Matalapainetta

 On ollut vähän sellaista hiljaista aikaa tässä nyt, ei oikein tiedä mitä tekisi, mikään ei huvita eikä suju oikein ...pitää potkia ittensä ulkoilemaan ja jonnekin. Ulkona auringossa paahtuu ja hetken päästä tulee vettä niskaan. Ei pitäs lähtee mihinkään ilman sateenvarjoa.

Sitten voisikin sisällä siivota, raivata, heittää roskiin jotain tai viedä ilmaiskirpparille. Silppuja olen koettanut käyttää askarteluihin (niitä kirjekuorista tehtyjä vihkosia täyttänyt), mutta kun ei sekään suju...Helpompi lopulta laittaa ne roskiin kyllä, kun ovat ihan silppuina.

Tuosta romaanista, jota epätoivoisesti luin tässä viikon, kirjoitin tuonne sivulle, mitä luen...Piti pakottautua lukemaan ja sain sen loppuun sitten. Nyt pitää se viedä takaisin kirjastoon heti.

Muutakin tässä on mietitty, muutenkin vaikuttaa kaikki menevän huonompaan suuntaan...ainakin jos lukee vähänkin noita .....lehtien otsikoita. Tahallaan(ko) luodaan niissä uhkakuvia...

Ja seuraava öyhötys alkaakin jo tänä ilta, eli olympialaiset. Melkein voisin kirjoittaa otsikot jo valmiiksi.  

Eli voi olla tässä jotain muutosta tulossa taas, saa nähdä.

Hatanpään arboretumin ohi kuljin taas, niin nyt Vain muutama ruusu tulee tähän :)))

Kaffe Fassett

 

Shanty

Täällä on jotkut ahkeroineet purettavaan taloon tehtyä   Muutos.art  taidetaloa.Ulkoapäin on tullut jos jonkinlaista kuvaa seiniin, jostainsyystä nämäkin vaikuttaa vähän synkiltä, ainakin minun silmiin.

Sisällä oleviin taiteisiin voi tutustua ti-su klo 12-19 vielä tämän elokuun ajan.

Moi taas, jospa se olo tästä "valkenisi"

Lyhyt matka Itä-Suomeen

 Ohhoh, viikko meni taas ja jo yhdessäkin viikossa alkaa olla vaikeampaa aloittaa tätä postailua.  Tein lyhyen reissun entiselle kotiseudulle taas, niinpä tässä nyt tulee kuvia Joensuusta.

Kosiosudelle ei ole penkille vielä heiliä tullut, vaan se kököttää siellä toisella penkillä

Antin ahvenen taustalla Taitokortteli

Samoja paikkoja kuljeskelin kuin kesällä, nyt oli vaan enemmän ruskaa siellä. 

 

 

Hyvin rauhallista oli. Aamulla läksin ajoissa bussilla hautausmaalle viemään vanhempien haudoille kukkia, niin eipä kaupungilla ollut juuri ketään silloin.

Yhtenä päivänä oli hieno auringonpaiste, eikä ollut päivälläkään paljoa liikeellä ketään. Ihmettelin tavaratalossakin kun oli ihmeen tyhjää asiakkaista.

Torin esiintymislava

Joensuun kävelykatu etelään päin

Joensuun kävelykatu pohjoiseen päin

Kävin syömässä kahdesti ravintoloissa, niin siellä kyllä oli väkeä, joten on siellä ihmisiä, vaikka ei heitä näy kaduilla.

Kävin taidenäyttelyssä Taidekeskus Ahjossa, joka sijaitsee Taidemuseo Onnin pihassa. Oli näyttely LähiTapiolan kokoelmista eri taiteilijoiden teoksista. Tässä mulle ehkä "läheisimmät" teokset.

Tämä Edelfeltin Nainen parvekkeella "pisti " heti silmään, oli voimakas ja värikäs, vaikka kuvissa ei näykään värit kunnolla. Kuvaan tuli painovirhe, liian monta eetä

Tällä kertaa jäi muut museot käymättä, mutta kyllähän minä heinäkuussa siinä Onnissa kävin.

Keltaisia lehtiä, näkymä Ilosaareen

Pitää olla kuva Pielisjoestakin, koska se on siinä keskellä kaupunkia.

Kuten näkyy, siellä on paljonkin jo  lehdet pudonneet puista.

Tapasin siellä muutaman ystävän ja oli myös hieno tutustua yhteen näyttelyyn, jossa esiteltiin entisen  paikkakunnan pankin historiaa.  Sain selville jotain isoisän elämästä, mutta paljon jäi selvittämistäkin.

Junissa ei ollut tungosta, onneksi ketään ei istunut vieressä. Mutta etenkin poistulomatka oli yhtä tuskaa jaloissa, ei millään löytynyt niille hyvää pitopaikkaa. Piti välillä kävellä asemalla, kun juna seisoi.

