Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. joulukuuta 2024

On lunta tulvillaaan...

 onhan tuolla aika raikas talvisääkin, ainakin tuulee ja  lisää satelee luntakin taas.

Lauantai-aamuna olikin satanut ainakin 20 cm lunta. Kuva on illalla otettu. Aikamoista kahlaamista oli kävelyt.
Olisi ollut meno pikkujouluun päivällä, mutta kaikki kävelytiet oli auraamatta ja bussitkin olivat myöhässä tai liian täynnä, ettei päässyt kyytiin. Kylläpä keljutti, kun niin olisin vuosikymmenten jälkeen halunnut mennä pikkujouluun tällä kertaa. Enkä nyt taxia kuitenkaan älynnyt tilata. Piti sitten keittää itelle vähän riisipuuroa, kun teki mieli, eipä sitä tajua että voisihan sitä ostaa kaupastakin.
Sunnuntaina  15. pvä oli jo pääkävelyväylät aurattu, että pääsi edes kävelylle.
Äsken kävin taas kävelyllä tuolla lumisessa puistossa, kun on liikkuminen viime viikolla jäänyt vähiin, jostain syystä. Eikä vieläkään viime yönäkään kunnolla nukuttanut, vaikka otan Melatoniinia ja jotain rauhoittavia teelaatuja. Mutta voi olla sekin sitten vikana kun nukun aamulla pitkään, eli tänäänkin yli 8;aan asti.
Kuuset on olleet minulle sellaisia lempipuita, lapsena kiipeilin omassa pihassa olevaan  isoon kuuseen, jonka oksat olivat alhaalla ja hyvin paksut. Ei siis uskoisi että minäkin olen lapsena kiipeillyt puissa. Enkä yhtään tiedä vieläköhän sekin kuusi on pystyssä. Viimeksi kun sielläpäin kävin oli ainakin sen alaoksat sahattu pois, etteivät lapset tipu puusta.

Pyhäjärven rannassa tuuli tuiversi, ettei oikein haluttanut kävellä rannassa. 
Jotenkin on tämä elämä mennyt niin tylsäksi, ettei ole muuta aktiviteettia kuin kävelyt ja kaupassakäynnit. Niin tylsistyttää kyllä jo tämäkin talvi.
Mutta näillä mennään, moi moi.


maanantai 27. maaliskuuta 2023

Kevät siirtyy taas...

 talvi otti taas vallan...

Onneksi aamupäivällä läksin käymään kaupassa, tuuli oli kova ja lunta tuiskutti. silloin ei ollut vielä paljon kinoksia. Mutta nyt myöhemmin olisi ollut jo lunta puoleen sääreen. Kukaanhan niitä ei jouda aurailemaan joka paikasta tällaisella kelillä. 
Epätasainen tie kun on, niin mulla kipeytyy nyt polvi ja saman jalan nilkkakin, ei voi  mitään. Sit ne taas korjaantuu kun tiet tasoittuu eli ne jääkokkareet sulaa...

Onneksi ei ole pakko lähteä enää mihinkään. Koetin kyllä käydä kävelyllä samalla kun vein jätteitä, mutta siitä ei tule mitään. Lumen alla on liukas jää, eikä mikään kenkä pidä siinä, lipsuu joka askeleella.

Jäi äänestäminenkin viime tippaan, saa nähä millanen ilma on huomenna...Olisi ennakkoäänestys tuossa kaupassa vielä huomenna, mutta varsinaisen äänestyspaikka on sunnuntaina monen kilometrin päässä...Olen Aina ennen käynyt äänestämässä ensimmäisinä ennakko-päivinä. Kääk, nyt se jäi ja tällainen ilma jos on 😩

Onneksi on kirjoja mitä lukea ja aina voi askarrella jos tulee inspiraatio...😊
Tässä pari esimerkkiä mitä olen puuhaillut.... 

