vielä ihan umpijäässä. 

Hyvää maaliskuun jatkoa! 

Maaliskuun alkua

 Kuun alku on ollut sellaista kirjojen keskellä pyörimistä, pakkaset lauhtui ja tuli vesikelit. Mutta kuitenkin tiet ovat liukkaat ja jäässä. 

 Tuli ongelma kun toinen nastakenkä vuotaa, vaikka ennen ne on pitäneet vettä. On olleet kyllä monta vuotta ja hyvin toimivat muuten. Olen sitten koettanut kävellä talvikengillä, lenkkaritkin ovat vanhat etten niillä uskalla mennä jäisille teille. Talvikengät tuntuu kuin kävelisi pyöreiden lasipullojen päällä, eli niin liukkaat ovat, jalkoihin käy kävely kun pitää jännittää ettei kaatuisi.

Ei tule nyt askeleita tarpeeksi mitenkään, tänään menin vielä niillä nastakengillä, en muistanut katsoa menikö vettä kenkään 😀😖 Kunpa nämä tiet joko kuivuisivat tai sulaisivat jäät.  

Sain luettua yhden kirjanTurusen Heikin Kuikan vuosi, joka oli todella sieluun käypä, jonka jälkeen oli päästävä ulos luontoon.   Sitten aloitan Pöllön lukupiirin kirjaa lukemaan.

Eipä tämän enempää tällä kertaa. Moi moi taas!

Kerta vielä

 maaliskuusta.

Eilen aurinkoisena päivänä näin eka kerran kimalaisen. Siellä se piilottelee kuvassa vaikka oli isokokoinen, mutta livahti kukan sisään.

 

Leskenlehden kukat myös eiliseltä

 

Pieni katsaus maaliskuuhun

Jostain syystä olen nyt nukkunut paremmin tässä kuussa. 

Kävellyt olen joka päivä, yhteensä noin 185 000 askelta, noin tunnin päivässä liikuntaa, vähän ylikin. Osa siitä pyöräilyä ja siitä ei tää mun kännykkä mittaa kilometrejä, enkä ole lisäillyt niitä itse,

 km:jä oli 113 km mitattu. Se ei ole paljon ollenkaan, mutta olen vain itseäni ulkoiluttanut.

12 kpl kirjojakin olen lukenut, seuraavakin on aloitettu huhtikuulle. Ihan hyvä lukuintokin on ollut, minusta paras kirja oli Pieni bistro Bretagnessa, Nina George kirjoittaja. 

 

Paino oli ihan vähän laskenut, enkä sitä ole miettinyt yhtään, pääasia ettei laske tai nouse paljoa.

Aika tasaista on ollut, kahdessa taidenäyttelyssä kävin. 

Aika yksitoikkoista, mutta YouTubea olen katsellut ahkerasti 😃  Pyöräily on ollut nyt ihan riemastuttavaa näin aluksi. Ei ole kuuma eikä kylmä ja tänään satoikin, niin ei katupölyä ollut.

Aamupäivällä oli sumuinen ilma ja pelkäsin että alkaa sataa kun pyörällä menin kauppaan, onneksi ei satanut vaan aurinko ilmaantui poistullessa. En tiennyt että Taas alkaa leipomoiden lakko, mutta oli vielä leipiä reilusti kaupassa.

 

Äsken kävin vielä kävelyllä, niin olipa Pyhäjärvessä tosi heikon näköiset jäät. Hienosti oli kävelypaikatkin jo kuivuneet, ettei rapakossa tarvinnut kävellä. 

Kuulin ekaa kertaa mustarastaan laulua ja peipposen...ja näin punatulkun, vaikka eihän se ole mikään muuttolintu, mutta kaunis. 

Oikein hienoa Huhtikuun alkua kaikille!

Vähissä on jo maaliskuu

 On ollut aurinkoisia päivän tällä viikolla

 Krookukset alkoivat kukkia puistossa

Samoin nämä lumikellot

Kulkiessani piti kuvat myös pilviä ja tämäkin maisema kohta voi muuttua, kun tuo tehdas on lakkautusuhan alla

sain kaikki entiset kirjat luettua, niin kävin uusia kirjastosta.

 On nyt ollut niiin hienoa pyörällä ajella, ihanpa riemukasta on ollut pyöräillä.  

Jäät ovat vielä sitkeästi Pyhäjärvessä

 Moi, Moi!

Taidetta on nähty

 

 Jotenkin taas tajusin että on taas perjantai... Tuntuu kuin maanantain saa menemään, niin heti onkin sitten perjantai, vaikka mitään en saa aikaiseksi, eikä ole mitään odotuksia millekään päivälle. Vain kävelyä yritän suorittaa ja tällä viikolla kävin katselemassa taidetta. Ja pyöräillyt olen myös, mikä on jokseenkin riemukasta ollut taas talven jälkeen.

