Syksyltä näyttää ja harmaalta

 

 Ruusu kaikille jotka ovat syntyneet tähän pimeään aikaan.

22.10. tuo ruusu kukki vielä.

Joo, vaikka en olekaan lokakuussa syntynyt, mutta luulen että keväällä ja kesällä syntyneet ovat vähän erilaisia luonteeltaan. Voin olla väärässä. Saa nähdä vieläkö tässä Hatanpään Arboretumissa on ruusuja marraskuussakin.
 

Tässä hevoskastanjassa ovat lehdet vielä pysyneet puussa, muuten ovat puut pääosin paljaat.

Tässä  ovat minun kukkinnan aloittaneet marraskuun kaktukset, minulla vaan ei ole niille hyvää paikkaa eikä amppeleita voi mihinkään laitella

Tämä oli tämänpäiväinen harmauden aste

Tämä kone on kyllä nyt erittäin hauska, tuokin kuva meni ihan vahingossa ihan väärään paikkaan ja siinä se on vaikka poistan ja liitän uudelleen. mutta kun aloin kirjoittaa tuohon kuvan alle, niin kuva luiskahti paikoilleen 😀😃😄

Ei auta vaikka siirrettiin hiiri vanhasta läppäristä, tää on niin tätä. Ehkä jatkan vaan pasianssin pelaamista ja käytän muuhun vanhaa konetta.  😬😫😩😠😟

Moi moi taas!

 

Sunnuntai postaus

Tervehdys taas täältä blogista.  

Syysmaksaruohoja kukkii vielä

On uusi laite, eikä ole hiirtä tässä, mutta kokeilen siitä huolimatta. Tulee mitä tulee, varmaan erilaista. Tilattiin vaihteeksi tätä Porokylän ruisleipää, ja olihan se hyvää, ei ole maksettu mainos. 

Herkuttelua persikka mamman marjapiiraalla,

piti viikonlopun kunniaksi jotain leipoakin

Jämälankasukat

Neulasin äkkiä ihan pienistäkin lankanyssäköistä itelleni sukat, pienimmät oli noin metrin pituisia  joita letitin sitten toisiinsa kiinni. 

Tuurenpihjalassa oli vain lehtiä enää

Kyllä on erittäin vaikeaa uudella koneella  tehdä tätäkin. Laitoin vanhalla koneella nuo kuvat, koska tässä ei ole vielä kuvien muokkausohjelmaa tms. Pitää opetella kirjoittamaan ja hankkia hiiri...

Mutta enempää hermoja en kärsi koetella, joten tässä kaikki tälläkertaa. MOI !

 

Viimeisiä kukkia

 Mitä pitempään täältä on pois, sitä vaikeampi on taas kirjoitella. Niinpä alan vaan taas kirjoittaa. Sain tänään luettua viime vuoden Finlandiapalkitun romaanin, niin on kai vähän pidettävä väliä ennenkuin aloitan uuden. Se oli tämä Monika Fagerlundin Eristystila/Kapinoivia naisia, jonka luin loppuun äsken. Kohtahan varmaan on tulossa taas uudet kirjat kilpailemaan tästä palkinnosta. 

Lukiessani mietin, että mitä minä tein vuonna 1976, ehkä olin talouskoulussa, jotenkin on unohtunut jo ne ajat.  Pitää selvittää kyllä.

Seuraava kirja on kyllä sitten jo "kevyempi" taas vaihteeksi. Aika raskaita on olleet nämä kaksi viimeistä kirjaa. 

Eipä ole tämä syksy ollut niin värikäs  kuin edelliset pari kolme syksyä, vai hävisikö värit tänä syksynä siihen kovaan myrskyyn. Maassa on kyllä keltaisia lehtiä.

Voi olla tämän syksyn viimeinen kukka kärhössä, olen tätä jo muutaman päivän siinä Arboretumissa katsellut. 

Kun enää on niin vähän kukkia, niin huomaa jo nämä luonnonkukatkin helpommin.

Tänään oli  aamulla enää +4 astetta, eikä ulkolämpö päivälläkään lisääntynyt. Kävelin vielä kesätakilla aamulla, mutta illemmalla otin jo talvisemman takin päälle.