Kukkia lehtien sivuista

aukeama junk journaliin
Perjantaina olin käymässä hammaslääkärissä ja silloin olikin hyvin toiveikas olo vielä, hammaslääkärireissu sujui hyvin ja oli hyvä kävellä kaupungilla, ei ollut liukasta eikä satanut vettäkään paljoa. Kävin askartelutarvikekaupassa ja kirpputorilla, ja jossain muuallakin. Kirpputorilta lähti mukaan pussillinen kaikenlaista 😊"aarrettakin", hintakin oli sopiva. En ois enempääkään maksanut.

On tuossa joutavaa kuminauhaakin, mutta pitsiä on useammanlaista, monta metriä. Siksaknauhaa ja pompomnauhaa, jotain samettinauhaa. Ihan kiva.

Mutta taivalletaan lumihangessa taas vaihteeksi, ei voi mitään. Moi moi!

perjantai 17. maaliskuuta 2023

Viikko meni taas sujuvasti

 ...yhtä sun toista tuli touhuiltua. 

Maanantaina kuntosalilla, ei oikein sujunut taas. Oli porukkaa enemmän, eikä päässyt heti laitteisiin. Mutta eipä se nyt mitään. Tänään kävin sitten niissä mihin en maanantaina päässyt.

Tiistaina käytiin yhen tutun kaverin kanssa hampurilaisilla, tuli syötyä paljon, enkä edes muistanut ottaa kuvaakaan annoksesta. Oli kiva haahuilla kaupungilla monta tuntia ostoksilla ja muuten vaan. Kahvillakin käytiin Kauppahallissa tutussa kahvilassa.

Tuosta kuvasta vasta huomasin että kauppahallissa onkin Tallipihan suklaapuotikin.

Kerrankin piti ottaa kahvileivätkin, tuota mun kääretorttua on ennenkin maisteltu ja varman päälle otin saman. Kaverin porkkanaleivos oli kuulemma tuhtia herkkua. Hampurilaisaterian jälkeen oli varsin tuhti olo, vaikka käveltiin kyllä monta tuntia kaupoilla.

Vihkokaupasta kävin siirtokuvatarroja, kun katoin etukäteen jo että niitä siellä olisi. Jee. Kokeilin heti kankaallekin, ja ihanpa hyvin siirtyi siihen.  Eli tuosta leikataan tarra pois ja taustapaperi poistetaan ja sitten laitetaan tarra mihin paikkaan haluaa ja sitten tuolla jäätelötikun näköisellä tikulla painellaan/raaputetaan päältä päin niin kauan että kuva tarttuu alustaan. Varovasti nostetaan päällysmuovi pois. Koristelukäyttöön tietysti nämä ovat, en usko että pesua kestää.
Enpä paljon muuta juurikaan ostanut, jotain pientä syömisen lisäksi. Jätin vieläkin menemättä elokuviin, kun ei oikein jaksanut enää sitten. Jospa ensi viikolla taas koetan...
 

Keskiviikkona olikin lunta tullut joskus illalla tai yöllä, ihan huikea auringonpaiste oli ja piti kuvata taas paljon. Vaikka ei sitten enää yhtään jaksais näitä lumia. Mutta pakkohan se on. Kävelytiet on ihan jäärousteissa epätasaisia ja alkaa taas polvessa kipua tuntua, kun pitää kävellä,eikä nastakenkiä voi jättää pois vielä.
 
Yhtäkkia tapasin oravan, ihmeen pitkään se tuossa paikoillaan olikin, joten sain kuvattua.

Lunta taitaa olla huomiseksikin tulossa lisää vielä

Kaksi suklaamunaakin olen viimeaikoina ostanut. Luulin että saisin tuosta Koiramäki suklaamunasta vaikka pienen koiran, joo olikin pienimmästä koirasta leimasin, jonka leimasta ei oikein saanut selvää. Suklaa oli kyllä hyvää. Toisesta kaupasta ostin sitten toisen suklaamuna, se olisin puoliksi valkea ja siinä olikin punainen merihevonen, jee. Se olikin kuvasta päätellen ainoa, jota ei tarvinnut koota. Hyvä.
Mua ei kukaan virvo enkä itekään virvo ketään, niin saankin syödä suklaamunat itse, hihhih. Eipä niitä tule monia koskaan ostettua, kun kilohinnatkin on aika hirmuisia.  

