Hankaluuksia välillä

 Miten nämä päivät menivätkään taas, yli 10 päivää meni ihan huomaamatta. Eikä todellakaan helteet loppuneet, vaan alkoivat tänä aikana. Aamut menivät ihan hyvin mutta iltapäivästä iltayöhön asti meillä kärsittiin kuumuudesta. Parveke kun kuumeni lähelle 40;n  asteeseen. Aamuisin piti käydä kävelyllä ja kauppassa yms, illalla saattoi etsiä vain varjopaikkoja.

Sen minkä ajan saattoi pitää ovia ja ikkunoita auki, jostain naapurista tulvii tupakansavua. Niinkuin nytkin taas. Valitettu on, mutta ei voi mitään, kun ei ole kaikissa asunnoissa kielletty polttamasta, kuin vain uusissa vuokrasopimuksissa on sellainen. En sitten tiedä kuka siitä päättää, muut kuin he siellä jossain taloyhtiön elimessä. Voi kun jostain saisi asunnon, jossa ei haisisi tupakka.

Lollipop

 Tuntuu kyllä viileämpi sää hyvältä tänään. Eilen aamulla oli vielä tukalan hiostava ilma, mutta iltapäivällä alkoi sataa ja ukkostaa. Vettä tuli kyllä hyvin paljon, monet paikat on tulvineet ja kirkon tornikin sai ukkosesta osumaa. Kävin katsomassa ruusuja tuolla Arboretumissa, ruusut ovat pärjänneet hyvin. 

Näistä mäkisistä paikoista oli lähteneet sorat monestakin paikasta alamäkeen. Syvät on kuopat.

Likusterisyreeni

Tämä mun yksi lempipuista oli kaatunut, latvus on painava ja olihan se jo kallellaan ennenkin.

Jostain isommasta puustakin oli oksia murtunut.

Tämän viikon kävelytavoitteen sain käveltyä ja kuntosalillakin kävin kolmesti. Vähän tuntuu vartalossa, että on kuntosalilla jotain tehty, vaikka hyvin varovasti koetan sitä vieläkin aloitella taas. 

Kirjoja olen lukenut ja huomenna onkin vietävä niitä kirjastoon takaisin, tai ainakin tiistaina. Sähkön pörssihinta on pysynyt alhaalla, joten ollaan leivottukin jotain muutaman kerran.

Erivärisiä punahattuja uudella alueella.

Aspirin Rose

Augusta Luise-ruusu

Kyllä minä vaan toivon että ulkolämpötilat pysyisivät näin maltillisena, en oikein kestä helteitä enää. Öisin on pitänyt pitää parvekkeen ovea ja ikkunoita auki ja sitten kiinni kun tulee  tupakan hajua. Nämä viikonloput ovat muutenkin hankaloita kun oli Festarit täällä ja naapurista kuului molempina iltoina ja öinä metakkaa. En minä ainakaan lähde soittamaan ovikelloa ja valittamaan. Huh, tuskin ymmärtävät edes suomenkieltä.

No, vielä ensiyönä on Jalkapallo-ottelukin, en tiedä katsoiko joku naapuri niitä vai oliko joku muu metakka. Festari-alue on senverran kaukana, ettei sieltä kuulu mitään.

Hyvin vakavasti pitää miettiä muuttamista tästä kämpästä pois. 

 

Helteet loppuivat?

 Heinäkuu jatkui helteiden jälkeen kylmänä ja sateisena. Enkä tiedä onko kumpi parempi. Helle vai kylmyys?  Aamulla oli mittarissa +10 astetta. Olen ottanut parvekkeella olevilta sisä-kukilta aurinkosuojauksen pois, eikä tarvitse varjella paahteelta tomaattejakaan.

Arboretumin alueelta  Marhanlilja

 

 Tänään etsin sadevaatteet ja kävelin aamulla, kun näytti ettei keli poutaannu. Eipä se sitten satanutkaan ja pääsin pyörällä kauppaankin. Eilen maanantaina piti kävellä kaupunkiin sateenvarjon kanssa, kun oli vaan "pakko" mennä kuntosalille kun olin päättänyt mennä. Eikä huvita kastua. 