 Pieniä surkeita ruttuisia rääpäleitä näin yhtenä päivänä puiston kukka-alueella. Silloin ei olleet lumikellotkaan kukassa kunnolla. Niin märkiä on olleet kävelytiet, ettei oikein huvita kenkiä kastellä, tietty vois mennä pyörälläkin...mut ei tuu askeleita sitten.

Keskiviikkona kävin katsomassa taidetta Kansalaistalo Laikun salissa. 

Tämäkin näyttely on vaan ensi sunnuntaihin asti eli 30.3.25 asti

Kynäjalava, Armas Raunio 1957

 

Viime syksynä kun muutin tähän asuntoon, lähellä oli kynäjalavia, joita en ole ennen nähnyt tai tunnistanut. Sitten hupsuna keräsin niiden lehtiä, ja niitä on nyt kaikki kirjojen välit täynnä, kun hurahdin

Nimetön, Mario Curasi. Perusta asti tuotu tänne kainalossa, 

joku tässä taulussa puhutteli minuakin

Paljon muitakin hienoja töitä oli...

 

Laikun talon Studiossa oli  toisen taiteilijan töitä, nämä oli tehty kierrätys vanerista ja maalattu lyijykynällä, olivat monikerroksisia.

Eilen kävin Vapriikissa, koska jäi kaivertamaan Songlines7 Sisarta-näyttely, jonka kävin katsomassa jo marraskuussa, mutta se tarvisi vielä tarkempaa perehtymistä. 

Tämäkin on vielä nähtävissä 30.3. 2025 asti

 

Seitsemän Sisarta kulkivat Australian läpi lännestä itään

Tällaisessa maastossa he ovat voineet asua

Heidän maalauksensa näistä Laululinjoista eli matkoista ovat värikkäitä, kuva on kyllä huono. Mutta poislähdettyä tuolta näyttelystä silmissä näkyi pitkään punaisia palloja :D

 

Nämä henkilöt jotka olivat täälläkin olleet järjestämässä tätä näyttelyä, esittelivät videoilla omalla kielellään näitä asioita. Täällä olisi pitänyt olla vielä pitemmän ajan, koska ei vaan kaikkea pysty heti ymmärtämään.

Nyiru oli "noita" joka jahtasi näitä sisaria, ja muttui välillä itse hedelmäksi, tomaatiksi tai käärmeeksi, jotta sisaret olisivat syöneet hänet.  

 Katselin nyt sen esityksen, joka näkyi pyöreässä teatterissa ja katseltiin selällään ollen, kuin taivaalta. Ekalla kerralla se oli niin täynnä ettei mahtunut sinne. Mutta se oli tärkeä tämän tarinan kannalta, siinä esitettiin koko seitsemän sisaren tarinan historia. Eli tämä myyttinen matka ja sen pelotteet olivat varoitus naisille, että pitää varoa miestä Nyirua, joka jahtasi heitä. Nyiru muutti itsensä käärmeeksi ja naiset söivät sen ja olivat sairaita kolme päivää... 

sitten sisarukset muuttuivat tähdiksi ja lensivät taivaalle ja siellä he sitten loistavat tähtinä.

 Vielä on noin viikko aikaa käydä katsomassa tämäkin näyttely 30.3.2025 (maantaisin kiinni) asti. Vieläköhän pitäisi käydä kolmannen kerran....

Kuvia on paljon enemmän, mutta tämä on vain pintaraapaisu tästä suuresta näyttelystä, tämä on erikoisin täällä nähty näyttely ja on paljon näkemistä. Kuulemma seuraavaksi tämä menee Pariisiin esille.

Jos tässä on taas jotain outoa,niin voi...Taas jumitti tämän julkaisu!

Kevät peruttu?

 Ehkä se lupaava kevät peruuntui taas, olisihan se ollutkin liian aikaista. Joten pakkasia tuli. Tässä ympäristössä ei kuitenkaan isompia lumimääriä ole näkynyt, vaikka yhtenä päivänä satoi isoja lumirättejä taivaalta.

11.3. tiistaina läksin kävelylle ja kas tuli yllätys vastaan (melkein), kun huomasin tämän pariskunnan kävelyreitin varrella. Ai kun tuntui hienolta. Ovat ennenkin tässä jorpakossa pesineet ehkä "nämä" joutsenet. Nyt siinä ei ole niin rauhallista enää, kun ihan vieressä rakennetaan ratikkaraiteita varten uutta siltaa. Koko ajan jyrisee kaivinkoneet yms.

Eilen avautui yksi ainoa kukka tähän marraskuun kaktukseen, ehkä saattaa jokunen nuppu olla tuolla, mutta ne ovat pieniä. Muut (kevät)kaktukset eivät osoita kukkimishalua ollenkaan, voi olla että saavat "kenkää", kun sille päälle satun joskus.