Eilen taas kokeilin paperien värjäystä, nyt avokadon kuorilla. En usein syö avokadoja, kahdesta kuivatin kuoret ja keitin niistä ja siemenistä liemen ja sitten liottelin papereita vähän aikaa.
tuli punertavampi, oranssiin vivahtava väri. Olen ihan tyytyväinen. Nyt näistä on pakko tehdä vihko, ommella paperit vihkoseksi.
Pieni kakkupaperi tuli ihan kiva sabluunan avulla.
Eilen aloitin vaihtaa huoneessa hyllyn paikkaa, siirsin kallax hyllyn ikkunan ääreen pitkälleen  ja päätin raivata pöydän askartelun käyttöön, eli läppäri on nyt ilman paikkaa. En kyllä läppäriä käytä kuin pari kertaa viikossa. Helppohan tätä on siirtää. 
Liikaa on joutavaa tavaraa, esim valokuvia. Oli hyvä siivota pölyjäkin vähemmäksi. Kohta tässä olen vuoden ollutkin. Joutavia kirjoja joita en käytä vein kirjaston ilmaishylllyyn, vaan kyllä niitä joutaa vielä sinne lisääkin.
Nyt kun siirtelin kaikkia tavaroita, niin eihän niitä taas löydä, minnekkähän minä sen ja sen laitoinkaan taas.
Mutta tässä kaikki tällä kertaa. Mukavaa viikonloppua, Moi moi!

maanantai 6. maaliskuuta 2023

Uusi viikko alkoi

 Eipä taida kevät tulla  kohisten vielä, taas sataa lunta.
 Lauantai aamuna olikin tullut yöllä taas vajaa 10 cm pumpulilunta, jota sitten kävin kuvailemassa, kun ei juuri muutakaan maisemaa ole.
Aurinkokin oli tuollaisen pumpulipilven takana

Lumihelmiä roikkui kallion päällä

Jotkut puut olivat saaneet lumikuorrutuksen, mutta oli paljon koivuja joihin sitä ei ollut tarttunut yhtään


 
Viime viikolla vaihdoin muutamalle kasville multia. 
Melkein en ilkeä näyttää niitä, koska ovat ihan huonoja. Ostin uuden biolanin viherkasvimultapussin, koska huomasin että entinen viherkasvimulta oli tullut jostain epäilyttävästä maasta. Ihan muutamalle kasville sitä viime vuonna olin laittanut. Ehkä nekin jurottaa...
Minähän aina sekoitan mullan joukkoon perliittiä ja orkidea kuorikkeita, jotta se ei tule liian tiiviiksi.
Nyt löytyi sydämiä, ainakin melkein

 
Pelargoneille ja anopinkielelle vaihdoin ja täplämaijalle (Calathea Makoyana)
Tuo anopinkieli ei ole juurikaan kasvanut vuoden aikana, joten katoin onko siinä juuriakaan. No eipä paljon ollut. Pelargonit on vanhaa valkeaa lajiketta, jota pidän Prinssi Nikolaina. 
Tuokin täplämaija on kärsinyt ja ruskettanut lehdenkärkiään koko ajan, mutta olen toiveikas sen virkistymisen suhteen.
Joillekin vaihdan vielä mullat, mutta ei niillä ole kiirettä. Jotkut ovat ihan ok, mutta monet ovat huonon näköisiä. Tippuu lehtiä joka päivä. 
Odotan kun vähän valoisampi aika tulee ja jatkan niiden tutkimista.

Olen hankkinut uusia "tee"juomia. Tuo on ihan hyvää, tuoksuu hyvälle. Muutamana iltana olen juonut sitä. Toivottavasti nukuttaisi paremmin. 😊

Pari muutakin, siis yrttihaudukkeitakan ne ovat kai virallisesti, olen kokeillut. Oikeata mustaa teetä ei tule juotua oikein koskaan... Ruusunmarja-hibiskus juomalla on muitakin kivoja vaikutuksia...😍

Olen värjäillyt vanhojen kirjojen lehtiä kahvilla ja teellä, ja nyt tästä ruusunmarjajuomasta saa punaisia sävyjä. Paljon on eroja eri aikojen papereissa yleensä. Kokeilin myös silikonileimasimia kun sain ostettua mustaa väriä. Kirjojen lehdet on hyviä erilaisiin kokeiluihin ja suttaukseen.

