Alkaako olla syksyistä

Kylläpä tuuli taas tuivertaa ulkona. Tänäänkin on satanut useaan otteeseen kaatamalla. Mutta välillä paistoi aurinko.

Yllätys lilja, tämä stargazer kukkimassa!

Eilen sitten alkoi kännykkä reistailla, onhan siinä ollut häikkää ennenkin, mutta olen selvinnyt. Nyt sitten meni niin jumiin ettei näytöstä päässyt eteenpäin eikä taaksepäin. Eli jos kirjoitin viestiä, en päässyt siltä sivulta pois, jos vaikka olisin halunnut soittaa.
Tänään sitten näyttö pimeni kokonaan, eikä auttanut muu kuin lähteä kännykkäkauppaan.  Tarviin puhelinta kuitenkin tällä viikolla, jote ei kerennyt netistä tilata. Kännykässä kun on nykyisin lähes koko elämä (päiväkirja sieltä mulla puuttuu vielä) 😎
Piti kävellä vielä isompaan markettiin, kun ei ollut keskustan kaupassa sitä puhelinta, minkä jälkikasvu neuvoi ostamaan.  Nyt ei voinut ostaa kallista, vaan ihan halvemmasta päästä, kunhan vaan toimii ja kuvia voi ottaa.  Tulipahan liikuntaa tänään ihan mukavasti, ½ tuntia markettiin ja takaisin. Täällähän ei bussien kulku satu siihen aikaan kun on meno.
Puhelimen hankinta sujui hyvin, entisestä sim-kortti ja eikun opettelemaan.

Tässäpä on kolme ensimmäistä kuvaa uudella kännykällä

Kun taas kävelin kaupungissa, tajusin ettei sinne isoon markettiin ollutkaan ihan hirveän pitkä matka.

Itse kaupassa en ole käynyt pitkiin aikoihin ja nyt ensimmäisen kerran yksin, eikä ollut löytyä enää mitä aioin pieniä ruokatavaroita ostaa. Mutta kaikkea kaunista ja ihanaahan siellä olisi ollut tarjolla.

Luin viimeksi Miia Moision kirjan Toivon kirja masennuksesta

Siitä seuraava:

"Todellinen elämisen vapaus syntyy uskalluksesta päästää irti,

ylimääräisestä tavarasta, kontrollista,ja turhista velvotteista, 

ja siitä, 

että uskaltaa unelmoida -isosti."

Moi moi vaan!

Heinäkuun helteisiä päiviä

Onpas hurahtanut tämäkin kuukausi hyvin vähällä bloggauksella, vaivainen yksi kirjoitus, enkä ole monesti lukenutkaan täällä teidän kirjoituksia.  En tiedä mihin on aika mennyt. Kai siihen että aamulla ja illalla pysyy vähän pihalla puuhaamaan, edes sen verran että saisi ruohot leikattua. Kaupassakin on käytävä lähinnä iltamyöhään, pyörällä kun ei tuohon auringon paahteeseen oikein tee mieli lähteä.
 Onhan tämä ollut outo kesä, vaikka olen ennen tykännyt lämpimästä. Mutta nyt kun ei pysty päivällä "mitään" tekemään. Itsekin olen ajatellut, että onko vanhuus tullut, kun alkaa hiki valua pelkästä kävelystä pihalla. Ruohonleikkuusta tai kukkapenkkien kitkennästä puhumattakaan.
Sydän melkein vuotaa verta kun näkee tämän pihan rappiotilan entiseen verrattuna. Yksin ei jaksa hoitaa.

Kuviakin olen koettanut ottaa, mutta niiden siirtäminen koneelle ja muokkaus on tuntunut niin...tiedättehän ettei oikein huvita mikään. Ei oikein huvita edes avata läppäriä.

Kuten olen kertonut on ollut tarkoitus luopua tästä talosta ja pihasta, kun vaan ostaja löytyisi.
Ei ole vielä kukaan tullut suoraan ostamaan, mutta on vielä tarjoaja, jonka  asuntoa koetettaan ensin saada kaupaksi.