Eilen taas kävelin vaihteeksi kauppaan asti. Matkalla tuli nämä joutsenet, ehkä samat kuin edellisessä kuvassa, ei tiedä.

Muitakin ihmettelijöitä ja kuvaajia oli tässä kun kuljin. Menin kauppaan ja tulin takaisin, niin joutsenet olivat kääntyneet pois tuosta jään keskeltä ja uivat paljaassa vedessä. Joku henkilö tuntui olevan huolissaan, kun nuo ovat jäiden keskellä tuossa. Sitten kävelin edellisen paikan ohi, niin siellä olikin se lahti ihan jäässä kun -10 astetta oli yöllä. Ei siellä voinutkaan enää uiskennella.

Tänä aamuna näyttää tulleen yöllä taas lunta lisää maahan.  

Koko pitkän talven olen ollut tekemättä mitään askarteluja, nyt sitten innostuin Youtube-videosta, jonka muutama päivä sitten julkaisi Luise Heinzl- (Mixed media masterboards from trash). Niinpä sitten etsin roskapaperini, eihän minulla ole mitään diecut-jämiä, mutta sitten otin vastaavia pari vuotta sitten ostetusta joulukoriste vihkosta. (kuvista tein joulukortit silloin)

Tämmösen sain aikaseksi, värjäsin sitä ruskeaksi vielä lisää ja nyt se on painon alla, kun se vääntyi. Mutta jotain siitä sitten teen, tää on noin 25x25 cm kooltaan. Sitten aloin myös täyttää muutamia vanhojen junk journalien sivuja. Kun en nyt ala tehdä uuttakaan, eiköhän niihin entisiin saa jotain askarreltua, niin suurin tekemisen puute täyttyy :))

Tässä kaikki tällä kertaa. Hyvää maaliskuun jatkoa. Moi moi!
 

Ehkä Kevät alkoi

 Uusi kuukausi on jo aika pitkällä, vähän olen saanut mitään aikaiseksi. Toki pitää koettaa raahautua ulos joka päivä, vaikka kävelemään. Nyt on ollut hienoja lämpimiä päiviä, joten tiet ovat sulaneet jäästä, mutta vettä niillä on.  Ja jos tulee pakkasyö tai päivä, niin taas on kaikki jäässä. Luntahan täällä ei paljoa näe enää. 

En vielä luovu talvikengistä, koska nilkka kipuilee, niin hyvä on olla tukeva kenkä. Toki nää mun talvikengät on liukkaalla ihan luistimet. Polkupyörää en ole vielä ottanut käyttöön, kun on paljon hiekoitus soraa teillä, niin pelkään kumien puolesta.

Monstera Adansonii, aarnipeikonlehti

Valo on lisääntynyt, joten olen nostellut sälekaihtimia ja vähän käännellyt huonekalujakin, että kasvit saisivat valoa ja aurinkoa. Tuon nimisenä ostin tuon kasvin, en tiedä onko muutettu nimeä.  Mulla tuo kasvoi ennen ylöspäin, sammalkeppiä pitkin, mutta ennen muuttoa poistin sen kepin ja leikkelin kasvin veteen juurtumaan (niin se oli helpompi muuttaa), oli helposti juurtuva tämäkin.

Muutamia kasveja vaihtelin tällä viikolla uuteen multaan ja ruukkuun. En kylläkään näille kasveille nyt tehnyt mitään. Otin vain kuvia, koska ei juurikaan ole muuta kuvattavaa tähän aikaan

Roikkuva Pennimuori ja rönsylilja

Huomasin myös että marraskuunkaktuksessa on yksi kukkanuppu. Toivon että se aukeaisi. En ymmärrä itekään miksi en saa koskaan kevätkaktuksia kukkimaan, vaikka niille tekisi mitä. Ja aina kun näistä lehtikaktuksista tippuu lehdykkä tai leikkelen niitä youtube ohjeiden mukaan, niin koetan vaan itsepäisesti juurruttaa niitä. Hirveen hidasta on juurtumaan. Mutta joskus tulee se piste, että heivaan niitä roskiin, kun vaan olla jököttävät, eikä kuki uudelleen...

Sunnuntaina tein vehnäpullia, ilman sokeria ja laitoin hilloa ja kermavaahtoa väliin. Hillossa oli tarpeeksi sokeria. Sillä sai laskiaispullahimon tyydytettyä.

Eilen kävelyllä löysin ensimmäisen kukkanupun puistosta...Jee

Auringonpaistetta odottelen, että näitä alkaisi ilmestyä lisää.

Joka kevät olen kuvannut näitä lumikelloja tässä puistossa, mutta nyt se paikka jossa niitä kasvoi (seinänvierus) on täysin kaiveltu ja aidattu remontin takia. 

Mukavaa maaliskuun jatkoa!