Kauniita päiviä!

Tervehdys taas kaikille! Vaihdoin tuon yläkuvan maltillisempaan :) ettei ole liian loistava, kun alkaa tää kesäkin muuttua syksyisemmäksi. Kyllä sen viileyden tuntee ja valon muuttumisen, vaikka nyt onkin ihanasti aurinko paistanut.

Punahatut alkaa pikkuhiljaa kukkia, eilen ensimmäisen kerran näin vähän väriä terälehdissä. Kyllä väri vielä voimistuu. Leikkelin näiden päällä röhöttävät valamonruusut matalammaksi. Nämä kukkivat viime kesänäekaa kertaa, ja kyllä kuvasin näitä silloinkin paljon. Toivottavasti perhoset nyt löytäisivät nämä.

Hiljalleen alkaa tämäkin syys-tai iso maksaruoho Brilliant kukkia, tänään katsoin, niin samanverran oli kukkia kuin tässä jokunen päivä sitten otetussa kuvassa. Ostin toisenkin Komeamaksaruohon ’Herbstfreude’n jonkin aikaa sitten, saa vertailla näitä.

Liljoja olen seurannut, on tosi hidasta Pretty Womanin puhkeaminen, niinhän se on aina. Siinä on kyllä monta kukkaa, kun milloin jaksaa aueta. Siis kaksi sipulia niitä on säilynyt talven yli.
Tämä raasu on yrittänyt avautua, ei vaan oikein ole menestyneet nämä Stargazerit, viime vuoden keväisistä istutuksista tämä taitaa olla ainoa. Istuttelin näitä useampaan paikkaan, muistaakseni nämä kehotettiin peittämään syksyllä. Pretty Womanin sipulit käskettiin nostamaan syksyllä ylös. En ole tehnyt kumpaakaan :)

Tämän keväisistä liljan istutuksista tuli nämä neljä erilaista kukkaa. Lidelistä ostetut "Pixels Mix" Liljat. Keltainen oli suurin ja kaunein, osa kukista jo tippunut. Oranssein alhaalla vasemmalla teki vain tuon yhden kukan, vai olisko toinen nupullaan vielä.

Oikealla alhaalla kuvassa näkyy liljan kanssa jättimäiset lehdet kasvattanut palloesikko, joka ei kukkinut ollenkaan keväällä :)

Sitten välillä ötökkäkuvia

Onneksi en laittanut näitä tossuja jalkaan, kun siellä oli tällainen möllykkä.

 Sain netistä selvitettyä, että tämä on ukkonuijapistiäisen toukka, toiselta nimeltä koivunkalvonuijapistiäinen. Suloisen näköinen!

Syö koivun lehtiä, joita meillä on tässä paljon.

 Tämmöinen lentävä ötökkä oli joku viikko sitten tullut miehen käteen, ei onneksi pistänyt. Luulen että tämä on itse ukkonuijapistiäinen, ainakin hyvin paljon saman näköinen.

Vielä yksi kuva ötököistä. Ei niin miellyttävä

Kuvasin maloppeja yhtenä pimeänä päivänä, niin näin tään.

Nyt tuossa on vaan pieni kasa, kait siellä on joku toukka kotelossa. Yök! 

Malopit kukkivat kauniisti, niitä on ainakin kolmea väriä. Tätä puuttuu tummemman punainen

Nyt kun oltiin kasvimaallla, niin tähän laitan vähän sieltäkin tietoa.

Mangoldit alkoivat kukkia. Pieniä lehtiä olen käyttänyt salaatteihin ja smoothieen. Oikein muutakaan näistä ei saa. Tilli on nyt kasvanut ihan hyvin, olen laittanut sitä pakkaseen pikku pusseihin.

Kylvin tilliä sinne sun tänne, niin jossain se on itänyt, kun ennen en ole saanut sitä kasvamaan.

Herneet ovat kasvaneet myös hyvin, varmaan 1,5 m korkeita olisivat, jos olisivat pystyssä.

Herneistä en ole tavannut matosia yhtään, joskus niihin joku mato tulee.

Muita kasveja en ole enemmälti kasvimaalla tutkinut, sipulia kait jonkunverran tulee. 

Porkkanaa ja punajuurta en ole edes katsonut. 

Salaattia on syöty paljon. Ovat rehottaneet liikaakin ja etanoiden syömiä olen laittanut paljon kompostiin. 

Lehtikaalit ja lantun lehdet ovat syöneet reikäisiksi, pieniä lehtiä alkaa olla vähemmän syötyjä, niitä voi kyllä syödä.

Kesäkurpitsaa olen yrittänyt syödä pienikokoisena, vaan ei nyt oikein maistu mikään.

