...on ollut helteinen, kuuma ja hikinen. Teen nyt kuitenkin tämän postauksen, vaikka ei oikein mitään olekaan, kuin vaan väsymystä ja uupumusta ollut.
Kuun alkupäivinä vielä pystyi liikkumaan ulkona päivällä, nyt myöhemmin vain aamulla ja myöhään illalla. En ole ollut näin väsynyt kuumuuteen ennen koskaan. Joskus ennen ok-talossa asuessa oli kyllä kuumia kesiä jolloin mies oli tuskastunut, mutta kun oli ilmastoitu auto, niin siihen pääsi viilentymään välillä, ja varjoa talon toisella puolella. Nyt ei ole mitään viileää paikkaa. Nyt on vain kaupat, mutta siellä ei viitsi hyvin pitkään viettää aikaa, jos sitten jaksaisi sinne mennäkään pitkin polttavia katuja. Ei voi muuta kuin itkeä kuumissaan, valvoessa öitä.
 |
1.7. Tallipihalla
|
Kun tuossa kävelin silloin, niin tuli mieleen, että joskus tein tuollaisia ovikranssissa näkyviä kangas-sydämiä aika paljonkin. Vieläköhän huvittaisi kokeilla tehdä noita. Viirejä en ole koskaan tehnytkään. Kunhan tämä helle joskus menisi ohi (ja selviäisi hengissä), niin jotainhan tässä pitäisi alkaa tekemäänkin.
Kuun alkupäivinä kävin Laukontorilla ja ostin mansikoita muutaman kilon...Tein myös jonkinlaisen mansikka-raparperi tortun. Mansikat on pakkasessa nyt.
Sitten tuli hautajaisreissu, joka oli kyllä aika karmea koettelemus. Matkat meni hyvin onnibussilla, oli viilennykset bussissa, eikä ollut paljon ruuhkaa. Hotelli jossa yövyin oli aika karmea, valvoin senkin yön siellä, ei mitään palveluita, eikä aamupalaa. Mutta ostin kaupasta sämpylää ja pidin kahvijuomaa kylmässä vedessä yön.
Aika pienet hautajaiset oli, kahvilla oltiin tyttären ok-talossa, ja oli siellä riittävästi varjopaikkoja, jossa olla. Oikein kaunis hautausmaa oli, jonne jäi minun ystävä.
Jotenkin tuntuu että hän on edelleen touhuamassa omassa kodissaan ruokia miehelleen ja pörräyttää välillä autoreissuja. Ei ole vielä konkretisoitunut hänen poismenonsa. Ei varmaan tule enää käytyä siellä heidän kotona katsomassa tilannetta.
Bussia odotellessa poislähtiessä tuntui että kengät sulaa kuumalla asfaltilla, oli todella kuumaa.
Helsingissä piti vähänaikaa odotella vaihtoa, ja istuin tullessa puistossa varjossa ja syötin banaania varpusille.
Täällä aloitin sitten museokortin käytön ja kävin katsomassa Ritarit näyttelyn Vapriikissa. Hienoja haarniskoita oli ja mahtavat hevoset, joilla ritarit on voineet ratsastaa. Patsaita tietysti :) Varmaan pieniä poikia kiinnostaa sellaiset. Pitää sitten käydä uudelleen kunhan tulee joku muukin uusi näyttely.
Iltaisin on hyvä kävellä ja katsella auringonlaskuja, ihmisiä on paljon puljaamssa vedessä rannoilla ja veneilemässä
sain ostettua viilennyslaitteen, mutta taitaa olla aika vähän hyötyä, kun sille ei oikein ole paikkaa. Kuumaa ilmaa työntävä putki pitää asentaa puhaltamaan ulos, eikä mahdu muusta ikkunasta kuin makkarista, ja siitä ei kylmän puhallus yllä olohuoneeseen. Parvekkeen ovesta ei voi kun parveke on polttava, ja samasta tulee kuumaa ilmaa sitten takaisin. Ja on myös kova ääninen jos yöllä tarvitsisi. Mutta pitää vaan koettaa käyttää, kyllä siitä ilmaa tulee ja saa säätää kuinka kylmää puhaltaa.
Tänä aamuna oli valvotun yön jälkeen ihana kuulla veden ropisevan ja aurinko oli pilvessä. Kohtapa se sitten taas alkoi paistaa.
Ei voi mitää kun vaan koettaa kestää ja käydä usein suihkussa, koettaa juoda vähän kerrassaan ja syödäkin välillä jotain.