Tänä aamuna...

Tänä aamuna kun menin ulos juomaan aamukahvia, oli jotenkin aivan ihana tuoksu ja sellainen ihana sateen jälkeen tuntuma  pihalla. Aurinkokin paistoi.

Mun lempikukka

Oli ihan pakko koettaa kuvata pisaroita, vaikka eihän se mun kamera ihan siinä onnistu :)

 Harjaneilikat aloittelevat kukintaa. Huonosti ovat säilyneet ja kaatuilevat nurmikolle päin. 

Pitää varoa ruohoja leikatessa.

 Jopas atlasunikkokin avasi kukkiaan heti kun vähänkin aurinko paistaa.  Pörriäiset tykkää.

Sinikuunliljat ovat kasvaneet hurjan reheviksi ja kohta kukkii...

Hosta Multasormi

Läksin sitten Joensuuhun, koska kirjastoon oli tullut varaamani kirjat...

Ja piti käydä katsomassa Suomalaisessa kirjakaupassa muistikirjavalikoimaa. Mukaan läksi nyt tämä pistesivuinen Viktorias Journals muistikirja, kooltaan 145 mmx200 mm. Minusta koko tuntuu kivalta, ei ole liian iso eikä pieni. Eikä ollut hinnaltaan kalleimmasta päästä.

Ihana samettinen pinta siinä, ja iloinen väri. Vähän kellertävät sivut siinä on.

Pinnan värejä oli useita valittavana, keltainen miellytti eniten.

Kultainen reunakin viehätti minua.

Piirsin siihen nyt heti heinäkuun kuukausiaukeaman, saa nähdä kuinka sen käyttö sujuu. vai kirjoittelenko vaan päiväkirjaa siihen sitten. Edellinen päiväkirja alkaa olla "loppumetreillä".

Bujon pitoa en ole ennen kokeillut, enkä todellakaan osaa piirrellä mitään, mutta sitähän voi tehdä ihan niinkuin haluaa. 

Kirjastosta hain pari kirjaa. Tämän ihanan Tsemppikirjan (Sanna Wikström&Jutta Gustafsberg) sain luettavaksi.

Juuri tätä vailla olen ollut taas monennäköisissä ahdistuksissa pyöriessäni. 

Lueskelen tätä nyt rauhassa niin kauan kuin laina-aikaa riittää. On aivan ihana, kaunis, värikäs kirja. "Kuin Ystävä, joka muistuttaa elämän valoisamasta puolesta. Se kannustaa, antaa voimaa ja kannattelee niinä hetkinä, kun oma usko meinaa loppua". Ai että, juuri nuo 52 tsemppaavaa sivua haluaisin laittaa vaikka seinälle, jotta niitä näkisi aina ohikulkiessa. Varmasti päiväkirja täyttyy näistäkin tsemppilauseista.

Kotiin tultua aloin taas kitkemään marjapensaan alustoja ja leikkelin ruohoja. Marjapensaat kun ovat olleet kaksi vuotta melkein omissa oloissaan, niin kyllä on aika hoidella niitäkin. Paljon kuivia oksia ja muutenkin menneet huonoiksi. Pitäisi uusia nekin.

Sitten huomasin tuon toisen pionin joka nyt kukkii ensimmäistä kertaa. Mulla oli muistikuva että sen piti olla valkoinen, ei ollut nimetty mitenkään tuota. Oli sitten vaaleanpunainen, mutta aivan ihana kuitenkin.

Kuin mansikkajäätelöä!

Mukavaa kesää!