 Minähän kylvin vain vanhat siemenet keväällä (ostin vain yhden pussin lehtisalaattia). Punaisesta ruiskaunokista tuli vain kaksi tainta, olisivat kyllä hienoja, onneksi edes nämä kukkivat.

Omista siemenistä vuosikausia säilyneet ruusupavut ovat kukassa. 

Vanhatkin siemenet kyllä ovat jossain tapauksessa itäneeet. Salaatit kasvavat ainakin ihan hurjasti, tosin etanat käyvät niitä syömässä ja jättävät rumat jätöksensä niihin.

Kasvimökissä tomaatit kasvavat, luulin niiden olevan Moneymakeriä, mutta kummallisen viiruisilta raakileet näyttää. Ehkä ne onkin Tigerellaa.

Lehtikaalit olivat nättejä pienenä, mutta tulihan niihinkin joku syömään. En tiedä syksyn mittaan häviääkö ne toukat.

Kurkuyrit tarjoaa ruokaa kimalaisille yms.

Eli luopumisen tuskaa olen kokenut, mutta toisaalta, entäs jos ei kukaan osta ja tässä jatkan vaan olemista. Hyvin kaksijakoinen olo! 

Välillä luopumisen tuskaa ja välillä tuskaa siitä etten pääsekään muuttamaan.

Luopumisen tuskassa olen "raatanut" pihalla silloin kun vielä ei ollut niin helle. Tuli terijoensalavien leikkauksesta hirveä määrä risuja, joita ei voinut polttaakaan,  ja hakettanut olen niitä. Marjapensaat siivonnut kuivista oksista, ja todennut että mustaherukat on kaikki poistettava, ei ne enää virkoa.

Välillä ajattelen luopuvani koko toivosta saada muuttaa ja mietin kohta alkavani suunnitella syksyn kukkasipulien istuttamista. 

Kun luopuu, niin saa! tai joku sen tapainen elämän ohje on jossain ollut.

Melkein ainoat kasvit jotka eivät ole kärsineet kuivuudesta on nämä maksaruohot. Ovat koivun kannon vieressä, vai saako ne kosteutta siitä koivun kannosta.

Itse kylväytyneet kehäkukat ovat kukkimassa, pitäisi van vanhat kukat poistaa

Sitäkin olen miettinyt joskus, että miten jatkan tätäkään blogia, kun/jos ei ole edes puutarhaa. Jatkanko kirjoittelua jostain muusta aiheesta sitten. Mutta sen näkee sitten.

Tässä kuvassa näkyy kuinka taustalla kotkansiipisaniaiset ovat kuivuneet. 

Sinikuunlilja taitaa viedä kosteudet.

Ihmeesti nuo vanhat kukat kukkivat kuitenkin, kastellut en ole paljoakaan.

Tuosta keltaisesta liljasta tykkään kyllä paljon.

Tulipa pitkä juttu tästäkin. 

Toivottelen nyt ihanaa heinäkuun viimeistä viikonloppua ja loppupäiviä ennen elokuun alkua.

Ainakin piha ja tienvarret ovat jo valmiiksi täynnä keltaisia lehtiä, kuin syksyä odotellen.

Kuukausi kohta mennyt edellisestä käynnistä

Tervehdys vaan teille kaikille pitkästä aikaa. Niin se on tämäkin kesä mennyt jo näin pitkälle.

Kesä on mennyt pitkälle töissä käydessä ja kotoa tavaroita myydessä ja siivotessa. Ihan kamala kesä on ollut, raskas ja raskas. Heinäkuu meni yskiessä ja taudin kourissa. Onneksi on yskä helpottanut, vaikka vielä yskittää toisinaan. Pölyiset paikat niin kotona kuin töissäkin mutta onhan ne muutkin köhineet, etten ole yksin.

Heinäkuussa kukkineita kukkia, joita en ole kerennyt laittaa tänne.

Näin sateisena kesänä on ruohonleikkuukin ollut tosi haasteellista.

Kukat ovat kaatuilleet, mutta ei voi mitään.

Muutamia kukkia tuli tähän vaaleanpunaiseen pioniinkin.

Harjaneilikat kukkivat vieläkin

Nämä ja tummanpunaiset liljat kukkii, voi olla että valkea Pretty Womankin vielä saattaa kukkia jos pakkasia ei tule. Aamuisin tuntuu jo aika viileälta kun lähden 6:n jälkeen töihin.

Viikot vähenee, tään viikon jälkeen noin 6 viikkoa vielä töitä. 

On aika kaksisuuntainen mieliala, kun toisaalta toivoo että kesää jatkuisi, mutta toisaalta hyvä kun aika on kulunut ja syksy tulee. Ja se näyttää tuleeko tästä muutosta vieläkään mitään.

Moi moi vaan ja kiitokset kommenteistanne, luen ne ainakin, vaikka muuten on blogien lukemisessa ollut taukoa.

Pihahommissa

Nytpä ollaan taas täällä maaseudun rauhassa :)

No tämä rauha pitää sisällään tietysti ahkeraa puurtamista pihalla, joka on villiintynyt ihan tämän kevään ja kesän aikana täysin karmeaan kuntoon. Kaukana on viime kesäinen siisteys.

 

Muutamat kukat vielä urheasti penkeistä on noussut kukkimaan. 

Liljoista on varmaan liljakukko nauttinut, sen näköisen kärsineitä on nuo alemmat liljat ainakin.

Kahdesti olen tänä vuonna ajellut nurmikot, ja lähden tästä kohta jatkamaan. Kerran olen käynyt suurinpiirtein kukkapenkeistä pois yli kukkien kasvaneet rikkaruohot ja nokkoset.

Muuten saavat kasvaa itsekseen.

Harjaneilikat ovat kiva väriläiskä.

Kasvimaa on yli metrin korkuisen heinäja muun rikkaruohon valtaama. Ei ole enää tietoakaan hakkeella peitetyistä käytävistä. Jonkun polun sain sentään ajettua ruohonleikkurilla sinne. 

Sain vielä punkinkin iholleni siitä hommasta, toivottavasti oli terve maalaispunkki :D

Kylvänyt en mitään kasveja tänä vuonna, paitsi vähäsen salaattina juhannuksen tienoilla.

Kasvihuone on tyrmäävä, kun olen vilkaissut ovesta, aivan täynnä korkeaa vesiheinää ja vadelman varsia.

Sormustinkukat pitivät tänä kesänä taukoa, vain tämän bongasin.

Kultahelokki sentään kukkii.

Ritarinkannukset alkavat nyt jo uhkaavasti kaatua.

 Unikoita on itsestään kylväytyneinä kukkimassa siellä ja täällä.

Vadelmapuskat etsin heinikon seasta ja alkaisi olla vadelmaa kerättäväksi. Säilömisen ajatuskaan ei nyt vaan huvita, entisiäkin marjoja on pakkasessa.

Kaikenlaista tavaroiden järjestelyä ja hävittämistä on riittänyt ja papereiden "kalastamista" sieltä ja täältä perunkirjoitusta varten. Virkatodistuksia saa odotella viikkokaupalla. Toivottavasti olen muistanut pyytää niitä joka paikasta missä ollaan asuttu.

Usein tuntuu että pää vaan surisee, eikä muista mitään. Joten välillä on mukava käydä rikkaruohojen kimppuun, saa kiskoa niitä ihan sydämen kyllyydestä.

Lähdenpä ajelemaan nurmikoita, eilen illalla aloitin kolmannen kerran niittämisen. 

Moi vaan!

