Syyskuu on ohi, illat pimenee ja aamutkin

 Vieläpä laitan syyskuun viimeisen postauksen tänään. 

 

 

 

 

 

Tämä kaunis pieni  sininen kukka oli tuolla kävelytien varrella, jotenkin hailakka kuva tuili vaikka koetin sitä parannella. Oikeanpuoleinen on kännykällä paranneltu ja vasen on photoscapella paranneltu läppärin kanssa.

En tiedä mikä kukka on (lemmikki?), mutta hieno ja ainoa yksilö kiven vieressä. Liekö tuuli tuonut siemenen jostain.

Tosiaan alkaa olla tässä kotikadullakin jo muutama vaahtera paljaana, toki vielä on keltaisia lehtiä monessa puussakin. 

Mikkelinpäiväkin on jo sunnuntaina, en keitä kaalikeittoa itselleni. Mies aina halusi ennen "mikkelkualii" keitettävän ja olihan se hyvää perinneruokaa. Sen syömisestä on tosi pitkä aika. 

Vähän olen miettinyt että tekisi mieli panostaa vähän enemmän nyt jouluun ja sen odotukseen, mutta saa nähdä. Parvekkeelle nyt mahtuisi enemmän valojakin. 

Syyskuuhun mahtui noin 15 aurinkoista päivää, useampi myrsky tai ainakin kovaa tuulta, huikeita auringonlaskuja ja hienoja ruskan värejä. Myös monia harmaita päiviä. Yhdet villasukat. Kävelyä joka päivä ja muutamana päivänä  pyöräilyä.

Piti tänään aloittaa taas ihan tavallisten villasukkien neulominen, kun jotenkin vaan tuntui siltä.

Hyvää lokakuun alkua teille!