Hyvää Ystävänpäivän iltaa ja viikonloppua

 Tämä viikko on mennyt kärvistellessa pakkasessa. Vaikeaa on ollut kävelylläkin käydä (tarpeeksi), kun piti ottaa itelle sellainen tavoite että 7000 askelta jokapäivä yms. 

 

Tässä on nyt viimeiset kolmannen vanan kukat tästä amarylliksesta. En ole muita kukkia ostanut. Tänään kävin ostamassa lähikaupasta multaa, jotta täytyy aloittaa nyt oikeasti vaihtaa viherkasveille multia. Oli kaupan viimeinen pussi, eikä ollut sitä parasta multaa, mutta en jaksa kuljettaa millään tavoin isompia ja parempia multia kauempaa.

Pakkanen on, mutta kyllä on kaunista. Kävinhän minä bussilla keskustassakin ja satuin sellaiseen bussiin, joka ei mennyt kirjastolle asti ja jouduin, lue sain kävellä tämänkin maiseman ohi...Muuten olisi jäänyt kuvaamatta tämäkin maisema. Moni muukin kuvasi tätä näkyä.
 

Vein samanverran kirjoja kirjastoon ja mukaan löytyi nämä kolme nyt. Tammen keltaisen kirjaston tutustuminen jatkuu, kunhan luen vielä yhden keskeneräisen kirjan loppuun. Tässä on taas yksi uusi kirjailija, ehkä. Tämä Kissa joka saalisti syyllisen-kirjoittaja, kuka sitten lieneekään.

Toistaiseksi viimeiset sukat neuloin, ei oikein enää täysikokoisiin sukkiin ole enää lankoja. En ole lasten sukkia neulonut varmaan 40- vuoteen :D Pitäisiköhän kokeilla?

Kävin viemässä roskia ja kävelemään loppuja askelia, että saan tänäänkin 7000 askelta kerättyä. Niin ihan sattumalta oli tällainen maisema, valitettavasti kuvassa ei näy tämä niin hienona kuin oikeasti oli.

Mukavaa viikonloppua!

 

"Joulu tulla jollottaa..."

 Pitkästä aikaa muistin katsoa kommenttien roskaposti-sisällön, ja huh siellä olikin paljon kommentteja. Olen pahoillani kun monen teidän kommentit oli sinne jääneet. 

 Näin Tuomaan päivänä alkaa joulu kolkutella (onneksi ei ovella kuitenkaan) mutta mielessä.  Ei se ihme jos emännillä on paniikkia jos joulupöytään on tulossa paljon syöjiä. Täällä ei ole paljoa tulossa, mutta vähän kuitenkin, ehkä. Tämä aika kaataa näköjään petiin terveempiäkin. Toivottavasti suojaa jotenkin pari vuotta sitten sairastetut koronat.

Tänä aamuna olikin amaryllis avannut nuppujaan, joita oli 5 tässä ekassa varressa.

Nämä ovat yllätyksiä väriltään, ei voi olla etukäteen varma. Tuohon sivupalkkiin olen koonnut menneiltä vuosilta amarylliksen kuvia. Mutta viime vuotinen on unohtunut. Kuvien ympäristöt aiheuttaa mulla aina nostalgisia muistoja, joka vuonna taitaa ympäristö muuttua nykyisin.

Eilen harjoittelin piirakoiden tekemistä. Ihanpa sujui leipominen kuin vettä vaan, vaikka ympäristö on taas uusi. Yhtä pienet paikat on säilyttää mitään, ja pitää oppia taas uuden säilytyspaikat kaikelle. Nämä kyllä nyt pakastin raakana, se nyt oli vähän säätämistä, mutta jäätyivät kyllä. Niin saa sitten paistaa kun muuten loppuvat. Perinteisesti aattona ennen tein piirakat, ehkä nyt jo ennen sitä. Taas eri uuni...toivon että on parempi paistamaan kuin edellinen uuni

Gluteenittomat pitää sitten tehdä aina eri aikaan, ja niissä on enemmän ongelmia yleensä. 

