Pääsiäispyhien tunnelmia

 Tänään sataa ja näyttää hyvin harmaalta, niinpä laitan tänne nyt tästä pääsiäisestä jo kuvia. Tänään ei varmaan tule kuvattua mitään, vaikka vielähän tämä II Pääsiäispäivä onkin. 

Eilen läksin pyöräilemään ja ensiksi tietysti  katsomaan miltä näytää Hatanpään Arboretum. 

Joko näkyy kukkia!

Löytyi penkistä jo krookuksia

Nämä olivat metsäisellä nurmikolla, ja tuuli tuiversi niin kylmästi kun kuvasin. Kukat heiluivat tuulessa.

Kollaasissa on muiltakin päiviltä kuvia. Arboretumin kivikkoalue oli vielä lumen peitossa.

Lahti oli jäässä vielä, vesikin oli kummallisen matalalla.

Joten odotellaan vielä lintuja tuonne uiskentelemaan. 

Lauantaina kävin kävelyllä, silloin oli ihana ilma, eikä ollut kaupungilla tungosta aamulla.

Etsin kukkia kaupasta, mutta eipä niitä sitten siinä ollut enää. Enkä viitsinyt toiseen kauppaan mennä.

Hämeensilta

Kun piti jotain ostaa kaupasta, niin läksipä tällainen aika kookas kaktus mukaan, kun ei ollut kovin kalliskaan. Mulla ei ole koskaan ollut näin kookasta kaktusta, piikeissä on tehoa :)))

Tässä on mun pääsiäiskoristeet. Huomaa että pikkutiput on munineet suklaamunia ja kai sitten 🦊kettu tai pupu🐰 oli niitä syönyt,🐾 kun olivat hävinneet. 

Mutta vielä on mullekin 😄😀😂 muutaman jättäneet 🐇🐰🐾🐇

 

Tuohon keltavihreään maljakkoon olisin ostanut vaikka yhden kukan tai valkeita tulppaaneita, mutta eihän niitä silloin löydy.  Risuja kävin pitkäperjantaina puistosta etsimässä ja löysin sopivat (maasta).

Sitten tuli mieleen että teen kukat vaikka kakkupapereista, mutta muistin että olihan mulla virkatuja kukkia varastossa... 

Kismitti kun ei ole edes pajunkissoja pääsiäiseksi täällä. Mutta kyllä se meni ohi.

Muuten "pääsiäisherkut" olivat tässä

Rahkapiirakkaa leivoin ja taikinaa jäi, niin tein lopusta korvapuusteja. Mämmiä ostin ja tuntuu että olisi riittänyt pienempikin rove sitä. Mutta eikös tuo menne vielä...

Auts Rahkaa on vielä ja yksi pieni Pashapurkki, ne on melkein unohtuneet.

Pääsiäistähän on vielä jäljellä.

Nyt täytyy sitten etsiä ja varata kirjoja kirjastosta, kun sain luettua Kinsellan romaanin.

On enää Sylvi Kekkosen teoksia hyllyssä luettavana.

Tähän lopuksi vielä Maaliskuun kollaasi.

Maaliskuu oli aika jalkakipujen täyttämä ja tylsä kuukausi, jota koetin piristää ostamalla vähän kukkia.

Maaliskuun lopussa oli ensimmäinen "pyöräretki"

Keväistä ja aurinkoista huhtikuuta toivoen, Moi moi!

Vähän haikein mielin kevätpuuhissa

Mulla hurahdukset on vähempänä, mutta aika mennä hurahtaa hurjan nopeaan. Härdelliä on riittänyt, siivoamista, tavaroiden hävittämistä, ikkunapesua. Pihalla olen "jo" päässyt haravoimaan talon ympäristöä, mutta vielä on paljon vesilätäköitä ja luntakin takapihalla.
Aika paljon sillä mielellä haravoin, jotta oisko tämä viimenen kevät tässä asua. Voi kun löytyisi jotkut jatkamaan tätäkin puuhaa ja pihan laittoa.
En ole vielä asuntoa hankkinut tai muuttoautoa tilannut kuitenkaan :)

Huhtikuun krookukset

Nuokin krookukset ovat jo kuihtuneet. Miten nyt tuntuukin, ettei ehdi krookuksista nauttia ollenkaan, kun ne kukkivat tuolla vesilätäköiden ja lumihankien keskellä ja sitten kupsahtavat nurin.