Koskahan tännekin tulee lunta.  Pohjois-Suomeen on jo tullut ehkä noin 20 cm jo lunta jonnekin seudulle.  Minä en yhtään kaipaa lunta vielä.

 

Seuraavaksi alan lukea tuota joulusta kertovaa kirjaa

 Kävelyaskeleet on taas yhä vaikeampaa saavuttaa, kun ei enää ole lämmintä eikä huvita. Sitten mun pyöräkin meni talviteloille, kun takakumissa ei ilma kestä. En nyt jaksa lähteä etsimään pyörään kumia saati sitten taluttaa sitä huoltoliikkeeseen, kun kerran talutin se jo kotiin kaupungista. Olkoon talven varastossa, jos keväällä saisi ajoissa sen kuntoon sitten. 

Kaksi viikkoa on vielä käveltävä kuntosalille, siitähän niitä askelia kertyy melkein tarpeeksi, tai mentävä bussilla. Sitten loppuu kuntosalijäsenyys.

 

Tuli taas mieleen, että jospa etsin puikot ja lankakerien loput ja koetan kuitenkin neuloa jotain. Käynpä heti niitä katselemaan, jos en ala lukemaan. 

 

 Hyvää lokakuun jatkoa! Moi!

 

Niin tämä lokakuuksi vaihtui

 Hyvää huomenta, Lokakuussa jo ollaan. Ehti livahtaa syyskuu hyvin vähillä postauksilla, kun aina vaan oli jotain muuta  😊😍

Nyt kävin vaihtamassa ruusut pois tuosta yläkuvasta. Ruusut alkaa olla Arboretumissa vähissä jo. Vaikka näyttää lokakuun ensimmäisenä päivänä vielä aurinko paistavan.

On ollut tässä jotenkin väsynyt syyskuu, väsymystä nivelkipuja yms. Niinpä ostin verikoepaketin,  jos niistä selviäisi jotain syytä olemattomaan jaksamiseen. Ylläolevassa maisemassa sitten pyöräilin labraan. Oli todella ihan läpinäkymätön sumu aamulla, joka sitten jo ennen klo 9:ää hälveni. Sain viimeiset sumun rippeet kuviin. En jaksanut lähteä aikaisemmin kuvaamaan.

Kävelykin on ollut jotenkin nihkeämpää, ei huvita sekään, vaikka olen saanut juuri ja juuri ne 7000 askelta /päivä käveltyä. 

Oravia vipeltää puistossa ihan todella paljon, etsivät ja kaivelevat. Niitä on tosi vaikea kävellessä ehtiä kuvaamaan, jos ei ole kännykkä valmiina kädessä.

Jos niitä syöttäisi niin saisi parempia lähikuvia, mutta en minä anna niille ruokaa. On puistossa paljon niille siemeniä yms, ja onhan se kiellettyäkin.

Oikein hyvää Lokakuuta sinne teille kaikille. 

Moi moi taas!

Kuun lopun puuhailuita

 Kuukausi alkaa olla loppupuolella, jostain kumman syystä viikot vaan hujahtaa ohi, vaikka muuten onkin saamatonta junnausta tämä olo 😊

 Pitää vaan yrittää tehdä normaaleja asioita mitä ennenkin, eli kävellä, kulkea portaat ala/ylös ainakin kerran /pvä ja käydä kaupassa ja kirjastossa. 

Kaivoin toissa iltana myös langanloput esille ja puolitin pienet lankanyssykät, jotta edes suurinpiirtein samanlaiset sukat saisi. Eilen aloitin suurimmasta kerästä neulomisen (5 kerrosta), heti aivastutti 😆

 

Eilen näkyi myös vähän aurinkoa iltapäivällä. Nyt juuri tätä kirjottaessa 🌞näkyy myös, hurraa.

Puista on lehdet  pudonneet, pääosin ainakin koivuista. Alkaa olla maisema yhtä harmautta.