Uusi viikko alkoi, läheisten rakennusten työntekijät tulivat töihin taas. Kaivaminen ja muut toimet jatkuvat. Liukkaat kelit jatkuvat, ei ole toiveitakaan jättää nastakenkiä pois käytöstä. Ja pyöräkin saa levätä. (toivottavasti se on vielä tallella)

Tällä viikolla pitäisi nyt koettaa käydä siellä elokuvissa, jäi se viime viikolla tekemättä, vaikka niin meinasin. Katotaan nyt, eihän se ole pakollista...

Hyvää talven jatkoa! hihhih
 
 

sunnuntai 19. helmikuuta 2023

Lumi toi valoa

 Eilen illalla katselin parvekkeelta ulos, tai yötähän se oli jo ennen nukkumaan menoa. Oli ihmeen valoisaa.

Yökuva

Päiväkuva

Tuntuu että asuntokin on nyt paljon valoisampi,vaikka ei nyt aurinko paistakaan. Tähänkään asuntoon ei ole aurinko vielä paistanut koko talvena, koska on kerrostalot edessä ja alhaalla on aurinko, jos sitä näkyykään.

Aamupäivällä kävelin taas. Kohta toiselle kävelylle sitten.

Punatulkkuja oli metsässä, niitä on kiva kuulla tuolla. Kuvissa ei saa niitä kunnolla näkymään.

Vieläkin on lumet pysyneet puissa, ei ole paljoa tuullut. Havaintojen mukaan oli ehkä 10 cm satanut ainakin.

Etsin kaapista viimevuotiset kasvien siemenet. Kun alkaisi asunto valostua, niin voisi niitä jotain laittaa multaan. Vaikka ei nyt ole niihin innostusta ollut tänä vuonna.

Mukavia laskiaisen aikoja!


keskiviikko 23. helmikuuta 2022

...päiviä

 Huomenta! En ole vielä päässyt ylös ja ulos, vaan istunut läppärin äärellä.  Kun pitkästä aikaa sain sen avattua.  On pitänyt kirjoittaa läppärillä, mutta lamaannus iskee välillä eikä saa sitä edes auki. Ei vaan huvita mikään, välillä ja aika useinkin on tätä. 

Mikä lamaannuttaa....

ainakin lumi, suorastaan usein toistuva lumikaaos

Keskellä kaupunkia autot jää kiinni lumihankeen...

ei jaksais enää tätä, siitä huolimatta vaikka ei ite tarvii sille tehä mitään, kun vaan harppoo jos menee ulos.

Olen etsinyt vanhoja tai siis kaksi vuotta vanhoja kuvia, kun viimeksi kävin Ateneumissa, Heléne Schjerfbeckistä, kun on vieläkin hänestä kertovan kirjan luku kesken, niin tuli vastaan kaksi vuotta vanha maisema. Voi ITKU!

silloinpa ei ollut lunta, ihan uskomattoman outoa, nyt on puoli metriä. Onneksi vaan puoli metriä, vaikka tiedän että metrinenkin lumihanki yleensä häviää juhannukseen mennessä. Eikä silloin ollut vielä muutenkaan niin ahdistavaa elämä.
 
Löytyi ne Ateneumin näyttelyn kuvatkin, oli meinaan muutama muistitikku kateissa. Mutta AINA sitten ne löytyy kun ei etsi, tai etsii jotain muuta kadonnutta tavaraa. 

Kyllä moni muukin asia lamaannuttaa, mutta nämä on kaikkien tiedossa jo, ettei niitä tarvitse mainita.

Olen kylvänyt  😁 muutamia siemeniä, pitkästä aikaa. Ostin yhden tomaatinsiemenpussin. Kylvin muutaman siemenen jo toista viikkoa sitten, ne on taimella kyllä olleet.