On alkanut ottaa aivoon monet asia, jossei sitten ihan kaikki. Mikä lie, tänään pälähti päähän että onkohan D-vitamiinin puutos, kun alkaa kaikki risoa. En ole ehkä saanut auringostakaan D-vitamiinia, koska en kulje paljaana ulkona. Vanhana ja ryppyisenä ei kannata ottaa aurinkoa, rypistyy vaan lisää. 

               Oravanpoikanen tuli katsomaan mitä minä kuvasin? Sanoin sille, ettei mulla ole ruokaa

Kivelläkin voi kasvaa

Ainakin vihreyttä on 

Nämä tykkää ainakin sateesta

Kävelin vähän metsäpolulla tänään, kun kerrotaan että metsässä olisi monintavoin terveellistä ilmaa yms hengitettäväksi.

 Vähän näitä kukkivia Hatanpään Arboretumistakin tähän postaukseen

Pikkujasmike  alkukuulla kukki ja tuoksui

Palavarakkaus

Peach Clementine

Tuolla Arboretumissa onkin ollut tuoksuvia puita, kuten likusterisyreeni ja lehmukset, vautsi, miten tuoksuu. Tuokin Pikkujasmike tuoksuu hienosti.

Joka päivä olen kyllä kävellyt tavoitteeni täyteen tai ylikin ja lukenut kirjoja, tehnyt itselle ruokaa ja tässä vaan pyörinyt jälkikasvun kanssa, koska kaikki ovat nyt täällä. Jonkin yön olen kokenut nukkuneeni taas vaihteeksi. 

Ai niin olen käynyt heinäkuussa "jo" kolme kertaa kuntosalilla. Jippii. En ole vielä oikein siihen tottunut ja löytänyt siihen järjestystä, miten teen liikkeitä.Eiköhän se löydy vielä.

Ai niin vielä, jo aikoja sitten tulin siihen tulokseen, että katkaisen Palmuvehkani ja katsotaan tuleeko uusia versoja sen mukuloista. Huhhuh. Kasvoivat versot liian pitkiksi, eikä ole tilaa.

Miten ihmeessä minä tämän raaskin leikata.

                                           Tvn kaukosäädinkin oli siinä puuhassa mukana, huh.

Heippa taas, voikaa hyvin!

Viikko vierähti nopeasti

 Auts, taas on lauantai, viikko on mennä hujahtanut todella nopeasti, ihan huomaamatta. Tuntuu etten ole tehnyt mitään, aika vaan juoksee. On ollut ihan lämpimiä päiviä, saa nähdä tuleeko tänään helle illemmalla, kun aurinko alkaa kääntyä paistamaan ikkunoihin.

                                              Ensimmäisiä ruusuja, Aquarel muistaakseni

 Olen minä kävellyt joka päivä ja käynyt kaupassakin, huh miten sitä joka päivä pitääkin käydä kaupassa. Kävin Ikeassa myös pieniä ostoksia. Kirjoja olen lukenut kolme tälläkin viikolla. 

Alemmat on tästä luettu, on uudempaa ja vanhempaa kirjallisuutta näissä ja japanlainenkin. Nämä varmaankin riittävät kesäkuun lukemiseksi.

Tällaisen ihanuuden löysin yhtenä päivänä, ai että tuli iloiseksi, oli vain tämä yksi  rykelmä tätä. Ehkä tämä on Niittykäenkukka.

                               Hatanpään Arboretumissa on kukkapenkit parhaimmillaan nyt. 
 Ja koko vuoden rakenteilla olleesta alueesta oli eilen poistettu aidat ja on melkein valmis tämä alue.

           Siitä se kasvaa ja kehittyy lisää, erilaisia kasveja ja tuota metsänpohjaa oli laitettuna.
 