Tämän kuvasin pari päivää sitten, kun näytti nuo lehdet kivoilta maassa ja puussakin niitä vielä oli. Näyttäisi nuo lehdet saarnilta, mutta en ole varma.  Tänään kävellessäni tuossa kohtaa, kaikki lehdet olivat ajettu märäksi möyhyksi ruohonleikkurilla. On niin märkääkin, ettei oikein onnistu lehtien puhallus.

Jo viikkoja olen ihmetellyt tätä yksin jäänyttä hanhea (kanadanhanhi?) kaikki muut hanhet ovat poistuneet paikalta jo viikkoja sitten, on jäljellä vain sorsia. Niiden kanssa tämä eilenkin uiskenteli...Miksi se on jäänyt tänne, joskus se ruokailee nurmikolla, ehkä senverran pystyy lentoonkin.

Nuutumista olen havainnut myös viherkasvissa, ainakin tässä aarnipeikonlehdessä (Monstera Adansonii). Kun piti ottaa kaikki kasvit, kaktukset ja myös tuo pelargoni sisälle parvekkeelta, piti siirtää viherkasveja, eikä ole valoa tarpeeksi muutenkaan. Pitää ottaa tämä käsittelyyn, ennenkuin ihan kokonaan menee piloille. Eli katsoa juuret ja leikata vaikka pistokkaita veteen juurtumaan.

Vanhoista käytetyistä kirjekuorista jo pari kk:tta sitten liimailin silppuja kuoriin ja ompelin ne sitten "kirjaksi". Pitäisi vielä kannet jotenkin tehdä, mutta homma on jumittanut. Nyt se  on tehtävä loppuun, tai laitettava kaikki silput pois ja tämäkin pois ja tehdä jotain muuta kuin roskaa.  

Pari kertaa olen käynyt lokakuussa tutustumassa melko uusiin kahviloihin ystävän kanssa, että jotain muutakin on kuin kotona mökötystä. Eka oli kuun alussa ja tämä viime viikolla.

Siitä ensimmäisestä on kuva jossain kännykässä vielä, mutta tämä toinen kerta ei näytä yhtä hyvältä 😃

muuten oli ihan mukava käydä vaihtamassa ajatuksia.

 Moi taas, hyviä lokakuu viimeisiä päiviä!🍂🍁🎃🎉

Ehkä viimeisiä kukkia ennen talvea

 Tervehdys taas tällaisesta harmaasta syksyisestä kaupungista, kaikeksi onneksi ei ole satanut (paitsi yöllä) muutamaan päivään. Jonakin aamuna oli vähän pakkasen puolella ja kuuraa koetin käydä kuvaamassa, mutta vain vähän löysin kuuraisia lehtiä.

Itsestään kylväytyneitä orvokkeja kävelyreitin varrelta

Kuitenkin on mieli aika apea, kun kesä on mennyt, lehdet ja värit putoaa puista, kukat katoavat tai ne on poistettu puistostakin.  Niinpä tässäkin on kuvia sellaisista paikoista joita ei enää ole tai ne aiotaan aidata talven ajaksi. Tuntuu ettei kävelykään suju tai ei se aina suju vaikka kuinka olisi tarkoitus kävellä lähemmäs 10 000 askelta/ päivä, ei suju. Portaissa innostuin kulkemaan alas ja ylös, niinpä sitten kipeni päkiä toisesta jalasta ja toisesta jalasta on polvi monta kertaa kipeä, se kipenee tuolla kävellessä, ja poiskin on pakko tulla.

Viime yönä taas valvoin ja nukuin vain 3 tuntia, niin ei ihme kun ei kävely suju tänään

Ei ole enää montakaan ruusua Hatanpään Arboretumin ruusutarhassa, näitä kuvasin 20.10.

 

21.10.25 olikin ihan huikea näkymä aamulla ikkunasta...

Nämä kevät- ja marraskuunkaktukset onnistuivat näyttämään kukkiaan, nämä punaiset kukkivat ensimmäistä kertaa näin monella kukalla. Tuo valkea on vanhin ja on kukkinut monena vuonna. Nyt siinä on vähiten kukkia, mutta on niitä monta. Mulla vaan ei ole kunnollisia paikkoja mihin näitä ripustaa. Ei voi amppelia mihinkään laittaa. Olen aivan hullaantunut ollut näistä.

