Lokakuun kukkia

Niinpä alkaa olla tämäkin kuukausi jo puolessa välissä, enkä ole ehtinyt kirjoittelemaan tänne, vaikka olen ajattellut kirjoitella useammin kuin ennen. Aika kuluu kuitenkin, vaikka tuntuu olevan pitkääpiimää :)

Yhä edelleen tämä orkidea jaksaa kukkia

Nyt taas on ollut pilvisemmäpiä päiviä, ei oikein pihallakaan huvita mitään puuhailla. Vielä alkukuusta paistoi aurinko ja joitain kukkia löytyi.

Lehdetkin ovat nyt pääosin tippuneet puista, mongolianvaahterassa vielä näkyi keltaisia lehtiä

Ruusuangervossa muutama punainen...

ja ihme ja kumma, nyt vasta Jackmanii kukkii. Luulin sen taas kadonneen.

Olivat onnettomat jääneet kaatuneiden kultapallojen alle.

Senverran pihahommia olen tehnyt, että niitin ruohoja ja samalla silppuuntui puiden lehtiäkin. Olisi ne vaan vielä voinut haravoidakin, kun osan ajelin ilman kerääjää. 

Jospa joskus tormistuisi ulkoilemaan ja haravoimaan.

Syysmaksaruoho Herbsfreunde kukkii parhaimmillaan nyt

Samassa penkissä ovat levinneet vallattomasti nämä

Lyhtykoisot, antaahan ne väriä jo värittömänä aikana

Kanervia olen ostanut nyt enemmän kuin ennen, 

kivahan niitä on istutella astioihin.

Sain vielä kasvimaalta tänään salaatteja, joita juhannuksen aikoihin kylvin ja ovat saaneet sitten rauhassa kasvaa. Parempi syödä ne myöhään kuin ei milloinkaan.

Loput kehäkukat keräsin ja aion tehdä niistä voidetta vaikka kookosöljyn kanssa.

Muistakaa heijastimet, kun lähdette ulos, illat ovat pimeitä.
Kiitokset kommenteista ja hyvää syksyn jatkoa!

Menneitä aikoja

Tulipa äkkiä kylmä. Vielä eilen kuljin näissä kuvissa olevissa maisemissa kesätakissa ja lyhythihaisessa puserossa, nyt täällä itäisessä maakunnassa ei meinaa tareta missään :)

Syksyhän se on, ei voi mitään.

Vielä tässä muistelen ihanaa viikonloppua 1-2.10. Tampere päivät ja paljon tapahtumia ja nähtävää.

Pitihän siellä Sara Hildenin taidemuseossa käydä. Aikas vaikuttavaa oli, jättiläis-vauva ja synnyttänyt nainen...huh. Mielenkiintoista oli nähdä dokumenttia kuinka noita taideteoksia tehdään.

Katsojia oli tosi paljon ja sääkin oli aivan fantastinen.

Sitten tutustuin Vapriikissa näyttelyihin. Siellä olisi mennyt vaikka koko päivä jos olisi tutkinut tarkkaan kaiken. Tampereen historia ja v.1918 tapahtumat taas kiinnostivat ja Rollikka-bussi :) Tekstiilitaidettakin ihastelin ja kiertelin Nukkekekkereissä, kunnes Hurriganes-näyttelyssä totesin, että sinne pitää mennä uudelleen, ei kaikkea jaksa kerralla katsoa.

Ruukuissa ja puistoissa vielä kukat kukkivat...

Jos saisi sieltä sielunsa revittyä tänne itselle. 

Aurinko kyllä nyt alkoi paistaa, jospa lähtis katselemaan omalle pihalle, olisiko siellä vielä mitää kukkimassa.

Sisällä kotona Pelargoni Nikolai kukki hienosti :) 

Auringonlaskun fiiliksiä

Onhan tämäkin kuukausi mennyt taas nopeasti, välillä ihmettelen mitä lienen tehnytkään, kun en ole paljoa lueskellut täälläkään netissä, enkä edes kuvia ottanut paljoa. Joitakin kuvia olen tänne kuitenkin ajatellut laittaa.

Kauniita auringonlaskuja olen ihaillut

Olen nyt nauttinut olostani täällä kaupungin "rauhassa", kun ei tarvitse lämmitellä asuntoa, postit tiputetaan oven luukusta ja kaupatkin on lähellä piipahtaa vaikka monesti päivässä. 

Eikä ole tarvinnut huolestua puutarhan voinnista. Siis ensimmäistä kertaa varmaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen ei mikään mulla ole paleltunut, kun en ole mitään kasvattanut. 

On jotenkin vapauttavaa ollut seurata halla-varoituksia säätiedotuksista. 

 Bussista kuvattuja auringonlaskuja

Kävin tässä alkukuusta siellä kotona maalla pitämässä pihakirppistä. 

Sattui vaan taas vaihteeksi vähän sateinen päivä, joten ei ollut niin vilkasta, kuin vuosi sitten.

Piha oli kyllä täynnä paljon tavaraa ja vaatteitakin "tuulettumassa" :) Saivatpahan raitista ilmaa, vaikkeivat menneetkään kaupaksi.

Siitä niitä sitten tiputtelen kierrätyslaatikoihin vähitellen tässä syksyn ja talven mittaan. Tai laitan roskiinkin, joistakin on vaan päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä.

Kesän loppuakin on "juhlittu" ilotulituksin, mutta onneksi on senkin jälkeen ollut vallan hienoja ja aurinkoisia päiviä.

Ja kukkia on vielä paljon kukkimassa täällä ihasteltavana

Ja ruskan värejä

Olen nyt usein käynyt ihastelemassa kaunista kaupunkia, onhan tämä asuminen täällä nyt loppumassa ja muutan takaisin sinne kotiin maalle. Ei ole järkeä pitää siellä taloa tyjillään ja maksaa kaupungissa vuokraa. Pääseehän tänne joskus toivottavasti takaisin.

 Ikävä jää näitä maisemia

Tässä tavaroiden vähentämisbuumissa olen huomannut myös uusia mielenkiinnon kohteita.
Kun tarpeeksi vähentää, niin alkaa tehdä mieli uudelleen sisustamaan. Minähän en ole yhtään ollut kiinnostunut sisustamisesta, jokohan sitten hurahdan siihen, en tiedä. Saa nähdä.
Ainakin vois välillä vaihtaa huonekalujen paikkoja.

Vähän pitää herkutellakin :) kookospallosilla

Onhan siinä maalle takaisin muutossakin hyvät puolensa. 

Voin kai vielä lokakuussakin istuttaa kukkasipuleita ja sitten talven tullen alkaa syöttää pikkulintuja.

Nämä harrastukset täällä kaupungissa eivät kävisi.

Ja virkkailen tuohon isoäidinneliöpeittoon lisää kerroksia ja kääriydyn siihen ja murjotan :)

Hyvää syksyä teille kaikille ja kiitokset kommenteista

Sitten lokakuussa taas jatkuu