Välillä vähän taidetta

 Viikko olikin aika virkistävä, vaikka maanantaina meinasi puutua kotona oloon, kun koko ajan satoi vaan. Samoin tiistainakin, vaikka jossain välissä ehdin käydä kuntosalillakin, kyllä siinä vaan kastuu kun ei voi ajaa pyörällä sateenvarjon kanssa.  Sitten kaivoin jo vanhan sadetakinkin esille. 

Takiaiset alkoivat kukkia täällä :))

 Keskiviikkonakin satoi, mutta meillä oli varattu siihen junamatka Helsinkiin ja kyllä se vaan piti lähteä, satoi vaikka mitä. 

Oi sitten olikin Helsingissä oikein hyvä ilma. Oikein ihastuin junamatkoihinkin kun meni niin nopeasti, oli mielessä ne pitkät puuduttavat junareissut Itä-Suomeen.

Meillä oli tarkoitus käydä tutustumassa taiteeseen ja vain kahteen taidemuseoon ehdittiin tutustua ja syömässä käytiin Cavernassa.

 

Ensin käytiin Amos Rexissä tutustumassa Generation 2023 näyttelyyn, johon oli valittu 50 nuorta taiteilijaa ja työparia. Näyttelyhaku oli ollut 15-23 vuotiaille, joilta oli tullut 1004 teosehdotusta. Voi sanoa että oli paljon uutta ja erilaista katsottavaa.

Jotkut näistä jäi näkemättä, koska oli katsojia, ettei päässyt näkemään, niikuin tuo "teltta" jäi sisältä näkemättä. Mutta jos toisen kerran pääsisi.

Nämä ainakin oli minulle itselle jollainlailla inspiroivia. Jos käytte tuolla niin voitte nähdä tarkemmin. Niinkuin tuo Sirpaleenkerääjä, oli erätty lasinsirpaleita minigrip pussihin, niissä oli varmaan koordinaatit mistä jokainen oli löytynyt. Heti kaupungilla aloin huomata kaduilla värikkäitä lasinsiruja (en kuitenkaan niitä vielä kerännyt) ;D

Välillä käytiin syömässä ja sitten Ateneumiin, joka oli mun päätarkoitus nähdä tällä reissulla.

Etenkin Albert Edelfeltin näyttely

 

Sielläpä tämä Virginiekin oli, jota en viime reissulla Joensuussa nähnyt.  Oli montakin taulua nimetty Virginieksi. Naisista oli maalauksia ainakin yksi koko salillinen

Koko toinen kerros oli täynnä Edelfeltin tauluja, oli entisiä tuttujaja muita ennennäkemättömiä.

Ehdottomasti olisi toisen käynnin arvoinen. 

 

Sattumalta tuo alemman kuvan ylin kuva oli tehty Vänrikki Stoolin tarinoihin kuvitusta ja oli nimeltään Heinäkuun 5. päivä. Silloin oltiin sitä  katsomassa.

Minulla oli onni löytää keväällä kirja Edelfeltin tauluista, kirjan nini on Kultainen häkki, Eija Kämäräinen. Julkaistu Wsoy galleriassa 1992. Kirjassa on esitelty Edefeltin rakastetuimmat teokset ja missä niitä oli maalattu ja milloin, sekä muutakin hänen elämäänsä. 

Paljon oli muitakin tauluja ja taideteoksia. Muut taulut yms oli järjestelty täysin uudelleeen esim ajanjaksojen ja ympäristöjen osastoihin. Mielenkiintoinen oli tuo Ajan Virta-osio. 

Paljon otin taas kuvia

 Lopuksi tuli tauluähky, eikä jaksanut ihan kaikkia oikein katsella. Toiveessa on käydä uudelleen. Reissu piristi ja virkisti, antoi energiaa lisää. Niinpä heti torstaina sain aikaiseksi käydä katsomassa asuntoa. Olihan se sopiva. Ehkäpä saan se asuttavakseni. Saa nähdä, vielä ei ole "nimiä paperissa"

Japaninlikusterisyreenit Hatanpään arboretumissa