Pidin nämä parvekkeella keväästä syksyyn asti, kun alkoi tulla alle 5 astetta parvekkeella ja nuput suureni, niin otin sisälle.

Huomattavaa on, että minun kännykkä alkaa olla jo vanha että on linssiin tullut jotain harmaata suttua, tulee vaan huonompia kuvia koko ajan. Tässä on mietittävä uutta kännykkää. Ja läppäriin pitäisi saada jatkoaikaa, tai tämäkin pitäisi uusia.

 

Sain myös uudet lasit ja olen vähän pettynyt kyllä, mutta voi vielä käydä niitä säätämässä tässä kunhan pitää näitä. Olen pitänyt paljon vanhoja laseja vielä, mikä on kyllä hölmöä, sitten ei totu uusiin ikinä.

 

Arvasin että nämä yllä olevat kukka-alueet kaivetaan kohta pois, kun kuvasin. Eikä mennyt monta päivää kun on vaan multapenkit jäljellä. Monivuotiset kukat on varmaan viety varastoon jonnekkin (bugainvilleat ja verenpisarat penkeistä)

 Hatanpään Arboretumin Kivikkoaluetta en ole oikein koskaan kuvannut, siinä ei ole keskellä kukkivia kasveja. Niitä on reunoilla ja niitä olen kuvaillut pääasiassa.

16.10.25 olikin hieno aurinkoinen ilma illemmalla kun kävelin tässä. Vielä oli lehtiä riippakoivussa ja pikkulehtikatsurassa silloin. Voi olla tuo keltainen höyhenpensas kylläkin.

tuurenpihlaja ja sitruunapihlaja 20. lokakuuta

Mietin tuolla kävellessä usein, että jos mulla olisi omaa maata niin mitä puita haluaisin istuttaa. Ainakin tykkään tästä tuurenpihlajasta paljon ja sitten haluaisin monia erilaisia vaahteroita, kuten hopeavaahteran ja myös hapsuharmaalepän ja sulkaharmaalepän. Niitä kahta harmaaleppää en ollut ennen koskaan nähnyt missään aikaisemmin kuin täällä arboretumissa.

Tuolla Arboretumissa on näitä näkymiä paljon nyt, mutta kuvassa ei näytä niin hienolta kuin oikeasti ovat, eikä tässäkään eilen aurinko paistanut. 

Tässä onkin jo liikaa taas kuvia ja höpinää, joten lopetan nyt tähän. 

Hyvää lokakuun viimeistä viikkoa!

En valita

 mutta kohta alkaa olla kylmä. Siihen helpottaa kun laittaa talvivaatteet päälle. Tänään iltapäivällä viileni kummallisesti keli. Päivällä kävin pyörällä kaupassa, eikä yhtään tuntunut niin kylmältä, kuin vasta äsken kun kävin viimeisen valon hivenen aikaan kävelyllä. Ja tuuli viuhuu ikkunassakin jo...

Sädepäivänhattu Goldsturm

 En voi valittaa värien puutetta täällä,Hatanpään arboretumissa on ollut kohtalaisesti värejä ja aurinkoisia päiviäkin oli vielä lokakuun alussa monta.

Kynäjalavat on olleet hienoja auringossa

Tässä sai ihan kahlata keltaisissa lehdissä. Joku jalopähkinä oli pudottanut ihan hurjasti lehtiä.  

Puissa ja maassa on ollut värejä. 

Vaikka muuten on syksyssä mieli synkempi, en yhtään tykkää lokakuusta, marraskuusta, joulukuu on ehkä helpompi ja tammikuu on yleensä ollut vaikein.

 

Näitä ei syksy häiritse, koko ajan touhuavat ja piilottelevat maahan jotain. Toivottavasti löytävät sitten talvella ruokavarastonsa. Ei ikinä ehdi kuvata näitä vekkuleita, vaikka joskus näkyy viisikin vekkulia yhtä aikaa.

 

Hyvää syksyn jatkoa kuitenkin! 