 

Tuli vaan näitäkin tehdessä mieleen, että Aina on uudet paikat missä tehdä.  Enkä ole tottunut mihinkään tai kotiutunut mihinkään asuntoon, sen jälkeen kun tuli se elämän mullistus. Kyllä minä joskus tunnen tulevani kotiin, kun tulen matkalta tms. Joskus sanonkin olevani kotona. Mutta on tämä vähän outoa kuitenkin. Viisi vuotta olen täällä asunut, ok-talon myynnin ja miehen kuoleman jälkeen nimenomaan halusin muuttaa uuteen paikkaan.

Saa jäädä synkistely nyt tähän...

Eilen oli sorsia uimassa vielä järvessä

Aurinkoakin näkyi päivällä, vaikka lyhyitähän ne päivät on.

Ovessa oli valmiina koukku, joten voin laittaa tämän kranssin ekaa kertaa oveen. 

Sain tämän kranssin n. neljä vuotta sitten lahjaksi.

Hyvää ja Rauhallista Joulua teille  kaikille!

Vajaa viikko jouluun

 Hip hurraa, olen tässä kolmena päivänä leiponut, vaikka tuloksissa ei olekaan kehumista. Eka kakku meni ihan pieleen, mutta jos sen kermavaahdolla kuorruttaa, niin kai se menee. Tänään vähän paremmin toinen kakku onnistui.  Sen se tekee kun en juurikaan vuoteen ole tullut leivottua, tai edes paljon ruokaa tehtyä. Vähäkin taito ruostuu. Ennen olin ehtoisa emäntä, leivoin jatkuvasti jotain...

Huomenna tekis mieli ihan pullaa tehdä, jos sais tehtyä korvapuusteja, kun ostin appelsiinkuoripaloja ja kirsikoita. En perinteisestä hedelmäkakusta oikein perusta. 

En paljon leivo, kuin sitten jonakin päivänä karjalanpiirakat, joita pitää tehdä gluteenittomana ja riisi- ja perunatäytteellä.Vähän on hankaluutta löytää sopivia jauhoja, mutta pitää kokeilla vaan. Piirakan kuoreen pitää olla aika sileitä jauhoja, että pystyy tekemään ohuita kuoria. Nyt satuin ostamaan kaurajauhoja joissa oli hiutaleina osa.

Onhan tässä vielä aikaa monta päivää, vaikka mitään tarvikkeita ruokiin ei ole vielä ostettuna, huhhuh.

Sattuipa samanlaiset kuvat, perjantaina kävin katsomassa Särkänniemeen asennettuja valotaideteoksia kauempaa. En paikanpäälle olisi jaksanut lähteäkään, kun melkein meni voimat jo tuohonkin kävellessä.

Varmasti oli huikea näkymä tuolla lähellä, vaikka valot näkyivät varmaan avaruuteenkin asti.

 

Amaryllis pienesti alkaa näyttää väriään. 

Eilen laitoin paperitähden ikkunaa valaisemaan ja parvekkeelle valoketjun, tai miksi sitä sanotaan. Muuten ei ole mitään koristeita vielä, ehkä ei tulekaan. Kuusta ei ole ollut 7ään vuoteen. Ehkä ripustelen jotain palloja taas jonnekkin. 

Nyt on ovessa valmiiksi koukku, johon saan laittaa kranssin, jonka joskus 4 vuotta sitten sain lahjaksi, muutamalla naapurilla on hienoja kransseja ovissa.

 

Laitan tähän vielä kuvia korteista joita vein annettavaksi vanhuksille keräykseen ja muutamille tutuille laitoin postissa.

Hyvää Joulun odotusta!

Viikon 49 kuvia

 Aika kuluu vaan, vaikka tuntuukin niin pimeältä ja kylmältäkin, vaikka ei täällä kovia pakkasia olekaan ollut. Aurinkoa kaipaisi taas ja jotain muutakin piristettä. 

 Viikon kuvat on jossain järjestyksessä nyt tässä kuitenkin.

Tais olla 4.12. kun oli viimeksi valoa ja auringonlaskua...
 