Pihalla on kiva kyllä haravoida, kun linnut sirkuttaa niin ihanasti. Mutta ilma on aika viileä, tuntuu kuin olisi pakkasen puolellakin vielä, vaikka muutama + aste onkin. Lähijärvessä kun on jäät vielä (ainakin eilen oli) sekin vielä viilentää.

peipponen

 Tänään näin ensimmäisen kirjosiepon pihalla. Ja kukkapenkissä alkaa sinivuokot avautua, että kylläpä se kevät tuli tännekin.

Talon esittelyitä on ollut jo monta kertaa, tarjouskin on tullut. Joten on pitänyt alkaa oikeasti katsomaan tavaroita sillä silmällä että pidänkö vai hävitän.

Kaikki orvokkien istutusruukut olen kylmästi laittanut roskiin, ennen säilytin ne aina. Pakastusrasioissa sama juttu. Ihme tavaraa sitä on kertynyt tässä asuessakin 15 vuotta. Ja paljon sitä vanhempiakin on säilöttynä.

Vähän surkeita on myynnissä olevat orvotkit olleet vielä

Näinköhän mun pitää laittaa poltettavaksi Nightwishin kalenteritkin v.lta 2016, en millään raaskis 😿

Pitänee lähteä vaikka kukkapenkeistä keräämään katkenneita varsia ja risujuakin olis iso kasa hakettaa tai polttaa. Lumi katkoi taas monta terijoensalavaa ja muitakin pensaita.

Moi vaan, ja kiitokset kommenteista edelliseen !

Kuukausikin pääsi vaihtumaan+ haaste

Hidastunut on tämä mun kirjoittelu ja teidän ihanaisten blogienkin lueskelu (jostain syystä). Tämä bloggerikin aukeaa nykyisin niin hitaasti, johtuuko mun koneesta vai mistä, en tiedä. Tuonne kirja-sivullekin kirjoittelin jonain päivänä, niin ei onneton tallentanut sitä kirjoitusta. Alkaa mennä "maku" tästäkin touhusta.

Koetan nyt saada tämän julkaistuksi kuitenkin, kun Pelaquu Kaaos kukkaruukussa-blogista heitti haasteella, kiitos vaan!
"Haasteessa on tarkoitus ottaa 4 kuvaa, 4:ään ilmansuuntaan (pohjoinen, etelä, itä, länsi) omasta ikkunasta omalle pihalle ja puutarhaan tämän hetkisestä tilanteesta. Mitään säästelemättä, mitään kaihtamatta. Oli siellä sitten risukkoa, tai kovin ruman näköistä niin se ei haittaa, uskallusta näyttää se ehkä harmaakin puoli tai sitten ei. Siis yksi kuva per ilmansuunta. Mutta jos ei ole mahdollista ottaa kuvaa eri ilmansuuntiin, sitten kuva 4:stä eri ikkunanäkymästä. Voit kertoa kuvissasi, jos haluat, että mistä kohtaa pihaa ne on otettu tai mihin ilmansuuntaan." Että tällaista...
Todella on surkeat näkymät vielä, mutta toivotaan niiden vihreytyvän kohtapuoliin :) Taitaa tulla useampikin kuva, mutta sinnepäin... Yritän välttää naapurien talojen kuvien julkaisemista.

Tuttu näkymä suurinpiirtein etelään

Vappuna olikin hieno ilma ja vähäsen pääsin haravoimaan pihaakin, muutaman metrin talosta tuonne etelään ja länteenkin päin oli jo sulanut ja kuivunut.

Itään päin

Tuolla olisi hommia, kun nuo puiden kuivatus häkkyrät pitäisi purkaa, eikä ole vielä asiaa haravoimaan. Raparperit pilkottaa sieltä heti lumien seasta.

Pohjoiseen päin

Pohjoisen puolella on tulopiha, laatoitus ja vieläkin iso kasa katolta pudonneita lumia.

Länteen

Lännestä lumet ovat jo aika paljon sulaneet, tuolla on rajalla kuuset ja heisiangervo on niin rujon näköinen, mutta siellä piilee kukkiakin, kunhan nousevat.

Olen pahoillani, mutta en nyt jatka tätä haastetta, kun en vaan jaksa.

Mutta jos haluat, nappaa se tästä blogista itse!

ovat vielä lumen rutistamia

Viimeksi kun kävelin pihalla, oli tässäkin penkissä lunta ja nyt krookukset

Sieltä näkyy suloisia karvapalleroita, sinivuokon nuput

Jänis vappuna hämärissä, huvittava väritys 😊

Väsymys ei ole vielä hellittänyt, tottuuko tähän töissä käyntiin ikinä.  Vaikka olen levännyt viikonlopun ja vapunkin. Tulevaisuus näyttää. 

Piristääkö sitten vointia, kun pääsee tuonne puutarhaan kaivelemaan, jo siellä näkyy rikkaruohojakin, joita voisi kaivella. Vai jääkö tänäkin kesänä piha huonolle hoidolle.

Vielä vain kävelen lumien seassa.

Kyllä se tästä...

taitaa tulla kevät tännekin. Vaikka onkin välillä kylmää, niin päivällä ovat lumet alkaneet sulaa ja...

ihan yllättäen muutamia krookuksia löysin

ja ihan kohta kukkii sinisiä pikku liljoja.

 

Lunta on vielä, eilen aamulla tälläistä

 yöllä oli satanut lisää lunta. Tänään onneksi aurinko sulattaa.

naapurin kissa

Sisällä kasvoi nämä oxalikset yllättävän nopeasti, olis pitänyt varmaan odottaa ennenkuin laittais näitä multaan :)

 Kurkumat ovat kasvaneet ihan kivasti

Zinnioita näyy alareunassa. 

Ovat välillä huonossa hapessa nuo mun taimet, olen kuivattanut jo niitä monia.

Ensimmäisen (vajaan) työviikon jälkeen on selkä ihan p.... kipee.

enpä tiedä mitä tästä tulee...

Tässä vielä pari lintusta

Punarinta

Käpytikka

Luopumista...

Luopumisia on ollut tämän vuoden aikana jo monenlaisia. 

 
Miehen sairastumisen takia joudutaan luopumaan talosta, pihasta ja suurimmasta osaa tavaroita. Näin käy monille sairastumisen vuoksi, emme ole yksin tässä tilanteessa. Tai jokainen on yksin kuitenkin omassa tilanteessaan.

 Minulle on tulossa luopuminen kumppanista. Ikinä emme mene mihinkään yhdessä, emme aja enää autolla minnekään yhdessä, emme enää pysty asumaan yhdessä, vaikka niin oli tarkoitus kun muutimme kaupunkiin. Emme koskaan enää käy kaupassa, kahvilla emmekä syömässä tai kävelyllä yhdessä.

Olisin mielelläni vielä hoitanut miestä kotonakin, mutta vointi on niin huono ettei se enää onnistu. Tämä sairaus on niin nopeasti etenevä, eikä ole mitään parantavaa hoitoa.

 
Syöttäisin ja juottaisin häntä niin pitkään kuin suinkin, mutta väsymys voittaa usein ruokailuhetkenkin. Istumisesta pyörätuolissakin ollaan jo luovuttu, hyvä kun saisi olla vuoteessakin kivuttomana. Käyn joka päivä hänen luonaan, niin kauan kuin on elinpäiviä. Voin vielä pitää häntä kädestä, virkeämpinä hetkinä lukea jotakin.

En ole pystynyt juurikaan iloitsemaan keväästäkään. En pysty suunnittelemaan puutarhaan enää mitään, toisin kuin viime keväänä, jolloin olin vielä innosta pinkeenä pihaa laittelemassa. Talo pitää tyhjentää ja laittaa myyntikuntoon. Vielä kai kerran saatan haravoida nurmikon ja ehkä nähdä kukkien nousevan penkeistä.

 Kuvaan kukkia nyt muiden penkeistä, kun ei ole omia täällä

Tähän loppuun sanoja Sarasvuon Sisäinen tuli- kirjasta:
-Usko ja luota, että voimat sittenkin riittävät ja että parempi aika on edessä
-Kiitä kaikesta hyvästä, mitä elämässäsi on

-Etsi kauneutta kaikesta ja kaiken aikaa

-Kun keskitymme hyvään, saamme ajatuksemme väistämättä pois siitä, mitä emme halua ja se mihin keskitymme alkaa kasvaa.

Mitä emme voi estää, täytyy hyväksyä

Välillä aurinkoakin

Tänään paistoi meillä aurinko sitten niin ihanasti.

Uusia kukkiakin avautui, tai onhan nämä olleet jo monta vuotta, mutta uudestaan onneksi kasvavat. Olenkin monesti kerennyt tänäkin keväänä ajatella, että miksiköhän ei tule syksyllä istutettua tarpeeksi sipuleita, eikä erivärisiä krookuksia. Kun pääasiassa näkyy olevan noita lilan värisiä krookukset.

Viime syksynä jäi tulppaanitkin istuttamatta, kun myöhästyin niiden ostossa :( 

Niinpä nyt en odotakaan vanhoista tulpuista paljoa kukkia. Näyttävät siltä, että tulee vain lehtiä.

Vasta näidenkin päältä lumet ja jäät levittelin ja hups olivatkin jo aukasseet kukkansa.

Tänään lenteli ensimmäiset näkemäni pörriäiset, vähän jähmeä oli vielä tämäkin.

Aika viileältä tuntui ilma vielä vaikka aurinko paistoikin. Onneksi nyt on pihalta lumet sulaneet, vaikka kasassa sitä vielä on.

Nyt on melkoisesti haravoitukin pihaa, yhdestä kukkapenkistä kaivelin rönsyleinikit eilen, mutta vielä on liian märät mullat enempiin kaiveluihin.

Tänään haketin ison kasan risuja, loput jäi vielä huomiseksi (jos ei sada)

Toivottavasti se 10 cm:n lumisade ei kuitenkaan tulisi enää, yhtään ei lunta kaipaa.

Mukavaa viikon alkua teillekin!

Väliaikatietoja

Kevään tulo nyt hidastui taas, kun räntää sataa. onhan tuota entistäkin lunta vielä pihalla, vaikka talon ympäriltä ovat jo sulaneet. Nyt ei huvita pihalla huhkia.

Krookukset ovat nyt nupussa, tämä kuva on otettu silloin kun vielä paistoi aurinko.

Pääasiassa mun piti näyttää sukkani edistymisestä :) Hidashan minä olen neulomaan.

Kuplat eivät oikein "kupliinnu" joku niissä on vikana :) olisiko liian vähän kerroksia kuplassa?

mutta värit ovat minusta kauniit "karjalan värit" paitsi tässä kuvassa näyttävät laimeilta, kun lampun valossa on kuvattu. Harjoittelin tässä myös kerrosrivinousun neulomista (vaikka ei se nyt tässä kuvassa näy vielä)

Jää nyt neuleet kotiin muutamaksi päiväksi, kun lähden reissuun.

Saas nähä kirjoittelenko seuraavaksi fiiliksiä reissun päältä :)

Hu-huu

Mitäs tänään?
Välillä paistaa aurinko ja välillä ei, tuuli tuivertaa välillä, aika epävakaista säätä on ollut.

Ilokseni ja ihmeekseni kuitenkin ovat nousseet jo sinertämään ensimmäiset krookukset :)

Terassin vieressä on ollut penkki jo lumettomana.

Tuleekohan näistä kevätkurjenmiekkoja :)

Syksyllä istutin niitä pussillisen.

Kuulin nyt ihan varmuudella myös ensimmäisen peipposen laulun, ai kun tuntui hienolta. 

Levittelin täällä takapihalla lumia, katolta pudonneet lumet ovat kovettuneet kovaksi,  tuntuu etteivät ne sula millään. 

Takapiha on aika surkean näköinen vielä tähän aikaan.

Sitten ompeluhommiin:

Löysin kaupasta tarjouksessa Vallilan pussilakanan. Se oli vaan liian leveä kahden hengen lakana.

Ajattelin että piankos minä sen kavennan kun on nyt ompelukonekin. Ja saan siitä kangasta vaikka tyynyliinoihin.

hu-huu

Joopa joo. Vaan eipä ole paikkaa mihin levittää isompaa kangasta, sitten leikata suhrasin sitä sängyn päällä, lattialle en viitsinyt laittaa kun just pesin sen. Tulihan siihen sitten kavennuksessa ylimääräinen reikä :)

Noo, olihan mulla kangasta paikkaamiseen :)

Kyllä on ompelutaito vuodessa kadonnut ja sorminäppäryyskin, oli niin hankala laittaa puolaakin paikoilleen. Voihan se olla vähän erilainen tämä konekin, kun ei ollut varaa husqvarnaan.

Ennen ompelin sentään lapsille kaikki vaatteet takista alushousuihin.

Taidan tyytyä nyt vaan ompelemaan patalappuja :)

Moi vaan taas!