Lokakuun

 Alkaa olla taas viikko eli 1/4 osa mennyt tästäkin kuusta. On tarkoitus vaikka joka viikko saada aikaan yksi postaus, jostainsyystä ei oikein suju kun ei vaan tule tehtyä mitään mistä postaisi. Pelkkää kävelyä vaan ja lukemista, mitä nyt välillä juon kahvia ja syön jotain.

Hopeavaahteran lehti. 

Viime vuonna mikä hupsuna hullaannuin erilaisista syksyn lehdistä ja keräsin niitä kaikki kirjojen välit täyteen kuivumaan. En tiedä mitä minä niillä meinasin tehdä. Muutaman maalasin ja painoin kuvia akryyliväreillä ym. Nyt en enää keräile niitä.

Muutamana iltana koetin käydä katsomassa auringonlaskua, tämä oli tiistaina

 

Tänään on pilvistä ja on satanut välillä vettä, illat pimenee vaan, niinkuin aamutkin.

 

Eilen tein vaihteeksi itse ruokaa uunissa, kun oli sähkö edullista. Tuli nyt katkaistua viljattomuus kahtena päivänä, kun tein makaronilaatikkoa ja sitä olen syönyt kahdesti. Hyväähän se on, kun vaan oppisi maustamaan kunnolla heti. Mutta tuskin tulee usein tehtyä. Eikä tuo haittaa vaikka välillä söisikin. Mutta jatkan kyllä viljattomuutta taas. 

 

Tämän puun lehdet näytti ihan kivoilta eilen taas kun kävelin näiden alta. Luulisin että tämä on joku jalopähkinä, en ole nähnyt tässä nimilappua. 

Nytpä en kiusaa ketään liioilla kuvilla, kun ei enää ole liikaa kuvaamistakaan tässä lähistöllä.

 

Ehkäpä pitäisi ensi viikolla käydä kaupoissa katselemassa jotain lämpimiä vaatteita, kun alkaa tulla vilu. Viime viikolla aloitin katselemisen, mutta näkyy muoti olevan nyt hyvin lyhyttä neulevaatteissa, suurinpiirtein kainaloon asti paidat näytti vain olevan. Mulle pitäisi olla ne vähän pidempiä malliltaan.

 

Moi vaan taas! 

Lokakuu on lopussa

 Tänään vielä huomasin nämä keltaiset ruusut Hatanpään arboretumissa kävellessäni, alkaa olla ruusut kukkineet ja puutkin paljaana. Viimeiset lehdet ovat lentäneet viimeistään tänään olleessa tuulessa. 

Epätarkka kuva kun tuuli heilutti kukkiakin. 

Tuuli heilutti myös minuakin, kun kävin pyörällä kaupoilla keskustassa, lehdetkin lenteli päin naamaa. Oli tänään muuten aurinkoinen päivä.

Tänään oli auennut ensimmäinen marraskuun kaktuksen kukka. Viime vuonna ne avautuivat jo aikaisemmin lokakuussa.

Tämän kuukauden neuleet

Tästä parista on tämä sukka jo valmis, ja toisesta kantapääkin on tehty. Jotenkin vaan ei osaa olla tekemättä mitään, vaikka ei huvittaisikaan neuloa ja ehkä tuo lankapöly aivastuttaakin. Teen vaan ihan tavallisia perussukkia, koska ei ole ketään kelle erikoisesti neuloa, niin en viiti väkertää kuvioita. Koetin harjoitella tähän alempaan sukanvarteen kerrosrivinousua, mutta ei se ihan noin mene, mutta vähän tasasta raitaa sekottaa se kuitenkin. Raitalanka on Novitan Muumia ja tuo harmaalta näyttävä on vihertävää Kotikultaa, joka on hieman paksumpaa kuin Muumi. Ehkä sais aikaiseksi ottaa kirpputoripaikkaa tai jos ei, annan johonkin keräykseen villasukkani, kuten monesti ennenkin.

Viime viikonloppuna oli taidetapahtuma Ruudun takaa, eli ikkunoihin pitkin kaupunkia oli tehty valaistuja asioita, muutamia käytiin katsomassa. Oli suorastaan ihmisiä ruuhkaksi asti ikkunoita katsomassa.