Vähän tuntuu ettei mikään huvita, ei tee mitään ruokaa mieli, pitää pakottaa syömään ja kävelemään välillä, mutta sekin on vähentynyt. Vain suklaa ja puolukat menisi mieluiten. Päivänvalo on vähäistä ja sähkö kalliinpuoleista. 

Tiistaina 5. päivä oli kiva päivä. 

Oltiin kaverin kanssa torilla ja saatiin riisipuuroa ja rusinasoppaa, nam. 

Käytiin kaupoissa ja kahvilla.

Itsenäisyyspäivän iltana oli Torilla konsertti, Viivi ja Konsta Hietanen lauloi, sekä pari kuoroakin oli esiintymässä. Oli vähän kylmä, mutta ei hirveitä pakkasia ollut. Kesti vain n 1/2 tuntia, niis sen jaksoi seisoa. Tosi paljon oli väkeä.

Syttyivät sitten torin valot, joita on ollut jo monena vuonna, parempi tämäkin kuin ilotulitus (mun mielipide). Kerran olin siinä ilotulituksessakin joskus n. 4 vuotta sitten. Paljon käryä ja savua tuli ja vain hetken kestää.

Nyt kun asun lähellä keskustaa on kyllä mukava käydä jossain, viime vuonna ei vaan tullut lähdettyä, kun tiesi että bussit on täynnä kuitenkin, eikä muuten pääse talvipakkasella.

Kotona sitten nautin tekemääni mammanmarjapiirakkaa ja teetä yms. 

Kuvattavaa ei ole talviaikaan, tai ei viiti joka kerran ihan "samoja maisemia" laittaa,vaikka mitäs muuta nämä onkaan.

en ole samaa mieltä, mutta tulee vaan tehtyä

Kirjastossa kävin sunnuntaina ja samalla kävin ostamassa Amarylliksen, kun muita ostoksia ei voi sen kanssa juurikaan ostaa.

Toivottavasti saa nähä mitä tästä tulee

PS. Katoin vähän mitä olin kirjoittanut viime vuonna tähän aikaan,

 ihan samaa kylmyyttä ja pimeyttä ollut, tosin lunta taisi olla enemän silloin.

Tammikuun alkua

 Käynnistyshaasteita on ollut tälle vuodelle taas. Ei tahdo mikään to do-listalla oleva asia käynnistyä, aina voi ajatella että jospa huomenna aloitan. Pitkästä aikaa toki kirjoitin sellaisen listan!

Amarylliksen toisen vanan ensimmäinen kukka avautui, kun ensin vana kasvoi aika pitkäksi. Paristoja olen yrittänyt kuluttaa kynttilöistä, mutta ihmeen hitaasti ne kuluu. Eikä paristoja kuulemma kannata säilytellä.

Olen nyt sentään käynyt edes 4 kertaa kuntosalilla, mitannut painon, käynyt 2 kertaa ulkona syömässä, käynyt 2 kertaa kaupungilla. Siivonnut, kone on pessyt pyykkiä ja sitä on vielä muutamaksi päiväksi. Joulu"vieras" on lähtenyt ja muutamana päivänä olen tehnyt ruokaakin ite.

Ehdittiin kyllä käydä vielä syömässä intialaista ruokaa NandaDevissä. Olihan se hyvää, vaikka vähän mausteista oli.

 

Pakko on kävellä myös, kun muulla ei pääse. Ei se liukkaus vielä mitään, kun on nastakengät, mutta ne sohjoiset, epätasaiset tiet ja polvet kipeytyy. Sitten vielä laajat vesilätäköt, joissa voisi vaikka uida, jos ei olisi koiran pskavettä.

Kun pakastuu, tuossa vois vaikka luistella.

Mutta huomenna aion (taas) vaihtaa kukkahyllyni pois ikkunan edestä, koska kevät on tulossa, eikä ikkunan edessä ole sen valoisampaa. Täytyy laittaa sähkövaloa niille. Tuli muuten sähkölaskukin, eikä se ollut entistä suurempi, vaikka on valoja poltettu ja uunia lämmitetty enemmän. 