Tuohon ylläolevaan mini greenhouseen kylvin paprikoita ja jotain muuta tomaattia. ei näy vielä mitään.  En tiedä miksi hairahduin tuon ostamaan, onhan mulla purkkeja ja multaa muutenkin. Jotenkin vain olen aina halunnut kokeilla noita nappeja.  Laitoin siihen ohjeen mukaan vettä, niin olisi pitänyt katsoa että pysyvät suorassa, kun melkein kaatuivat.

Olen antanut noille taimille vähän punaista valoa. Noista taimista, jos kasvavat tulisi ihan tarpeeksi monta tomaattia. Jos vaan saisi jostain maata missä kasvattaa. Muutama taimi menee vaikka parvekkeellakin

Joskus koetin ostaa kasvivaloa  kukille, mutta se olikin noin punainen, eikä voi samassa huoneessa olla tuon kanssa, niin nyt pidän tuota makkarissa illalla, päivällä saavat tyytyä ikkunasta tulevaan valoon. Nyt jos näkyy aurinkoakin toisen talon katon yli.

Viime viikolla aloin lisätä "ulkomaailmassa" käymistä. 
Niinpä jatkoin sitä tälläkin viikolla. 
Museokeskus Vapriikki aukesi remontin jälkeen ja kävin taas siellä. 
 
Nyt oli vain Tampere liekeissä-näyttely minulle uusi. Muut olen kiertänyt lukemattomia kertoja. 
Apinat-kädellisten tarina aukeaa kohta, eli  25.2. 22   

Oli myös toinen uusi näyttely, Lainattu  kahvimuseosta 


Liedon vanhassa meijerissä on Vilkkimäen kahvimuseo, joka oli lainannut esineitä tänne. Oli kiva nähdä vanhoja kahvipakkauksia. Tuo kuparipannukin oli niin pieni, että tuskin kahta kuppia siihen mahtui. Kahvi on ollut ennen harvinaista herkkua, eikä sitä ole juotu litratolkulla. Kahvipaketitkin on olleet tosi pieniä silloin. Hinnasta en tiedä paljonko ovat maksaneet.

Lisäksi täällä oli paljon upeita ja vanhoja kortteja seinällä, joissa oli aiheina kahvin juonti tai kahvikutsut ym. Niistä ei tullut nyt kuvia, jostain kumman syystä. Niitä oli niin paljon...

Tämä Karin piirros taas kuului niin omaan ammattiin ja saattaa olla ajankohtinen itsellekin jo..kohta. 

Nimittäin nykyisin on vähän sama asia, kun koetan lämmitää saunaa... Sit kun kellossa aika kuluu, onkin vain 40 astetta lämpöä siellä. En ole osannut vääntää napuloita oikein, eikä vaan meinaa lämmitä millään. En ole tottunut sähkösaunaan vieläkään. En tajua, miksi siinä on ajastin, joka ALOITTAA lämmityksen esim vasta tunnin päästä.

NYT pitää lähteä ulos, 🌞 aurinkoista päivää.

Moi moi!



lauantai 5. helmikuuta 2022

Vaihtelevaista

 Tervehdys taas! Onkin viikko mennä hujahtanut äkkiä vaikka kyllä joskus tuntuu että mitähän keksisi. Jotenkin vaan aika menee. Vaihtelevainen sää on ollut, välillä aurinkoa ja välillä tuulta ja tuiskua.

On ollut erilaisia tapahtumia tällä viikolla, kuten leivontaa ja Valtiopäivien avajaiset ja myös Pekingin olympialaisten avajaiset. Onneksi ei ihan samana päivänä kaikkea. Maanantaina oli yllättäen myös Migreeni, on se pitkään ollutkin poissa. Joskus sitä on tullut kun alkaa keväällä aurinko paistaa,mutta en tiedä mistä se nyt tuli. Toisessa silmässä alkaa pallo välkkyä, ja sitten se laajenee tähtikuvioiseksi sirpiksi. Yleensä se vaihe on keljuin, mulle ei ole pahoja muita oireita tullut, nyt kyllä koski päähän jonkin verran.