Japanin Likusterisyreeni on kukassa ja tuoksu ja kimalaisten pörräys on valtavaa. Tämä on minun yksi lempipuu ja -kukka, on ollut vuosia puhelimessa taustakuvanakin. Nyt sain tästä uudempaan kännykkäänkin kuvan lopulta. Vielä hermoilen sen puhelimen toiminnan kanssa, kun en ole vieläkään tottunut siihen.

Vaihteeksi kävin tänä aamuna metsäisellä kävelytiellä ja  ai mikä linnunlaulu ja Viileys siellä olikaan. Tässä iässä jo kaipaa kuumina päivinä varjoa ja viileyttä, eikä enää auringon polttamista. Puita tulisi olla kasvamassa enemmän muuallakin joka puolella, että olisi kuumuuden aikaan varjoa.

Katsotaan vieläkö ehdin tehdä postausta kesäkuussa, enää kolme päivää tätä kuuta. Moi moi!
 

Näyttelyssä

 Vähän taidetta vielä viime viikolta.

Eka kuva kuitenkin Kukkapenkistä Hatanpään Arboretumista 

Kuten näkyy -osa puistosta on vieläkin kesken -remontissa....
 

Sara Hildenin taidemuseossa kävin viime viikolla ja meinasin kääntyä pois, kun sinne menevä tiet, siis pyörätiet oli sotkettu taas, jotta ei meinannut löytyä tietä ollenkaan. Loputtomat teiden remontit jatkuu täällä vuosikausia...Samana iltana taisi tulla sitten Uutisissa, että uusi Silta on valmiina...mutta ei siinä saa pyöräillä. Okei ei sitten pyöräillä. Onneksi osasin pois tulla.

Siellä oli näyttely

Nuorten naistaiteilijoiden töitä oli esillä, todellakin vasta maalattuja, tuoksuikin vasta maalatulta jotkut.
 

Muutamat työt herättivät mielenkiintoani, vaikka ei hyvin paljon tullut nyt Wau- tunteita 

Emma Luukkalan töissä oli toinenkin joka herätti jotain minussa, eli tämä tässä ja myös pari muutakin taulua.

Tämä suuri ja tumma taulu oli heti ensimmäisessä salissa ja tässäkin oli struktuuria jotenkin saatu tähän tauluun, laatassa luki öljy, mehiläisvaha kankaalle. Näyttelyssä selailtavassa kirjassa oli tarkemmin selitetty näistä esineistä, joita tässäkin taulussa on. Kannattaa selailla sitä kirjaa siellä käydessä.

Kaisa Huotarin työt olivat hienoja ja erikoisia, erilaisia. Oli vielä yksi teos lisää, mutta ei onnistunut kuva.

Minä tykkään kun tauluissa on struktuuria, kuten näissä Taru Happosen tauluissa. Akryyli, alumiinijauhe, marmorijauhe ja pigmentti kankaalle.

 

Tästä teoksesta tuli vielä ihan hyvälle tuulelle Kunhan taas kännykästä kaivelen ne puuttuvat kuvat, niin lisää ne. Toivottavasti taiteilijoiden ja töiden nimet olivat oikein.  

Käykää myös katsomassa Sara Hildenin taidemuseossa niitä tekin!
 

Kukkia ja tavaroiden hävittämistä

 Kukilla jatkuu tämäkin postaus. Kesä on lähes räjähtänyt kukkimaan, tänään ainakin oli hyvin lämmin ja mukava ilmakin.

 Nämä koristeomenpuut kukkii, en nyt muistanut katsoa tarkkaan nimeä tänään, kun piti vaan nuo kuvata. 

Tykkään näistä väripilkuista niin paljon, ehkä jotain lummetulppaaneja ovat.

                                                 Näissä ei ole tälläkertaa nimilappuja

Mielestäni tämä puu näyttää tuohituomelta

                            Ihanat kukka pullerot, ja nämä eivät tuoksu, kuten tavallinen tuomi.