Saa nähä saanko huomenna mitään aikaiseksi, vai luenko vaan kirjoja, joita on taas kerääntynyt.

Sekä katselen kun ulkona sataa räntää ja vettä. 

Hyvää tammikuun jatkoa!

Joulu meni

 Noo, mitenkä se teidän joulu sujui...

Ostin tämmöisen keksipurkin jo paljon ennen joulua, ihan tuon purkin takia. Siinä on tuo ihan vanhojen unelmien mukainen joulukuva. Tänään vasta muistin tuon purkin ja maistelin keksejä... vastaavat olivat lapsuudessa tosi hyviä ja harvinaisia herkkuja. Nyt ei juuri enää maistuneet samalta :))

Muuten joulu meni ihan rauhallisesti...vaikka en ollut tyytyväinen ensin leipomuksiini, mutta riittänevät sitten pitempään, mutta tulihan ne hailakat piirakat syötyä. Tapaninpäivänä leivoin niitä lisää ja nyt osasin jo paistaa paremmin ne. Väänsin grillivastuksen päälle, niin meinasivat ihan palaa piirakat päältä. Erilainen rommisuklaakaakku sensijaan ei maistu...

Asunnon ahtaus aiheuttaa kaikessa tekemisessä harmaita hiuksia, mutta kun yksin on suurimman osan vuotta, eikä silloin tarvitse tehdä mitään mitä ei mahdu, eli ei juuri mitään. Nämä yksiökopit on suunniteltu vaan pitsanlämmittäjälle tai ruokalähetin odotteluun.

Joulupäivänä oli pitkästä aikaa aurinko näkyvissä, vaikka ei se paljon tuon ylempänä näy. On vielä kerrostaloja edessä. Järven päällä oli usvaa tai sumua, oli aivan huikea näkymä, vaikka kuviin ei se tule. Jään pinnalla oli polkuja, ehkä jänis tai joku muu oli kuljeksinut.

Parvekelasissa oli jääkukkia, koska sinne meni lämpöä kun ruokia piti pitää parvekkeeella.

Joulukortteja on tullut kaksi tähän mennessä (samalta henkilöltä :), monta muutakin kirjettä on jäänyt tulematta. En sitten yhtään luota enää postin tulemiseen, onneksi laskut sentään saa suoraan pankin sivulle.

Korttien postitus voi vähentyä entisestään.

Tässä on melkein kaikki tekemäni joulukortit, ylläolevat menivät vanhuksille keräykseen. 

 

Joulun kukka amaryllis on kyllä hienosti kukkinut.

4 kukkaa on samassa kasassa, 2 nuppua on vielä siinä ja toinen vana on vielä nousemassa.

Tänä aamuna huomasin että pelargoninikin vielä avaa kukkaa, en ole raskinut leikata siitä versoja vielä.

Ja tuo "Unelma" asparagus tms, jonka versoja kuvassa näkyy, on kyllä ihme kasvi, kasvaa vaan lasipurkissa vaikka en uskonut sen selviävän.

Hyvää loppuvuotta!

Talvipäivä, vettä sataa

 

Kukka aukeaa juuri sopivasti

Talvipäivän seisaus päivä on pimeä, kuten muutkin. Ns valoisaa aikaa on noin 5 h päivässä. Valon saanti on sähkövalojen ja paristokynttilöiden varassa, eipä ihme jos on mieli maassa.

Katsoa voi tvstä vinkkejä joulun tunnelman kasvattamiseen. Eipä ole näkynyt vielä joulutunnelmaa. Itellä ei ole ollut koskaan ns.sukujoulua, joten siitä ei ole ollut stressiä, oli vaan oma perhe jolle laittaa joulua. Mies halusi ennen varautua jouluun hyvissä ajoin, minä en olisi ostanut laatikoita pakkaseen niin aikaisin. Ja joulukuusi piti hakea metsästä ajoissa,ehti sitten karista jouluna. Pakkasessa saattoi olla niitä jouluruokia vielä juhannuksenakin.

Vielä nytkin ahdistaa kun lukee tai kuulee sanonnan; jouluksi kotiin...