Syksyn tullen

Niin se vaihtui taas kuukausi ja syksyisempää on, ei mahda mitään. Puuhia on kyllä riittänyt, niin ulkona kuin sisälläkin, siivoamista ja nurmikonleikkuuta, marjankeruutakin olis vielä. Tyrnejä ei ole vielä aloitettukaan keräämään, kohta nekin kypsyvät, paljon myöhempään kuin viime kesänä.

Sadepäivinä ja illalla alkoi jo tehdä mieli jotain käsityötäkin. Aloitin pikkuhiljaa neulomisen, "tiskirätistä" :). Olen huomannut että neulottu osin bambulankainen pöytäpyyhe onkin ihan hyvä, kun sitä pesee vaan tarpeeksi monta kertaa. Liikaa ei passaa innostua neulomaan, kun "neulomalihakset", eikun niskat kipeytyy, eikä päänsärky ole oikein kivaa.

Tämä ainoa auringonkukka on kasvanut kasvimökissä, lähes katon läpi. Olisko joku onneton hiiri kuljettanut siemenen sinne. Itse kylvämäni auringonkukat eivät varmaan kerkiä ollenkaan kukkia.
Tomaatit on otettu sisälle melkein kaikki, yhtään ei kasvimökissä kypsynyt, eikä edes punertunut.

Neitoperhosia lenteli  pari päivää sitten ihan montakin, tämä väsyneenä lepäili nurmikolla.

On se jännä kun tuo perhonen on näin tumma alapuoleltaan

Kasvimaalta tulee tänä vuonna hyvin perunaa, jonkinverran sipulia ja porkkanaakin. Osan kurpitsoista nyhdin jo pois, kun ei niitä kuitenkaan jaksa kaikkia syödä ja nyhdin muitakin rehottavia kukkia pois monta kottikärryllistä. Salaatit söivät etanat pääosin, vaikka ollaan syöty itekin minkä on kerennyt. Lehtikaalit menivät myös pääosin sen pienen lentelevän ötökän toukkien ruoaksi. Vielä toivon kuitenkin niiden kasvavan, jotta saisin tehdä lehtikaalishipsejä myöhemmin.
Kasvimaalta voi sanoa hyvän sadon tulleen myös herneistä. Lantuista en vielä osaa sanoa, muutaman taimen ostin niitä. Lehdet ovat niissäkin aivan reikäiset. Kurkkujahan ei tullut yhtään.
Sateiden johdosta kaikki kasvit lakosivat pitkälleen, viidakko on melkein läpipääsemätön, enenkuin saan kaikki nyhdettyä.

Kääpiösamettikukat ovat kukkineet. Siemeniä koetan ottaa näistä, kun harvemmin on noita tummempia kaupoissa. Otin jo jonkinverran silkkiunikoista siemenkotia ja ruskehtavasta orvokista, jos olisin kasvattamassa ensi keväänä mitään taimia.

Eikös ole suloinen

Syyshortensia on täälläkin kukkimassa punahatun vieressä

Minähän odotin tältä kesältä varmaan liikoja, kun aattelin nyt nauttia ja puurtaa pihalla. No niinhän minä teinkin suurimman osan kesää, vaikka viileetä olikin. Nyt sitten kaikki into lopahti, hyvä kun saan kasvimaan siistittyä, en varmaan siirtele enää mitään kasveja, tuskin ostan kukkasipuleitakaan.

Ollaan tässä ajateltu tästä paikasta luopumistakin (ei ole ensimmäinen kerta), nyt ollaan jo arvioitettukin, jotta minkä hintainen tämä voisi olla. Saa nähdä, vieläkö tässä ensi keväänä kasvatellaan kukkia.

Tässä on Pretty Woman kesältä v. 2014. Kuten näkyy, se kukki jo toukokuussa kulleroiden kanssa! Ja valkea oli tämän kukka.

Nyt se on Tällainen! Punertava ja kukkii kultapallojen kanssa. Kesät ovat ihan erilaiset. Tosin istutin toissa keväänä nuo sipulit jo aikaisin sisälle.

