Sateen jälkeen toivottavasti paistaa aurinko

Teen nyt tällaisen pikapostauksen äkkiä :)
Pihahommia olen tehnyt, kaivellut multia ja lisännyt niitä yhteen penkkiin. Nyt se on muhimassa kunnes saan siirreltyä kukkia.

Tampereen messuilta ostamani pelargonissa alkaa nyt kukat aueta. Tässä Nikolai, sain selvitettyä näiden nimet. On tää kyllä aika herkullisen värinen, hieman punertavan valkoinen.
Vieläköhän minä näihinkin ihastun:)

Maanantaina oli surkea näky kukkapenkeissä, tai niiden laitamilla, kun kukat olivat rankkasateesta laonneet. Kukat ja herneet ja kaikki. Kaikkiin pitäisi laittaa tuet, jotta vähänkin pysyisivät pystyssä. Pionit ovat menneet, tässä viimeinen kuva. Toiset kukat ovat märkänä mössönä.

Unikoita on kyllä auennut, vaikka ovat on vielä nurmikolla pitkällään.

Mulla ei pioniunikot vielä kunnolla kuki.

Yllättäviä värejä on tullut ruusupapuun, kukat ovat aluksi kellertäviä ja auenneina vaalenevat.

Muut ruusupavut ovat normaalin oranssinpunaisia.

Kehäkukassakin on kahta väriä terälehdissä

Mustikassa ollaan käyty ihan ahkerasti. 

Metsässä on niin hienoa, ja vähän helpottaa tätä kesän kaipuun ahdistavaa oloa. 

Kännykkäkuvia ovat. Tämä pieni metsätilkku on antanut meille monena vuonna mustikat ja puolukat ja rutkasti hyviä hetkiä, linnunlaulua ja metsän tuoksua ja itikan ininää sekä kutisevia paukamia...

mutta kyllä sinne tekee aina mieli mennä piipahtamaan ja mustikoiden kanssa pois.

Heinäkuu on lopuillaan, siitäköhän tämä olo, jota en osaa kuvata, apatia?alakulo?masennus?lamaannus?

Kiitos Anneli vierailusta! Se piristi eilen illalla.