Himalajanjalkalehti

                                                       Näitä ei täällä hyvin usein näekään

Kääpiökurjenmiekkaa en ole löytänyt kuin yhdestä kohtaa tässä Hatanpään Arboretumissa, sekin kukkii ihanasti ja nopeasti.

Mulla on tällä viikolla ollut tavaroiden ja monen liian hävittämistä. On vähennetty huonekaluja, joten joudun myös kaikkea vuosia säilyttämääni tavaraa laittamaan roskiin, kun ei mahdu hyllyyn.

Säilytättekö te vuosikymmeniä esim vanhoja saatuja joulukortteja?

Mulla nyt eilen ja tänään meni näitä vanhoja kortteja roskiin paljon, leikkasin useista vain postimerkit talteen, ehkä liottelen ne sitten joskus. Joitakin vain jätin muistoksi, kun niiden lähettäjät ovat jo edesmenneet ja joku saajistakin. 

                Tässä on esim äidin tekemiä kukkasia ja virkattu perhonen ehkä jostain 70-80 luvulta 

Isän käsialalla oli kirjoitettu näihin, että Parsinneuloja. Ovat muuten hyviä ja tukevia parsinneuloja, 70 penniä ovat maksaneet ja niitä on vieläkin kymmeniä

                                          Näitä en nyt vielä hävittänyt kumpaakaan :D

Vielä jää liikaa monenlaista tavaraa, olisi myytävää ja pois heitettävää lisää. Ehkä jossain alkukesästä olisi taas kirpputoripaikan otto aika. Esim lasiesineitä kun ei oikein voi roskiin laittaa. Vaikka niihin voi olla tietysti jonojakin. Saa nähä.

Nyt pidän tämän lopun toukokuusta "lomaa" täältä blogista.

Oikein hyvää toukokuun loppua ja kesäkuun alkua. Tavataan Kesäkuussa 👧😍 Moi moi!
 

Keväisiä päiviä

 Tässä on nyt ollut kaikenlaista touhua, valvottanut on öisin. Eikä viime yönäkään kovin pitkiä unia tullut, vaikka en valvonut kuin klo 24 asti, kun katselin Suomen esityksen ja kyllä...vieläkin nousee kylmikset kun sitä kuulee.  Vaikka on kyllä helpotuskin kun ei voittanut. Täällä lehdistö oli siitä LIIAN varma etukäteen. 

Ihanaakin ihanampi Ruusumanteli kukkii

                                                           Hatanpään Arboretumissa

Toinen asia mikä valvottaa on tavaroiden hävittäminen. Se ajatus taas voimistui, kun hissi oli jäänyt kerrosten väliin viime torstaina ja ihminen sisällä. Ei meiltä vaan naapurista. Paniikissa on pitkä aika tuntikin odottaa hissinkorjaajaa. Eipä ole intoa hissillä kuljeskella.

 

Asuntoa on saatava tyhjemmäksi, joten muuttaminen helpottuu kun vaan löytää sopivan asunnon.

Tänään on toivomus lähettää sohva toiseen kotiin, sniif. 

 

Makeakirsikka Prunus Avium

 Sitten kaikkea muutakin on taas päässyt kerääntymään asuntoon, kuten vanhoja kirjoja, joista olen aikonut tehdä junkkiksia, monenlaista kaunista kuvalehteä, joista voisi ottaa kuvia. Ei voi kaikkea säilöä. Ne voi onneksi laittaa poltettaviin roskiin ja paperinkeräykseen.

 

Kirjopikarililja

 

                                                                 vanha päärynäpuu kukkii

 

 Tänäänkin on Liputuspäivä ja suomenliput liehuu lipputangoissa, sodissa kaatuneitten muistopäivää vietetään. 