Sade katkaisi gladiolukset eli miekkaliljat, joten otin ne sisälle.
Aika nopeasti nämä kuihtuvat.

Pimeys on jo tullut illalla. Löytyi yksi aurinkokennovalaisin kaapista. Istutin sen ruukkuun.

Lisää valoa pitää viritellä vielä. 

Hyvää kuukauden alkua teille kaikille!

Lepopäivä

Niinhän se tuli sadepäivä tännekin. 

Kyllähän kaikki olikin jo kuivaa, ja kasteluvedet loppu, joten tarpeen oli sade.

Tarpeen on myös itselle viettää sadepäivä sisähommissa, kun ei viitsi mennä märkään marjametsään. Siivosin ja saanpahan lueskella teidän blogejanne, kun vähän nyt ovat olleet pikaisella lukemisella :)

Kirjojakin olen taas alkanut lukemaan, nyt menossa Vera Valan Tuomitut.

Näyttää jo vähän alkaneet ruskistua jotkut angervonlehdetkin ja keltaisia lehtiä on jo koivuissakin. Eli ruska-aika kohta saapuu, vaan on niitä kukkiakin vielä.

On se punertava tää mun Pretty Woman, valkoinen on kuva siinä pahvissa mikä ostaessa on mukana, enkä ole muistanut katsoa kuvista oliko tää viime kesänä valkea, luulisin. Jos tää on saanut vähän punaisten liljojen "siitettä" viime vuonna :) Toinen näistä on vielä nupuillaan.

Vähän uusia hurahduksia on ilmennyt :)

Viimeksi Postinen-mainoslehdessä oli pieni värityskuva ja pitihän sitä kokeilla värittää :)

Kaivoin lasten vanhat puuvärit esiin ja eikun kokeilemaan...

Jotenkin olen jo vähän miettinyt, pitäiskö kokeilla, niin nyt sain potkua kokeiluun. kerrankin jotain "hyödyllistä" on tässäkin turhakkeessa. En ole vielä ostanut aikuisten värityskirjoja, muutaman kuvan olen netistä löytänyt väritettäväksi.

Eilen aamulla, heti herättyä, läksin käymään rannassa. Vaa eihän siellä erityistä näkynyt. 

Tuo tumma läiskä ei ole itikka, vaan ehkä pääskynen. Kun muokkasin kuvaa, niin luulin että oli näytössä roska tuossa, vaan ei ollutkaan :)

 Kauempana oli sumua

sumut häipyy kun aurinko alkoi paistaa.

Mustikoita olis ollut tuossa metsässä, vaan ei oikein mahdu enää pakkaseen, eikä hillojakaan meillä tule syötyä. Vadelmia pensaasta myös tulee joka päivä kerättyä. Ja syötyä myös molempia.

Nämäkin punahatut näyttää niin masentuneilta kun terälehdet ovat alaspäin. Eilen aamullakin niistä vuosi vettä, vaikka ei ollut satanutkaan .

Muutamia leijonakitojakin on avautunut, vaan saavat kukkia ihan itekseen

En ole oikein mitään tehnyt pihalla. Onneksi ei ole nurmikkokaan paljoa kasvanut, kun oli lämmin ilma. Nyt kun sai vettä taas niin ehkä sitä on leikattava seuraavaksi.

Pelargonit istutin parvekelaatikkoon, jos vähän paremmin tulisi tässä kasteltua niitä.

Rouge Cardinal kukkii sekin

Jackmanissa on vasta nuppuja.

 

Onneksi tuli laiteltua kepit ja narut näiden kultapallojen ympärille, niin vielä ainakin toistaiseksi ovat pysyneet pystyssä.

 

Nämä liljat ovat minusta niin hienoja, on kuvattava näitä nytkin usein, niinkuin jo parina edellisenä kesänäkin :)

Heippa taas ja kivaa loppuviikkoa, elokuun viimeistä viikonloppua!