Puoli kuuta peipposesta

Tänään kävelylenkillä kuulin ensimmäistä kertaa peipposen laulavan. Niin hienolta tuntui!  Läksin kävelylle päivällä, kun ensimmäinen korona erikoislähetys meni. Jotenkin niitä vaan pitää aina katsella. Taitaa olla kolmas koronaviikko kohta ohitse.

Huhtikuu alkoi lunta maassa, ja lisää tuli eilen. Aprillipäivänä koristi jo Hämeenpuistoa ja varmaan muuallakin nämä ihanat narsissiruukut!

Minna Canthin patsas oli saanut hengitys-suojankin, näkyi olevan tänäänkin vielä paikoillaan.

Olisi ollut historiallista käydä katsomassa tai kuvaamassa vanhan haulitornin purkamista, miten lie eilen jäänyt, tuo lumikerros säikytti. Kun olisin halunnut pyörällä mennä, mutta lumethan aurattiin ja ne sulivat jo päivällä.

Pakko sanoa, että alkaa jo käydä hermoille tämä aika. Alkaa tulla paniikkia jo kaupassakin, kun pitäisi kiertää ihmisiä ja esim kaupan kassan jälkeen on pakkaustilat liian lähekkäin.  Kaupassa pitäisi käydä harvoin ja ostaa sitten enemmän, joten pakattavaa on. En ole ennen ollut näin säikky.
Onneksi kävellessä voi kiertää ihmiset kauempaa, vaihtaa kadun puolta tai kääntyä toiselle polulle.

Valittelin tässä ettei mulla ole pääsiäiskoristeita, eikä edes nallea. Mutta onhan mulla tämä Pupu :)
Vilma Violetti, jonka sain Kukkaiselämää blogin  arvonnasta vuosia sitten.  Sori mulle ei nyt tuo hänen blogi auennut ollenkaan.

Nyt laitoin Vilman katselemaan parvekkeelle ohikulkijoita.

Luin pari vuotta sitten tämän kirjan

Busquets Milena; Tämäkin menee ohi

Silloin oli vaikea ja raskas aika ja tämä lause jäi siitä kirjasta mieleen ja kirjoitin tämän silloin kalenteriin lähes joka viikolle

"Tämäkin menee ohi. Tuska ja ahdistus menevät ohi, niinkuin menee onni ja autuus."

Tämäkin vaikea aika menee ohi, ei vaan tiedä milloin ja palataanko mitenkään entisen tyyliseen elämään. Unohtuuko  nämä ikinä.

Kun ei itsellä ole narsisseja niin on ihailtava kuvassa näitä, tai ei sitä tiedä jos kokeilis käydä ostamassa muutaman narsissin pääsiäiseksi. Hei vaan taas, ja virtuaalisia virpomisia!