Ainakin minulla on sellainen taipumus.
Niinkuin näitäkin lehtikaaleja luulin jo jossain vaiheessa kesää täysin menettäneeni. Aivan turhaa.
Nyt ne ovatkin kasvaneet niin isoiksi, että riittäisi vaikka koko kylälle annettavaksi.
Huuhtelin nuo ja laitan kuivamaan kuivuriin. Lisää lehtikaalista voi lukea vaikka täältä Ts:n jutusta
Kurkkuja säilöin sipulin kanssa etikkaliemeen, ja pitää kai parsakaalejakin kiehauttaa pakkaseen.
Tuolla Rynttyliisan blogissa kerrottiin lempisaduista ;) Kirjoitin, että lempisatukirjani oli kateissa ja että se on sininen.
Eihän se mitä sininen ole, kun etsin kaapista, niin en nähnyt, koska tää on valkoinen ;))
Tämä Peruna-satu tuo mieleen lapsuuteni kellarin ja siellä säilytetyt perunat.
Varmaan siellä oli myös hiiriä ja rottiakin :)
Toi kirja löytyy näemmä kirjastosta, tartteepa lainata. On Rudolf Koivun kuvitus ja kaikki. Hianoo satoo oot korjannu. :-)
VastaaPoistaJuu, ihan kivoja satuja siinä. Mulla se lapsuuden kirja hävis, ja sitten ostin nuorena tään uusintapainoksen.
PoistaUpeasti olet saanut satoa!
VastaaPoistaJuu eikä siinä kaikki, vielä punajuuret, porkkanat ja perunat ainakin on maassa.
PoistaHyvän sadon olet saanut:)
VastaaPoistaJuu, eipä tarvii ostaa vihanneksia kaupasta.
PoistaTäällä kävi samaten lehtikaalien kanssa. Alussa näytti niin huonolta, mutta nyt ovat komeita. Saitkin nätin sadonkorjuukuvan!
VastaaPoistaMinulla on myös tuo satukirja. Pahvilaatikossa vinttikomerossa, niin kuin muutkin kirjani. Muistan ihan selvästi, että se ON sininen! Voiko tämä ajatus johtua sinisestä tekstistä ja kuvien värityksestä?
Muistelen että vanhempi painos Oli sininen, se katosi multa, ehkä annettiin jollekin luettavaksi.
PoistaVoiskohan noita lehtikaaleja kylvääkin myöhempään, etteivät olis matojen syötävänä kesällä?
Ompa siulla hyvä sato saat herkutella monta kertaa oman maan antimilla.
VastaaPoistaKyllä siellä on vielä satoa, monta ruokaa niistä saa ilmaiseksi.
PoistaHieno satokuva. Minä en onnistunut lehtikaalien kuivattamisessa, kun en käyttänyt kuivuria.
VastaaPoistaMinäkin etsin muutama vuosi sitten omaa lempisatukirjaani. Ja kun löysin sen, niin satu Hiiriherra Nikkeris-Nakkeriksesta ei ollutkaan enää niin hyvä, mitä muistelin :(
Aika paksujahan ne lehdet ovat, uunissakinhan voi pienellä lämmöllä kuivattaa.
PoistaMonesti ne lapsuuden kirjat aikuisena luettuna eivät olekaan niin kivoja. Mulla oli myös yksi kirja, (Anita mustalaistyttö) jonka kävin kirjastosta etsimässä ja luin, muttei se ollutkaan niin hyvä kuin muistin.
♥vau,mitä herkkusatoa!
VastaaPoistaAlkaa olla viimeisiä kurkkuja menossa, kohta eivät enää ulkona tarkene.
PoistaOi miten hyviä herkkuja olet saanut niittä on hyvä syödä kun tietää missä on kasvanut:)
VastaaPoistaJuu, ei pitäs olla mitään torjunta-aineita. Paitsi mäntysuopaa lehtikaaleihin ruiskuttelin. Ehkä ne on jo huuhtoutuneet pois ;)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista