Kesää ja valoa ikävä

Tuli kesää niin kamala ikävä, joten vaihdoin joulutonttukuvan pois tuosta ylhäältä.

 Kun tyhjensin kamerasta pois alkuvuoden kuvia, jotta mahtuu ilotulituskuvat, niin samalla tuli tietysti vilkuiltua niitä kesäkuviakin. 

Vaahterankukat iski sieluun, olen aina tykännyt näistä kesäntuojista.

Katselin myös netistä ohjeita, miten saisi pelargonit vietyä pari kuukautta eteenpäin, jotta päivät valostuisivat. Niinpä tulin siihen tulokseen, että jonkinlainen kasvilamppu olisi hankittava. 

Ovat menneet aika huonon näköisiksi mun pelargonit. Vaikka ei ne niin arvokkaita olekaan, ihan yksivuotisia torilta ostettuja. Yksi vain pitäisi olla vanhaa lajiketta, se näyttää vielä enemmän vihreältä, kuin muut.

Tuli mieleen myös, että enpä taida lähteä enää kevään messuille, koska viime keväänä ei siellä ollut sitä mitä hain. Mutta sen näkee sitten huhtikuussa.

Tammikuu näyttää pitkältä, lähes viisi viikkoa. Siitä kun pääsisi ohi jotenkin, vaikka nukkumalla talviunta. Mutta toisaalta tämä viikkohan on siitä jo ensimmäinen ja huomenna on tiistai. 

Toivottavasti alkaisi valostua tämä synkkä harmaus, mitä tänäänkin oli,  tulisi aurinkoa ja lumen valkeutta.

Nämä mietteet voi johtua siitäkin kun tänään jäi ulkoilu vähiin, mun piti odottaa kotona yhtä kävijää, eikä tämä tullutkaan. Eikä sitten illalla tullut lähdettyä mihinkään. 

Huomenna on sitten uusi päivä.

Uudenvuodenpäivän jälkeen voi jo hyvin raivata joulutavarat pois. Ainakin rutikuivan sypressin. Se kököttää vielä tuossa.

Tänä päivänä ainoa piristävä pinnistelijä on tämä amaryllis, joka aukeaa joka päivä lisää.

Hyvää tämän vuoden viimeistä päivää!

Tämän vuoden kuulumiset

Tämän 2019 vuoden alku oli lumisempi kuin näyttää vuoden lopusta tulevan.  

 Mutta ehtii sitä lunta tulla vielä vuoden alussakin

Eilistä aurinkoa pitkästä aikaa Pyhäjärven rannalla

Eteläpuistossa 18.1.2019

Pakkasiakin oli ainakin tammikuun lopulla ihan reippaasti. Tämä olikin ensimmäinen kokonainen vuosi kaupunkilaisena, joten alkuvuodesta vielä oli muuttoon liityvia juttuja.
Tammikuussa kävin kuvaamassa superkuuta  aamuvarhaisella, kuvat eivät oikein onnistuneet :)

Helmikuussa läksin käymään Joensuussa. Matka alkoi huonosti, kun junan veturi hajosi ja juna seisoi kilometrin päässä asemalta ja peruutteli edestakaisin.  Loppumatkakin tehtiin bussilla, kun junat ei kulkeneet Jyväskylästä eteenpäin. Hienon auringonnousukuvan sain kuvattua Joensuussa.

Maaliskuussa aloitin vapaaehtoistyön Mummonkammarissa ja kännykkään laitettiin askelmittari. Siitä onkin ollut paljon kannustusta liikkumisen lisäämiseen. Maaliskuussa ostin myös ensimmäisen kevätkaktuksen. Saa nähä kukkiiko se ensi keväänä :)
Helmi-maaliskuussa oli myös muuttotouhut uuteen asuntoon ja huonekalujen ostoja yms touhua.

Huhtikuussa oli Supermessut ja pääsiäinen. Kolmesti kävin Tampereen Teatterissa alkuvuonna. Anna Karenina, Pakolaiset ja Rakkauskirjeitä -esitykset näin.  Toukokuussa sain polkupyörän huollettua ja ajelemaan pääsin, Ihanaa.

Kävin Helsingin kautta Loviisassa kylässä toukokuussa ja aloitin Museokortin käytön ohikulkiessa Helsingissä.
Museokäyntejä on ollutkin hurjasti loppuvuonna, 45 kpl äkkiä laskettuna :))))
Kesäkuussa reissusin taas Joensuussa ja vein äidin ja isän haudoille kukat. Oli myös mukava pyöräillä "turistina" kotikaupungissa.
Kesäkuussa reissusin vielä Loviisassa, käytiin myös risteilyllä ja läheisellä Svartholman linnoitus-saarella...
Heinäkuussa reissattiin Helsingissa, oltiin hotellissa muutama yö, kierreltiin museoissa ja käytiin risteilyllä Tallinnassa
Elokuu oli kuuma, ja tässä aurinkoisessa asunnossa oli parveke kuin sauna. Muut kukat joita koetin kasvattaa, kuten tomaatit, tuoksuherneet ja krassit kuolivat, tai niihin tuli ötököitä. Ostetut pelargonit vain kukki pitkään syksyyn asti. Nyt koetan niitä vielä pitää hengissä ensi kesää varten.