Torstaina vein lainakirjan pois kirjastoon ja kävelin ihan uhallani keskustassa. Ihan nostalgian vuoksi kävin Pyynikin kirkkopuistossakin.  Aurinko paistoi niin ihanasti.

Lehdissä valittelevat että Hämeenkatu on autioitunut ihmisistä. Mietin vaan että mitäpä tuonne menisikään, jos asuisi vähänkin kauempana keskustasta ja olisi isompia kauppoja lähempänä.  Minäkin käyn melkein vaan Sokoksella, ja tietysti kirjastossa.  On myös henkilöautoliikenne pidetty jo vuosikausia pois Hämeenkadulta ja se oli pari vuotta kaivettu pohjia myöten ja aidattuna, eli ihmiset oppivat muualla käymään. Nyt näin ekaa kertaa tuon Taideratikankin, ehkäpä pimeällä olisi vähän loistavampi :) kuvioiden pitäisi heijastaa. Yöllä varmaan ainakin sitten kun ravintolat aukeaa, on Hämeenkadullakin hulinaa.

Tänään taas oli lunta tullut, joten oli valkeaa, lumituiskua oli lisää. Kävelytiet oli tuhkerolla kun ei oltu ehditty aurata, tuntui että polviin käy se epätasainen alusta taas. Vaikka nyt on ollut polvet parempana, niin kipeytyisi taas jos olisi epätasaiset paikat kävellä. Sauvoja ulkoilutin taas ja vain 3 km:ä tuli vaikka kävelin ympäri "koko kylän" :)  Ihan naatti olin kun tulin pois.

Sitten tein ruokaa uunissa (Peruna jauhelihalaatikkoa) ja Ruuneberinttortun tapaisen lättysen paistoin myös. Unohdin ihan että sitä olis pitänyt kostuttaa jollakin, eipä mulla ois punssia ollut, mutta vaikka sitruunamehua.  Onpahan tuo mennyt noinkin, huomiseksi jäi vähän.

Tulppaanitkin kuihtui jo ja eilen laitoin ne kompostipussiin, kun kaikki punaiset oli pudonneet jo.  Olivathan ne jo viikon olleetkin. 

Kummasti sitä on asioita mielessä mitä kirjoittaa, mutta kirjottaessa ne unohtuvat.
Hyvää viikonlopun jatkoa vaan sinne!

torstai 13. tammikuuta 2022

Vähän liikunnasta, syömisestä ja lukemisesta

En tee yleensä vuoden alussa mitään lupauksia tai sellaisia, mutta ainahan voi muuttaa toimintaansa johonkin (parempaan) suuntaan tai jatkaa ihan kuten ennenkin.
Täällä on vielä niin pimeää, ettei voi kylvää mitään, vaikka niin olen tänä keväänä ajatellut tehdä.
Paprikaa ja jotain tomaattia, näitä siemeniä on varastossa, saa nyt nähä löytyykö muita siemeniä näistä lähikaupoista. Tämä tautitilanne senverran pelottaa, ettei huvita lähteä kauppoihin enemmän kiertelemään. Kaikenkaikkiaan elämä on supistunut ja tylsistynyt tämän 2:n viime vuoden aikana k-ajan takia moneltakin osalta. Käyntipaikat, perheen ulkopuoliset tapaamiset, elokuvat, teatteri, matkat, näyttelyt, tilaisuudet ovat jääneet pois tai vähemmälle, mitä olisin muuten tehnyt.

Aluksi kuvia toissapäivältä, oli vielä pakkanen ja puut huurteessa
Eilen oli väsynyt päivä, enkä eilen kuvannut mitään. 

Liikunnasta

 

Vuoden alussa päätin jotenkin lisätä liikuntaa kävelyn ja kaupassakäynnin lisäksi, niinpä olen nyt kulkenut portaissa. Varmaan jo viime vuoden lopulla kokeilin portaita alaspäin mennä, että koskeeko/vihlooko polveen, niin olen nyt kulkenut portaat alas ja tullessa ylöspäin, jos vaan jaksan, eikä ole paljon ostoksia. Vähäkin lisä liikuntaan on hyväksi. Polvethan kipeytyi viime vuoden keväällä jo ja olivat lähes koko vuoden kipeät. Voi olla apua jumpparin jumppa-ohjeillakin, jotka sain syksyllä.
Särkylääkkeitä olen kyllä syönyt välillä joka ilta muun jalkakivun takia.

Ostin viime vuonna myös kävelysauvat, mutta kun niitä kokeilin pari kertaa silloin, niin kipeytyi joku lihas vasemmalta puolen rintaa. Se on vähän pelottava kipu, mutta ei se sydämestä varmaan johdu, koska sitä on ollut välillä usein ennenkin. Kun lopetin sauvakävelyn, ei sitä kipua ole ollut. Voisi nyt kokeilla uudelleen, koska nyt on lunta, niin sauva ei niin paljoa tärähdä maahan kävellessä.

Aloitin myös tehdä punttien kanssa käsiliikkeitä. Mulla on vaan kilon puntit ja ne saa riittää, pitää tehdä pitempiä sarjoja jos tuntuu liian kevyeltä. Kuntosalille en uskalla mennä, vaikka pääsisikin.

Kävelyä teen sitten kelin mukaan. Mulla on aika maltillinen kävelytavoite kännykkäsovelluksessa vain 4000 askelta, mutta yleensä se ylittyy reilusti. Siitä tulee noin 2 km:ä ulkoilua. Kännykkää en pidä sisällä mukana koko ajan. 
Pakkanen käy henkeen, mutta liukkauteen auttaa nastakengät. Tänäänkin ne olivat avuksi.

Mulla on myös pojalta lainassa ranteessa oleva kello/mittari, josta näkee kellon lisäksi sykkeen, unen määrän ja sen laadun ja kaikki askeleet, km:t ja portaat. En ole kaikkeen sen toimintaan täysin perehtynyt. Sisälläkin kävelystä tulee askelia lisää kännykkään verrattuna yleensä yli 2000askelta/pvä, ja eilenkin kun siivosin koko asunnon niin yllätyin kun siitä tuli 2 km matkaa :O .

Eihän näihin kaikkeen voi täysin uskoa. Mutta kyllä tämä rannemittari tietää yleensä olenko nukkunut hyvin, hahhaa. Joskus se antaa liian hyviä pisteitä nukkumisestakin.

Eilen läksi mun jouluvieras-poika kotiinsa, miin viime yönä nukuin yllättäen melkein 9 tuntia. Olinkin ihan uupunut huonoista unista ja siivoamisesta, pyykinpesusta ym. Eilen vein vielä sen paksun kirjankin kirjastoon, joten ulkoiluakin tuli.



Ruokailusta

Tänäkin vuonna toteutan ruokailua kuten ennenkin, samalla tavalla. Koetan syödä lämpimän ruuan joka päivä. Teen itse ehkä joka viikko broileria tai jauhelihaa tai kalaa. Vaihdellen. Ainakin kerran viikossa teen tai ostan kunnon vihersalaatin ja kerran ainakin keitän vaan kaurapuuroa. Leipää tulee syötyä liikaakin, ostan vaan ruisleipää. Vaaleat sämpylät ovat liian hyviä, niitä ostan harvoin. Aamupalakin on ollut ”sama” vuosikymmeniä kai, marjoja, ab-jugurttia, raejuustoa, ½ omenaa ja lusikallinen ite tehtyä "kauramysliä". Tämä yleensä riittää pitämään nälkää poissa iltapäivälle asti.

Ruokajuomaa en käytä, muuten juon vettä ja kahvia maidon kanssa. Limpsoja tai alkoholijuomia en käytä.

Ravintolassa on ollut tarkoitus käydä joskus, vaikka kerran viikossa, syömässä. Mutta se nyt on jäänyt pois, kun alkoivat sohlata noiden koronapassiensa kanssa.  Olisi joskus kiva käydä syömässä jotain muuta mitä itse laittelee. 