Muistan äitini kertomuksia pikkuveljestään, joka oli perheensä ainoa poika, joten hän olisi perinyt perheen maatilan. Jos hän ei olisi kuollut heti, jouduttuaan 21 vuotiaana sotaan. Tätini kertoi, että äitini oli kirjoittanut sydämeen käyvän muistokirjoituksen silloin ilmestyneeseen lehteen. Kirjoitus on tallessa ja kuvakin enosta, mutta en tietysti juuri tänään sitä löydä, vaikka muutama päivä sitten katselin kuvaakin. 

 

Näissä monenlaisissa luopumisen mietteissä, Hyvää Sunnuntaita ja ensiviikkoa! 

 

Kukkia, vuokko ja moni muu

 Niin se alkoi toukokuu. Vappu tuli lämpimänä ja meni. Jokseenkin oli outoa tänä aamuna uloskatsoessa, että satoi vettä. Musta tuntuu ettei ole satanut vettä tosi pitkään aikaan. 

Minun kännykästä (jolla kuvaan kaiken) löytyy ihan samoja kuvia kuin jokaisena keväänä. Nyt kyllä näin ainakin yhden kukan ensimmäistä kertaa, tuolla se kuva on alempana. 

Kuvat uudenmmasta vanhempaan  vaihteeksi. 

Ketunleipä eli käenkaali, sattui vastaantulemaan eilen.

Nämä seuraavatkin kuvat tuli napsittua eilen 

 

Tällaista lilanväristä sinivuokkoa, vai mikä vuokko lieneekään en ole ikinä koskaan nähnyt

Vaahteran kukkia alkaa tulla, tämä oli ensimmäinen talon vieressä kasvava puu

Täällä ei lähellä kasva valkovuokkoja, en tiedä miksi. Tämäkin kasvoi lähellä isoja kasvatusalueita ihan nurmikon seassa. Mutta jatkan valkovuokkojen etsiskelyä :)

Keltavuokkoja sensijaan tässä Arboretumin penkeissä kasvaa, mutta tämä ei nyt varsinaisesti ole sieltä, vaan läheltä. Aurinko paistoi 3.5. niin kirkkaasti, ettei kuvatkaan näytä oikeilta. Tai mun kännykkä on kyllä jo liian vanha ja huono.

                  Nyt kun ilma lämpeni, kaikki alkaa kukkia, kuten nämä kevätesikot 3.5. 
 

                              Keisarinpikarililja näkyy kukkivan aikaisin 3.5.26 tämäkin on kuvattu

Kirsikankukkia piti heti vapun mentyä kiirehtiä katsomaan Tampereen keskustassa

3.5.26

 Samaan aikaa Japanin magnolia Vanha rouva alkoi kukkia Hatanpään arboretumissa, täällä on näitä puita parissa paikassa. Kävin katsomassa myös suuremman magnolia puun, jossa on punertavat kukat, mutta siinä ei näkynyt yhtään kukkaa vielä. Unohdin ottaa tähän kuvan punertavasta pienestä magnoliasta, ehkä lisään sen.

1.5.26

                                       Punainen on vaikea väri kuvata auringonpaistaessa. 

1.5.26

Tässä toinen aikainen tulppaani, en osaa sanoa nimeä kuitenkaan

Nämä suloiset pikku kukat kukkivat ensimmäisinä jo 29.4. pikkutulppaani, olisiko joku villitulppaani.

 Tässä nämä toukokuun alun kukat, eikä ole läheskään kaikki, vaan joka päivä nousee niitä lisää. Kevät on ihan parasta aikaa tällaiselle kukkahurahtelijoille. 

Kyllä ehdin harrastaa lukemistakin, muisti vaan ei pelaa enää, taaskin ainasin kirjan jonka olen lukenut ennenkin, tosin jo 4 vuotta sitten. Eihän se muisti pysy niin pitkään 😁. Kansikuvasta en tunnistant mutta teksti tuntui oudon tultulta (kesäiset "maalaisromaanit" on niiin samantapaisia).  Pitää vaan nyt sekin viedä kirjastoon ja hakea uusi Pöllön lukupiirin kirja, jonka eilen varasin. Moi Moi!