Pienikin matka jotenkin katkaisee ja se on kuin vedenjakaja, joten taas pitää keksiä nyt kotiin tultua jotain uutta virikettä. (Pakko sanoa "kotiin" vaikka ei oikein vieläkään tunnu kodilta tämä asunto)

Pimeää on jo aamulla ja illalla

Muutamassa päivässä on täälläkin lehdet lentäneet pois puista jossain

jossain vielä näkyy keltaista

Sisällä ei pärjää enää ilman sähkövaloja  ja mun marraskuun kaktuksen nuput ovat kasvaneet. 

Enpä uskalla liikuttaa tuota kasvia, jotta nuput eivät putoaisi.

Perjantain kävelyllä hellepäivänä

Taaskin huonosti "nukutun" tai  valvotun yön jälkeen aamulla läksin ensiksi kauppaan, ennenkuin tuli kuuma. Yleensä pyrin käymään kaupassa mahdollisimman aikaisin, ettei ole ruuhkaa siellä. Mulla on täällä poika kylässä, joten vähän on nyt erilaista elämä kuin yksin ollessa. Kun yöllä valvottaa (oli taaskin kuumuutta) niin sitten nukun tavallista pidempään, kuten klo 8aan asti.

Läksin sitten käymään kävelyllä, kuljin Tallipihan kauttaa, kun näin siellä heppoja.

Tallipihalla näyttäisi olevan tänä viikonloppuna tapahtumia, 8.8. la Lasten ja nuorten pihakirppis ja 9.8. sunnuntaina Nostalgiset lelumarkkinat. Ja Loppukuusta Greenrose Fire Riders in the Night... 🐎🐎Ooh. onpa jännittävää. Toivottavasti tapahtumat onnistuu, ettei taas peruta kaikkia. Tuskin  huomenna perutaan mitään.

Siellä oli niin nättiä nyt muutenkin, kukkia ja monenlaista. En käynyt sisällä nyt siellä missään.

Toinen heppa läksi juuri lenkille

Tallipihalta pääsee hyvin Finlaysonin Palatsin puistoon, jossa olen jo huomannut jotain taidenäyttelyä olevan, niin kävin siellä nyt katsomassa myös.

Monenlaista taidetta siellä oli 😊                           Puuvillapuu 😄

Kierrätystaidetta

Näkyy kohta alkavan myös siinä lähellä olevien viiden kerrostalon purkaminen, näiden ympäristö on jo nyt aidattu valmiiksi. Eli aikamoinen työmaa siinä kohta alkaa.

Nämä on olleet jo pitkään tyhjillään ja on osassa ollut ilkivaltaakin nähtävillä.

Tämä on nyt seitsemäs päivä kirjoitella näitä löpinöitä ja nyt tuli taas liikaa kuviakin tänne. Mutta vähemmän sitten jonain toisena päivänä.  Hellettä oli tänä päivänä taas, mutta iltapäivällä tuli pilviä taivaalle.  Auringonpaisteella tässä on aivan liian kuuma asua.

Kiitokset kommenteista ja Mukavaa viikonloppua teille jotka täällä piipahdatte!

Kuvat vaikuttavat ihmisen elämään

Kirjastossa huomasin tämän kirjan ja olihan se otettava mukaan luettavaksi

Krista Launonen; Paljastavat värit, hoitavat kuvat. Opas kuvien maailmaan

Lue tämä kirja ja opi näkemään ympärillesi.

Kuvia on valtavasti, emme voi välttyä näkemästä niitä. Entäpä jos kuva onkin voimavara. 

Mistä kuvasta tulee hyvä olo, mikä kuva on inhokki? 

Kirjassa on lukuisia harjoituksia suosikkikuvia, inhokkikuvia, maalausta ja värien käytöstä ja merkityksestä. 

Piirteletkö spontaanisti joitain kuvioita esim puhelun aikana tai luentoa kuunnellessa. 

Piirrätkö usein samanlaisia kuvioita ja mitä ne kuviot ilmentävät sinusta. 

Entäs sitten Värit, lempivärit ja ei niin lempivärit. Mitä ne kertovat sinusta? Tai sinulle?

Kirjassa kerrotaan kuvan voimasta, mihin kuvan mahti perustuu? Ihminen on tehnyt kuvia aina, satoja tuhansia vuosia sitten jo. Omakuviakin on tehty jo ennenkin, nyt on tämä kännykkä selfie-buumi. Viime vuosina tuli muotiin värityskirjat ja niiden värittämisen stressiä poistavat ja rentouttavat vaikutukset.

Kirjassa puhutaan myös turhastakin itsekritiikistä, kun usein tuntuu ettei kuitenkaan osaa mitään, eikä ilkeä tehdä kun ei kuitenkaan osaa piirtää tai maalata. Kirjassa kannustetaan vaan haastamaan itsensä ja ottamaan sivellin käteen, ei ole väärää eikä oikeaa tapaa tehdä, vaan kaikki käy, kun vaan ottaa värin ja alkaa levittää sitä paperille. Voi käyttää kyniä, sivellintä tai sormia maalauksen tai kuvan tekemiseen.