Enkä pysty kuuntelemaan joululauluja tai mennä -konserttiinkaan.  

Ennen kun oli koti ja perhe, olisi halunnut olla joulun kotona, piti lähteä pois kotoa - töihin.  Kyllä se raastoi, kun joskus klo 22 maissa on kotona aattoiltana ja aamulla lähtö taas takaisin klo 6;n jälkeen, bussit eivät kulkeneet, joten jollain kyydillä piti päästä. Oli pakko olla jouluja töissä, jo ennen työpätkän alkua piti luvata olla joulu ja uusivuosi töissä. Ehkä oli loppiainen vapaa. Vuoroista saatu raha jäi pieneksi, eikä sillä mitään korvannut. Silloin joulu alkoi stressata jo marraskuussa.

Nyt saa ja pitää olla joulu "kotona" asunnossa.

Nyt on perhe pienentynyt minuun ja aikuisiin lapsiin omissa asunnoissaan, en varaa ruokia kuin mitä kukin haluaa syödä, ei ole lanttu-, eikä porkkanalaatikoita. Karjalanpaisti ja -piirakat, lohta, ehkä uunikasviksia, perunaa, salaatteja ym. 

Joulukortteja laitoin vain muutaman postissa ja eilen sain 2 kpl ja samalta  henkilöltä, hih. Tuskinpa ennen joulua edes postiakaan jaetaan, on sekin harventunut.

Joululahjojakaan en osta, enkä saakaan mitään onneksi, asuntoon ei mahdu mitään, ei edes kuusta. Voisin jonkun pienen kuusen oksan ottaa maljakkoon, mutta en taida löytää valmiiksi katkottuja oksia.

 

Eilen aloitin kokeilla taas ekaa kertaa tässä uunissa paistaa piirakoita, eikähän siinä lämpö noússut millään kuin 200 asteeseen, vaikka vipu oli väännetty täysille. Piirakat tarviis 275 astetta vähintäin.

Mitähän konsteja on paistaa kiertoilmauunissa? En kokeile uudelleen, vaan paistan ilman kiertoilmaa seuraavat. Lieden ohjekirjassa ei mainittu yhtään ruokaa, jota olisi paistettu yli 200 asteessa.

Maanantaina lähdin ihan vartavasten katsomaan jouluvaloja keskustaan. Ja Kyllä tuntui että silmät aukesi kun pääsi valoisaan keskustaan. Varsinaisesti en joulutorilla käynyt kun näytti olevan täynnä väkeä. Pitää käydä uudelleen vielä, eikä ole  pitkään auki enää.

Kuvasin valoja, kuten edellisinäkin vuosina olen siellä usein tehnyt, kun asuin keskustassa. Nyt oli uudet led valot Hämeenkadun yllä saatu toimimaan, ja olihan ne huikeat. 

Kuviot vaihtuvat erilaisiksi vähänväliä, on vaikea saada ne kaikki kuvattua

Tällä asuinalueella, jolla nyt asun, ei ole yleisiä valoja kuin katuvalot. Alue on vielä rakenteilla, enkä ole havainnut mitään tapahtumia täällä. On vaan kävelyä ja kaupat, kirjastoon onneksi pääsee myös. Talvi on synkkää, kesällä on paljon virkeämpää kun pääsee pyöräilemään, on järvikin ja valoa. 

Katselin vielä kirjakaupassa kalentereita, mutta kalliita olivat, eikä paljon entistä kummempia.

Löysin kuitenkin Tokmannilta kuvan Päiväkirjan, johon olen hyvin tyytyväinen. Ei tarvitse enää piirrellä kuukausiaukeamaa ja päiväkirjaa vihkoon. Mahtuu hyvin kirjoittamaan joka päivä omalle sivulle, kuukaudet on sivuun porrastettu. Eikä maksanut paljoa, vaan n 4 e. Teen itse kankaasta tms päälisen tuohon kunhan ehdin. On ilmankin pehmeä nahkamainen päältäpäin.

Hyvää jouluviikon jatkoa sinne missä olet!