Täällä on myös Valoviikot ja Tanssivat vedet, jossa Koskipuistossa näkyy musiikin tahtiin nousevat ja laskevat vesisuihkut, näitä voi nähdä vielä 3.11.24 asti iltaisin noin tunnin välein 9-12 minuutin ajan kerrallaan. Pitihän se tietysti käydä katsomassa tänäkin vuonna.  

Mutta kyllä oli sitten kävely tuskaa poistullessa (käveltiin mennessäkin pojan kanssa), joku kipu on taas kylmempien ilmojen tultua tullut toiseen lonkkaan. Hieman auttaa venyttely, mutta kun sitä ei tule tehtyä jos kipua ei tunnu ja kipua tuntuu kävellessä. Tätä on ollut jo vuosikausia yleensä keväällä ja syksyllä.

Alkaapa sienetkin olla kadonneet kun pakkasia alkaa olla.

Luonnonkukka päivänkakkaroita on sentään vielä

Vieläkin olen kuin jäässä, vaikka vaatetta pitää etsiä päälle jo enemmän. Asunto on ehkä hieman lämminnyt, vaikka liikaa tulee kylvää viimaa ilmastointiaukoista. Talohuoltoa ei ole vieläkään näkynyt, joten alkaa toivo mennä niistä. Kai niillä on liikaa tekemistä, joten ei pikkuasioihin puututa. Ei nyt vielä kuitenkaan jaksa muuttaa poiskaan, pitää vaan käydä lisää vaatetta.

Toivon todella että marraskuu olisi  parempi kuukausi kuin tämä lokakuu on ollut, vaikka yleensä se on kyllä vuoden pahimmasta päästä monissa asioissa. Lunta ja liukkautta tulee varmaan.Mutta saa nähdä.

Moi moi taas!

Vielä jossain värejä

 Vielä vähän väriä löytyy kävelyreittien varrelta, mutta  viimepäivien tuulet ovat pudottaneet paljon lehtiä puista. Kohta ei ole enää mitään värejä kuvattavaa, mutta nyt tähän laitan vielä viikonlopun kuvia.

Hopeavaahterat 17.10.

Tänään on jo hopeavaahterastakin lehtiä pudonnut paljon lisää

Muistaakseni paprika niminen ruusu 17.10.

Syyskuun lopussa kun kävin Ruotsissa pienellä reissulla, saatiin ravintolassa Raggmunk nimisiä perunalettuja. Niinpä niitä piti nyt kokeilla itekkin tehdä. Ohjeita niihin löytyy esim tuolla nimella tai ruotsalainen perunalettu-nimellä. Ne siis paistetaan pekonin paistosta irtoavassa rasvassa, mikä ei tietty itellä riittänyt, vaan voita piti lisätä myös. Jokainen voi tietty käyttää mitä tahansa rasvaa. Kyllä se pekoni lisää makua, vaikka hyviä varmaan tulee ilmankin. Ja ne nautitaan sitten puolukkahillon kanssa.  Onhan sitä tullut tehtyä perunalettuja ennenkin niinkuin porkkanalettujakin, hyviä ovat.

Nämä syyshortensiat ovat kyllä olleet erikoisen värisiä. Näitä on siellä isossa penkissä monia eri värejä.

aurinko lisää kultaista väriä lisää.

Kivikkoalueella on vielä väriä

Tuurenpihlajassa on eniten väriä tällä alueella

 

Tänään satoikin vettä päivällä ja koska on tuulista ja sähkö halpaa, niin leivottiin ja paistettiin. Minä tein sämpylöitä ja poika teki ite juustokakun. Sämpylät onnistuivat ihan poikkeuksellisen hyvin, en tiedä miksi. Tein kyllä lesepaketin ohjesta (vähän katoin mallia), eihän mulla ollut ihan kaikkia aineita laittaa. Siinä oli mm 1 dl hunajaa, eikän mulla ollut kuin ehkä vajaa lusikallinen. Eipä tarvi ollakaan hyvin makeita. Juustokakkua ei ole vielä maistettukaan.

Ehdin vielä ennen iltaa kävellä ja pitihän nämä viimeiset kukat, krassi ja kehäkukka kuvata. Taustalla on kuva lehtien peittämästä Arboretumista.