Muuten kun yksin olen, niin voi syödä sitä mitä mieli tekee, jos ei nyt syö hirveesti suklaata tai muuta sellaista. En yleensä syö karkkia, paitsi jouluna tuli syötyä suklaata liikaa.

Normaaliaikana en leivo juuri mitään. Mulla on ruokaongelma, että jos on jotain keksiä tai vaikka niitä kaurakakkaraleivoksia, niin ne tulee syötyä heti kaikki, eli parempi kun ei ostakaan mitään keksejä tms. Kaupassa ne eivät hyppää koriin, samoin pystyn ohittamaan karkkihyllyt.



Lukemisesta

En oikein tiedä miksi lukeminen nyt ei oikein ole sujunut. En usko että näkökään olisi huonontunut, vaikka lasitkin pitäisi kyllä uusia. Ehkä vaan ei ole löytynyt sopivia kirjoja. Ehkä 7 kirjaa on nyt pinossa odottamassa laina-ajan jatkamista. Epäilen kuitenkin että osa niistä joutuu lukemattomina takaisin.  Hamstrasin niitä syksyllä kun tuli näitä rajoituksien uhkia, vaikka ei sitten kirjastoja suljettukaan tällä kertaa.

Vielä pitääkin palata tuohon viimeksi luettuun kirjaan, Näkijä joka on Syrjästäkatsojan tarinoiden 9. osa. Olen aina pitänyt Enni Mustosen kirjoista, mutta tässä oli jotakin ”liikaa”

Luulisin että olen lukenut hänen kaikki kirjansa, joistakin vanhemmista romaaneista pidin eniten joskus aikoinaan. Etenkin Vasikantanssin olen lukenut monenmonta kertaa. Se oli yhteen aikaan sellainen keväällä ”pakko”luettava kirja, joka kertoo keväästä ja paremman elämän toivosta ja myös maaseutu-elämän ihanuudesta, myös sen yli-ihannoinnista ja romantiikasta. Nyt varmaan sitä kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, van se pitäisi varata. Kirjoja on kirjastossa niin valtavasti, ettei ne kaikki mahdu esille enää.

Tämä viimeinen ”Näkijä” oli jotenkin niin vaikea lukea, koska se oli niin paksu ja vaikka aihe oli mielenkiintoinen, niin oli aikamoista junnaamista. Todellakin sivuja oli liikaa. Mutta sen aikaisiin (-50 --60-luku) historiallisiin tapahtumien kertominen Elokuvastudion puvustajan ja suomalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta oli periaatteessa mielenkiintoista. Näin saatiin "tutustua" moniin kuuluisuuksiin Elvis Presleystä Marilyn Monroihin.
 Seuraava 10. osa ilmestyy keväällä -22. Ainakin nettitietojen perusteella se olisi viimeinen kirja tähän sarjaan.
Luistelureitit on sulaneet
Tänään olikin pilvistä ja lämmintä. Taisi vettäkin sataa välillä. Tiet loskassa ja jäässä. Hiekkaa oli kyllä laitettu kävelyteille.
En käynyt kuin kerran kävelyllä, voisi tietysti lähteä vielä kaupassa käymään, jos siltä tuntuu. Olo on ollut muutaman viikon ajan väsyneempi. Tänään olen taas opetellut olemaan yksin kotona, kun jouluvieras läksi eilen, pääsee entisiin rutiineihin takaisin. Pojalla oli erilainen elämänrytmi kuin minulla.
 

 Hyvä kuitenkin kun on saanut olla muuten terve, vielä ainakin. 
Viekö Nuutti tänään loputkin joulun asiat pois? Täältä on joulu hävinnyt, jokunen patterikynttilä on koska niistä haluaisin kuluttaa patterit loppuun. Tähtivalo on vielä ikkunassa myös.
  Hyvää tammikuun jatkoa!
Kiitos kommenteista! 
 
Ps. Fontista tuli jotenkin liian pieni, koska kirjoitin jutun tekstikäsittelyohjelmaan, enkä saanut sitä normaaliksi tähän blogiin.