Kasvihuoneessa on raakileita, vaan ei yhtään mikään tomaatti kypsy.

Ei nyt huvita pihahommat, meni jo innostus ohi. Eilen sain leikeltyä ruohot, vain vähän jäi, kun en jaksanut. Alkoi jo "kypsyttää" nää pihahommat.

Mistä löytäisi taas innostuksen :(

Kukat yrittävät parhaansa mukaan piristää.

Eipäs lamaannuta...

ei lamaannuta täysin kuitenkaan, vaan pitää jatkaa puuhailuja, ja kuvien ottoa. Vaikka ei paljoa kuvattavaa ole pihalla, pitää kuitenkin käydä katsomassa olisiko liljat auenneet, ei vieläkään.

Vaikka aurinko paistaa, näkyy jo selvästi syksyinen sävy väreissä. Tässä perhonen tältä aamult, vai oliko se eilen. Olisiko joku hopeatäplä?

Lopultakin alkoi mun toinenkin kärhö kukkia, vaikka on jo liian varjoisessa paikassa

Hagley Hybrid

Eilen aamulla tapasin tämän "pariskunnan" 

Sudenkorentoja on ollutkin liikeellä taas paljon

Leimukukat ovat aloittaneet kukinnan, tämä näyttää kuvassa paljon sinisemmältä kuin luonnossa on vähän lilahtavampi.

Valkoisen vierellä tulipunainen vielä on nupuillaan.

Olisipa kiva saada näiden kaikkien eriväristen pioniunikoiden siemenet erikseen talteen, minusta olisi kiva jos olisi isompi alue samaa väriä

Pajuangervot ovat päässyt kukkimaan huomaamatta

Mangoldit ovat puhjenneet kukkaan, eikä edellisinä vuosina ole näin paljon kukkineet, vaan kasvaneet varsistaan ja tehneet isot lehdet. Ei näistä saa ainakaan lehtikääryleitä.

Ukonhatuissa pörrää kimalaisia, tämäkin oli hatun sisällä pitkän aikaa,

välillä vaihtoi vähän paikkaa ja upposi takaisin kukkaan

Kasvimaakin on ryöpsähtänyt valloilleen, enää ei viitsi lisää tukiakaan laitella, kaatuilkoot. Päivittäinen kottikärryllinen sieltä pitää nyhtää vesiheinää ja kaatuneita varsia pois.

Mustikkaakin on metsä täynnä, vaan on myös paljon vihaisia itikoita, joten pitää laittaa paksut panssarit päälle, jotteivät syö elävältä.
Muuten olisi ihana olla metsässä poimimassa jättikokoisisa marjoja.
♥ Kiitokset kaikille kommenteistanne!
Moi taas!

Laitan tähän nämä viimeiset kuvat mitä olen ottanut uusista kukista. Vaikka eihän nää olekaan kaikki uusia.

Sedum "Stewed Rhubarb Mountain"

Kaikki muuttuu niin äkkiä. On ennen, silloin kun kaikki oli vielä "hyvin" ja seuraavana päivänä on kaikki päin peetä.
Kukaan ei ole kuollut, eikä näytä sairastuneeltakaan nyt, ainakaan fyysisesti, muuta ei ole ennallaan.
Mikään ei huvita, ei ruoka maistu eikä edes kahvi. Makuaisti on mennyt...
Vähän olen käynyt marjassa ja kitkenyt kasvimaata.


Lukemassani kirjassa (Ihmisen ääni, v. 1976 sivu 160) Elina Karjalainen pohtii tulevaisuutta: ...En pelkää tulevaisuutta enkä voi sitä pelätä koska en tiedä mitä se tuo tullessaan. Tunnen itseni hyvin lohdutetuksi kuullessani ortodoksisessa jumalanpalveluksessa laulettavan: "Heittäkäämme pois kaikki maalliset huolet.."
Miten paljon turhaa murhetta kannammekaan mukanamme! Kun tiukalle joutuneena murhetaakan alla kopistelin murhekonttia, karisi sieltä pois liki puolet sekalaisista suruista.Ne kaikki koskivat asioita, joita en voisi muuttaa paremmiksi vaikka tahtoisinkin ja asioita, jotka eivät vielä olleet edes muuttuneet, kun jo istuin niitä suremassa

 Kukatkin ovat tummia

Mulla oli suunnitelmia kukkamaan lisäämisestä, vaan en nyt edes muista mitä minun pitikään istuttaa, pitäiskö vaan lähteä kaivamaan jos se vaikka helpottais.

Ahkeraliisatki lopulta ovat kauniisti kukassa. Sanotaan että vaaleanpunainen väri lohduttaa...
Ehkä tämä tästä vielä alkaa sujua jotenkin....Sori vaan tämmöinen purkaus