Lähinnä itseä kiinnostavaa oli Suosikki kuvat, Hoitavat kuvat, Anna taiteen parantaa ja värien merkitys.

Tässä yksi kuvakortti, josta olen pitänyt jo parikymmentä vuotta. Sattui löytymään papereita lajitellessa. Olin laittamassa sitä eräälle henkilölle, mutta se jäikin itselle.

Siinä on minun iloni, odotan kesää

Yli vuosi sitten, kun elämä alkoi vaikeutua, aloin itsekin tehdä maalauksia akryyliväreillä. Joskus aikaisemmin jollain kurssilla ollessa piti maalata vesiväreillä ja se tuntui hyvältä jo silloin. Minähän en osaa piirtää, enkä maalata, värien keskinäisestä sopivuudestakaan en ole yhtään varma, mutta en olekaan esitellyt kuviani yleensä kellekään (hädintuskin täällä netissä nimettömänä :)

Pääasia on ollut, että värin levittäminen ja siveltimen (käden) liike tuntuu hyvältä ja helpottavalta. Olen maalannut ja värit valinnut ihan intuition mukaan, miltä silloin on tuntunut. Usein viime vuoden aikana on tuntunut pahalta! Kuten vielä nytkin!

Tämän kirjan kertomien asioiden mukaan olen huomannut nyt kuvissani monia symboleita ja värejä, joita olen silloin tuonut esille. Usein olen piirtänyt aaltoja, jotka voivat kuvata tarvetta päästä liikkeelle, saada aikaan muutos eteenpäin. Aurinko on valon, lämmön, energian, voiman vertauskuva, yhdessä kuvassa kurotin kädet aurinkoon päin, kai voimia saadakseni. Lintu on viesti vapaudesta, tai viestin tuoja ja lentää ihmisen ja taivaan välillä.

Tämän tammikuun kuvaan maalasin spiraaleja! Se voi kuvata joko takaisin kotiin, turvaan, tai uudestisyntymistä, uudistumista, henkilökohtaista kasvua, tai salatusta asiasta. Riippuu kulkeeko spiraali sisään vai ulospäin. Sydämiä olen myös piirtänyt usein.

Kollaasi minun tekemistä "terapiakuvistani" tässä 

Aloitin joulukuussa 2015. 

Jossain kuussa tuli useampi, jossain vain yksi kuva.

Jälkeenpäin kuvia tutkiessa, on tullut mieleen, mitä olen yrittänyt kuvassa sanoa. 

Muuten kuvat vaan tulivat miten tulivat. Niitä onkin hyvä tarkastella jälkeenpäin.

Väreistä kerrotaan tässä kirjassa myös, mitä eri värien käyttö merkitsee. Itse olen käyttänyt paljon sinistä (melankoliaa, surumielisyyttä, rauhoittavaa), vihreää (toivon, levollisuuden ja kärsivällisyyden väri), kultaa (auringon, uudistumisen väri), hopeaa (kuun intuition ja henkilökohtaisen kasvun väri). Keltainen keventää, terästää ja piristää, tuottaa iloa ja voi torjua masennusta, jossain kohtaa varoittaa...Ihan summittaisesti kirjoitettuna nämä tässä.

Kirjassa kehoitetan lukuisiin piirtämis- ja maalausharjoituksiin,  neuvot harjoituksen purkuun ja mitä harjoitus antaa? 

Mene museoon! Anna taiteen parantaa! Lohdutava taide! 

Ihan intuitiivisesti toteutin näitä asioita viime kesänä, menin museoon monta kertaa 

kaikessa rauhassa, yksin ja katselin kuvia. 

Silloin oli tosi hienot puitteet käydä siellä, Finlysonin entisissä tilossa monenlaista taidetta näki.

Ja kiersin siellä monta kertaa katselemassa

Marja Pirilän valokuvateoksia Milavidasta

Näitä historiallisia kuvia ja vanhaa teollisuusrakennusta katsellessa omat ajatukset saavat uutta näkökulmaa. Finlayson Art Area

Nämä Samuli Heimosen maisemat ja susikuvat...huikeita!

Vaikuttavaa myrskyävää maisemaa, hurjan iso taideteos; Petri Ala-Maunus, Finlayson Art Area viime kesänä

 

Tässä kirjassa on vain vähän kuvia, kansissa ulkopuolella ja sisäpuolella. Sisäsivuilla muutamia  ja piirroskuvia mandaloista.

Kun tekee kirjan harjoitukset, on sitten omia kuvia.

Koen että minulle on ollut apua ja jonkinlaista terapiaa kuvista ja maalaamisesta.

Jokainen voi itse kokeilla!

Naapurit ilahduttivat ensimmäisillä tulppaneilla

Amaryllis vielä kukkii viimeisiä ihania kukkia, tosin kallistunut on jo, pitänee katkaista kukkavarsi maljakkoon.

Ehkä on toivoa, tämäkin kuivanut hortensia vielä työntää vihreää versoa.