Tervehdys Tapaninpäivänä

 Kiitokset ja  monet  ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ sydämet kommenteistanne edelliseen postaukseen. 

Niin joulu on jo ehtinut Tapaninpäivään, oli ihan hyvä ja rauhallinen joulu. Ruoka on riittänyt, vaikka kinkkukin oli pieni, eikä kaikki ihan yhtä hyvää ollut kuin yleensä, suklaakaan ei tuntunut maistuvan, mutta ei se mitään. Olisi ihan yksikin suklaarasia riittänyt, onneksi ne säilyy. 

 

Toisen vanan ensimmäinen kukka aukesi juuri jouluaattona

 

Tosiaan Aulikki tonttumuori on ostettu Joensuun joulumyyjäisistä  kuusi vuotta sitten, kun miehenikin vielä jaksoi kävellä siellä Areenalla, oli hänen viimeinen joulunsa. Oltiin siellä hyvän ystävä-naapuripariskunnan kanssa. Sen jälkeen on joulut olleet erilaiset. Mies aina varasi jouluruuat hyvin aikaisin pakastimeen, isot kinkut ja laatikot joka sorttia, monelaiset salaatit yms, suklaarasioita paljon. 

Minä olen enemmän jättämässä kaiken ostamisen viime tippaan. Tosin nyt ei mahdu pakastimeen eikä edes jääkaappiin kaikki jouluruuat, vaikka kuinka vähän hankkisi. Se onkin ollut taas yksi tuskailun paikka kun ei mahdu mihinkään. Parvekkeella on olleet sitten muovilaatikossa, ja siellähän Jäätyy.

Ainoa paikka mitä olisin voinut ennen joulua enemmän siivota olikin jääkaappi ja myös pakastin. 

Että sinne olisi mahtunut paremmin  jouluruuat. Sattui jotenkin vaan olemaan tässä asunnossa jääkaappi sellainen, ettei sinne mahdu mitään. Tässä asunnossa olikin tämä ihan ensimmäinen joulu.

 

Kävelyllä olen koettanut käydä joka päivä jonkinverran, ettei ihan unohdu liikkuminen

 

Vaikka aurinkoakin on näkynyt, "ilta" pimenee jo klo 15 jälkeen, vaikka auringonlasku on siirtynyt pari minuuttia myöhemmäksi.

 

Kyllähän tämä on suht terveeltä tuntunut, vaikka pakkanen voi aiheuttaa jotain hengitys vaikeutta, niinpä pitää olla vähemmän aikaa pakkasella liikkeellä ja pitää huivia tms naaman edessä.

Yöunet välillä tuntuu olevan vähempänä, vaikka onhan mulla ollut pojalta lainassa sellainen "kello" joka mittaa sykettä ja unta ja sen laatua ja jotain muutakin. Hih, ei tarvii ite arvella nukkuinko vai ei. Se mittaa askeliakin paljon enemmän kuin mun kännykkä, koska kännykkähän ei ole sisällä yleensä mukana koko aikaa.

 

Aurinko nousi eilen...

Muutama joulukorttikin tuli, ja Liisalta paketti  ♥ ♥ ♥ Valtavat kiitokset, ja mikä Joulutervehdyskin!!!!

 

Mulla olikin juuri tämän kuun lopuun asti entinen kalenteri ja päiväkirja enää, enkä ehtinyt uutta ostaa, joten tuli ihan nappiin tuo punainen muistikirja, ja kivat koristeet vielä. 

 

En enää liitosta tuollaista kalenteria tilannutkaan, vaan ostin ensi vuodeksi jo kesällä lidlistä isomman kalenterin ja koetan opetella sen käyttöä. Ehkä voisi jo irtisanoa jäsenyyden liitostakin, koska tuskinpa enää menen töihinkään, koska tämä k.....tilanne estää työnteon ilman rokotuksia. En voi ottaa riskiä, että nämä jokapäiväiset jalkakivut lisääntyisi lisärokotuksista.

 

Vielä kerran kiitokset Liisalle näistä joulutervehdyksistä. 

 

Hyvää joulukuun viimeistä viikkoa!