torstai 16. helmikuuta 2023

Vähän ostoksilla ym katselemassa

 Vaikka onkin ollut tällä viikolla kipuja siellä ja täällä, migreeniä ja päänsärkyä, päätin lähteä tiistaina kaupungille pitkästä aikaa. Kiertelin monissa liikkeissä, kirpparilla ja apteekissa yms. Piti hakea päänsärkylääkettä, kun oli vähissä.

Kirpputorilta löysin pari kangaspalaa, kun ajattelin päällystää päiväkirjani lopultakin, eikä omasta varastosta löytynyt sopivaa. Pesin tietysti ne kankaat heti ja laitoin muutaman oman puseroni sekaan, kääk. Kirpparin haju tarttui kaikkiin, ja eikun pese uudelleen(huuhtelin etikalla). Nyt on pusero ollut parvekkeella kuivumassa, joskus sain sen hajun pois pakastamalla. Nyt on pakkanen täynnä muuta. Kumma se on kun kotona haistaa sen hajun, mut ei se tunnu siellä kirpputorilla yhtään. Asia on vielä tutkinnassa...

Kävin sitten museossakin vaihteeksi. Joku aika sitten uutisoitiin, että yksi museokäynti lisää ihmisen hyvinvointia 864 euron arvosta. En ole tarkemmin lukenut mitä siitä kirjoitettiin, mutta viime vuonna kävin eri museoissa yhteensä 22 kertaa, kun oli museokortti vielä. Nyt sitä ei ole ollut enää. 
On kyllä hyvinvointi laskenut viimeisen puolen vuoden aikana kuin "lehmän häntä".
Oli taas tarjous museokortista, mutta en voinut ostaa sitä, kun olin jo hävittänyt sen numeroisen kortin. Enkä ale-hinnalla saanut, niin jäi vielä odottamaan kesää sen osto. 

Nyt kävin täällä Työväenmuseo Werstaalla (ei pääsymaksuja) katselemassa. Olihan siellä mulle uusikin näyttely ja sitten katselin entisiäkin taas. Aina sieltä joku jää mieleen.

Teollisuusnäyttelyn puolella on tällaisia söpöjä pieniä "nukkekoteja" joissa hiirulainen on jotain puuhaamassa. Tuossa se oli leiponut korvapuusteja.

Uusi oli mulle tämä 90-lukua esittelevä YSÄRI-näyttely

Lama-ajan synkkyyteen oli valoa tuonut Ridge Forresterin vierailu 
Lomamatkojakin saattoi paperisista esitteistä tutkia etukäteen

Trolli-peikot ja jojot olivat olleet muotia ja Kinder munista oli kerätty sarjoja 

 Nokia oli voimissaan tekemässä uusia kännykkämalleja

Muistaakseni mulla oli eka kännykkä tuon punaisen kaltainen, mutta oranssi. En minä numeroa muista, oliko 1611 mutta käytettynä se tuli ostettua. Pitäisi olla tallella vielä.

Oletin että Ysäri näyttely olisi ollut isompi, koska siitä oli paikallislehdissä enemmän puhetta.. 

Toisessa huoneessa oli myös tietoa 1970-luvun öljykriisin ajoista.

Energiahukka-valistuskanpanjan säästövinkkejä
Olen kyllä itse jo unohtanut nuo ajat. 70-luvulla noina aikoina olin keskikoulussa, ei ollut autoa meillä, asuttiin maalla, puulla lämmitettiin, puuhellalla keiteltiin ruuat ja vedet lämmitettiin. Puusauna oli ulkona ja sinne kannettiin vedet kaivosta tai järvestä. Huoneissa oli pääasiassa yksi kattolamppu keskellä huonetta. En muista säästettiinkö mitenkään. Ehkä se yksi kattolamppu sammutettiin.

Kävin myös Teollisuusmuseon puolella
 
Tuosta Näsijärven pohjassa olevasta Nollakuidusta on ollut monesti lehdissä juttua, tuossa sitä oli varmaan kuutio. Näsijärven pohjassa sitä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä...
Kellokortin leimauslaite, vastaava on nykyisin Vähän pienempi varmaan:D
Valmetta pulsaattori pesukone 50-luvulta :))
Valmetin lentokonetehdas
Enpä ollut tällaistakaan ennen nähnyt

Vaikka on käynyt aikaisemminkin tuolla, niin jotain aina erilaista näkee. Suuri sali on kaikenlaista katsottavaa siellä, Tampereen teollisuudesta ja historiasta. 
Kurkistin myös Alkuperäistä höyrykonetta, vaikka en sinne lähelle uskalla mennäkään.

Kun olen nyt innostunut myös paperiaskartelusta, niin kävin ostamassa myös leimailutarvikkeita ja värejä. Kuhan jostain aloittaa, ja kokeilee, niin tietää kiinnostaako jatkossa.
Hyvinvointi lisääntyi vähän taas 😉😊 Vaikka liukkautta oli paikoitellen ja sitä piti varoa liikkuessa ilman nastakenkiä.


8 kommenttia:

  1. Museokortti kyllä madaltaa kynnystä käydä museoissa. Nuo hiiret on huovuttanut eräs taitava nainen täältä päin, Eräjärveltä.
    Finlaysonin kulmat ovat minun lapsuuden ja nuoruuden nurkkiani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se pitää koettaa kesäksi saada se museokortti. Tämä nykyinen asuinpaikka on ympäristöltään virikkeetön, kun ei ole vielä perhettäkään niin virikkeet on kotosalla vähissä.
      On taitava käsityöläinen noiden tekijä. Niin söpöjä ovat, pitäisi etsiä ne kaikki hiirulaiset sieltä joskus.

      Poista
  2. Museokortti on kyllä upea idea ja lisää museokäyntejä. Nauratti, kun tajusin, että minun lapsuuden tavarat on jo museotavaraa. (olen syntynyt 1957) museotavaraa taidan olla jo itsekin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)) Niin minäkin. Kyllä se välillä järkyttää tämä ikä jo. Vaikka ei tämä nyt vielä museo ikään ylety. Aikamoinen ympäristön ja elintason muutos näihin ikiin kyllä mahtuu.

      Poista
  3. Hienoja museokäyntejä. Minulla on ollut museokortti pitkään käyttämättä. Tarkoitus on aktivoitua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin odottelen sitä hyvää tarjousta. Niitä nyt on jo mennyt pari kertaa, mutta seuraavan kerran tartun siihen.

      Poista
  4. Kiva lukea blogiasi, kun esittelet usein hienoja vierailukohteita sieltä Tampereelta. Museokortti oli mullakin, mutta yllättävän vähäksi sen käyttö jäi kuitenkin, joten en hankkinut uutta.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitäisi taas alkaa vierailla jossain, on talvi mennyt pääosin kotona ja kaupassa käydessä. Kun yksin on voi mennä, tai pitäisi vaan mennä enemmän sinne minne ite tykkää.

      Poista