Mullistava maaliskuu

Vaikka ei senkummempaa asiaa olekaan,niin laitan tähän kuitenkin maaliskuun lopun kuvat. Eipä tätä maaliskuuta oikein huvita muistella mitenkään mukavana, oli tämä sellainen  ennennäkemätön poikkeustila maaliskuu. Lumisateella alkoi ja toiveikkaassa kevään odotuksessa jatkui, kunnes äkkiä odotukset romahti.

Kävelylenkeillä satuin näkemään nämä kukkivat kukat erään talon seinän vieressä.

Tänään illalla sitten onkin satanut vaihteeksi lunta. 

Enpä lähtenyt lähemmin katsomaan.

Kävelyllä kävin aamulla.

 Oli vielä niin kaunis auringonpaisteinen ilma.

Kotkankallion muistomerkki

jäät palasina Näsijärvessä

Tässä on mun lainakirjat, jotka kerkisin ennen kirjastojen kiinnimenoa hakea. 

Raija Orasen Metsästäjän sydän on menossa. 

Mielenkiintoinen on aihe Mannerheim ja Hjalmar Linder, mutta hidaslukuinen on. On senverran monia henkilöitä ja tapahtumia viime vuosisadan alusta, että siinä on lukemista. Mutta olen jo puolessavälissä. Kolme noista muista on luettu, 4 jäljellä. Alinta en ehkä kokonaan luekaan. 

En tiedä kuinka kauaksi aikaa nuo riittää sitten. 

Senverran kevättä, että laitoin herneitä kasvamaan. 

Mutta jotain meni pieleen kun eivät itäneet kaikki herneet.

Laitoin tänään myös raeruohoja pieneen purkkiin, jos kasvaisivat.

Oli tipaton tammikuu, hissitön helmikuu ja mullistava maaliskuu...hissitön kyllä sekin. 

Kun ei oikein uskalla hissiä käyttää, kun siinä haisee hajuvesi ja ehkä koronahöyrytkin.

Raikkaampi ilma, kun kulkee portaat ja siinähän tulee liikuntaa myös, kun se on vähempänä nyt muutenkin.

Toivottavasti tulee huojentava tai helpottava huhtikuu.

Moimoi taas!