Käytiin vielä elokuussa Helsingissä muutama yö. Oli elämys nähdä ja kuulla Senaatintorilla yli 2500 kuorolaista laulamassa Finlandiahymniä. Myös Taiteiden Yö, Suomenlinna, Mannerheim -museo olivat elämyksiä.

Loppuvuosi olikin sitten "rauhallisempaa", oli hammaslääkärikäyntejä, uravalmennusta, työhaun, vapaehtoisvierailuiden, pienen  kompuroinnin ja sitten muutamien työtuntien kanssa vietettyjä aikoja. Ai niin Lokakuussa kävin vielä Joensuussa, jossa satoi vettä, mutta vein kuitenkin haudoille kynttilät ja kukat silloinkin ja tapasin kavereita.
Marras-joulukuun on mennyt sitten vielä nopeammin, ettei perässä pysy. Toivottavasti vähän alkaa rauhoittua, nyt kun joulu on vietetty ja koko vuosikymmenkin vaihtuu.

Tallipiha hiljeni jouluksi

Jouluruuat on syöty ja suklaatakin meni ihan reippaasti. 

Kokeilin erilaisia torttumalleja

Rommisuklaakakkuja meni kaksi kappaletta

Pullaa meillä ei kukaan syö, enkä sitä tehnytkään 

Karjalanpiirakoita tein kolmena päivänä, osan gluteenittomia tein, samoin pipareita.

Näsijärvi oli sula tapaninpäivän kävelyllä

Orava etsi ehkä kätkettyjä ruokiaan

Lumi kyllä valaisee ja piristää paljon, jo pienikin määrä auttaa

Tässä on sitten minun tämän vuoden vähäiset käsityöt, joita on ihan hävettävän vähän

Sukkia 8 paria, pariton lapanen, kun toinen katosi ja 1 pari lapasia, 1 hansikkaat, 

virkattu matto, josta tykkään tosi paljon ja sitä oli mukava virkata. Pitkään kesken olleet huivin sain lopulta valmiiksi.

Virkatut jämälanka pyörylät on vielä käyttämättä mihinkään, enkä tiedä mitä niillä tekisin. 

Uusia lankoja ostin taas syksyllä alennusmyynnistä, joten pitäisi tormistautua neulomaan jotain heti ensi vuonna. Jos saisi vaikka äänikirjan, jota kuunnellessa olisi hyvä neuloa.

Kolme päivää on vielä tätä vuotta, nautitaan niistäkin. 

Hyvää loppuvuotta!

Joulupäivän juttuja ja saapuneet kortit

Aamulla huomasin, että maa oli verhoutunut pienoiseen lumihuntuun. Hienoa. Enpä ollut ennen niin ilahtunut lumesta. Pitihän sitä lähteä heti aamulla kävelylle ihmettelemään :) Ennenkuin sulaa.

Ei ollut vielä monia kävelijöitä ollut. Orava oli tästä mennyt ja yksi kulkija ennen minua.

Pyynikin Kirkkopuistoon oli tuotu kynttilöitä Suru patsaan ympärilla.

Oli niitä myös vanhan Äiti hautakiven edessä.

Aattoillalla kokosin koristeita pöydälle, tonttuja

siinä on itsetehtyja ja saatuja ja ostettuja

vanhoja muistoja tulvillaan

 ja enkeleitä

Aulikki-tonttu muistuttaa paljon minua :)))

Ostin tämän "Aulikin" Joensuun joulumessuilta, 

kun miehen kanssa oltiin siellä viimeisen kerran v.2015.

Tämä on nyt neljäs joulu ilman häntä. 

Aika on kulunut, mutta aina joku pienikin asia voi tuoda yllättäen surua pintaan. 

Tänä jouluna ehkä olen muistanut enemmän kuin ennen.

Aivan kuten Heidi Köngäs kirjoitti kirjassaan Mirjami

"Sinun jälkeesi minä elin niin kuin ihmiset elävät, mutta aina, kun ikkunalaudan posliinikukka tiputti raskaan, valkoisen kukintonsa lattialle, minä havahdun ja tunsin sinut"

Tämä amaryllis ei ehtinyt  avautua jouluksi

Hyasintitkaan eivät ihan auenneet jouluksi

Siinä on mun "joulupuu" tänä jouluna, ei mahdu isompaa.

Mieli teki ostaa huonekuusi, mutta arvelin etten osaa sitä kasvattaa kuitenkaan, niin en ostanutkaan.

Lopuksi tänä jouluna tulleet joulukortit

Nämä 9 hienoa korttia ehti tulla ennen joulua, lähetin 17 kpl.

Tässä on ainakin yksi joka tuli blogiystävältä, Kiitos Liisa!

Kiitän tänä vuonna myös Postia, koska monessa kirjeessä oli vanha osoite. Siitä huolimatta ehtivät tulla perille, Postissa oli liimattu uusi osoite päälle.

Enkö ollut lähettänyt tutuille uutta osoitetta, vai oliko heillä osoitteen muutoskortti hävinnyt. Olihan mulla vaihtunut jo kahdesti osoite vuoden aikana.

Olen nyt miettinyt, että ensi vuonna laitan joulukortti-rahat hyväntekeväisyyteen, enkä lähetä yhtään korttia. Saapa nähdä.

Hyvää joulun jatkoa kaikille!