Alkaako olla syksyistä

Kylläpä tuuli taas tuivertaa ulkona. Tänäänkin on satanut useaan otteeseen kaatamalla. Mutta välillä paistoi aurinko.

Yllätys lilja, tämä stargazer kukkimassa!

Eilen sitten alkoi kännykkä reistailla, onhan siinä ollut häikkää ennenkin, mutta olen selvinnyt. Nyt sitten meni niin jumiin ettei näytöstä päässyt eteenpäin eikä taaksepäin. Eli jos kirjoitin viestiä, en päässyt siltä sivulta pois, jos vaikka olisin halunnut soittaa.
Tänään sitten näyttö pimeni kokonaan, eikä auttanut muu kuin lähteä kännykkäkauppaan.  Tarviin puhelinta kuitenkin tällä viikolla, jote ei kerennyt netistä tilata. Kännykässä kun on nykyisin lähes koko elämä (päiväkirja sieltä mulla puuttuu vielä) 😎
Piti kävellä vielä isompaan markettiin, kun ei ollut keskustan kaupassa sitä puhelinta, minkä jälkikasvu neuvoi ostamaan.  Nyt ei voinut ostaa kallista, vaan ihan halvemmasta päästä, kunhan vaan toimii ja kuvia voi ottaa.  Tulipahan liikuntaa tänään ihan mukavasti, ½ tuntia markettiin ja takaisin. Täällähän ei bussien kulku satu siihen aikaan kun on meno.
Puhelimen hankinta sujui hyvin, entisestä sim-kortti ja eikun opettelemaan.

Tässäpä on kolme ensimmäistä kuvaa uudella kännykällä

Kun taas kävelin kaupungissa, tajusin ettei sinne isoon markettiin ollutkaan ihan hirveän pitkä matka.

Itse kaupassa en ole käynyt pitkiin aikoihin ja nyt ensimmäisen kerran yksin, eikä ollut löytyä enää mitä aioin pieniä ruokatavaroita ostaa. Mutta kaikkea kaunista ja ihanaahan siellä olisi ollut tarjolla.

Luin viimeksi Miia Moision kirjan Toivon kirja masennuksesta

Siitä seuraava:

"Todellinen elämisen vapaus syntyy uskalluksesta päästää irti,

ylimääräisestä tavarasta, kontrollista,ja turhista velvotteista, 

ja siitä, 

että uskaltaa unelmoida -isosti."

Moi moi vaan!

Aurinkoinen ajatus

Mulla on pieni kirjanen; Aurinkoisia ajatuksia Kohti onnellisempaa elämää, josta otan sivun auki sattumanvaraisesti. Tänään avautui tällainen ajatus

" Emme saa antaa sellaisten asioiden, 

joita emme voi saada, 

tai joita meillä ei ole, 

tai joita meidän ei pitäisi saada, 

estää meitä iloitsemasta niistä asioista, 

jotka meillä on, ja jotka voimme saada.

Kun arvioimme onnemme suuruutta, 

älkäämme unohtako tätä, 

sillä eräs vaikeimmista asioista elämässä on

oppia olemaan onnellinen ilman niitä asioita, 

joita emme voi tai meidän ei edes pitäisi saada."

Richard L. Evans

Aikalailla tuulinen ja sateinen päivä tänään, joten mukava olla ilta siistissä kodissa, 

vaikka katsellen TVstä jotain elokuvaa.

Ulkona tuoksuisi tämä kaunotar huumaavasti :)

Puulilja Pretty Woman

Mukavaa viikon alkua teille kaikille!

Elokuun kuulumisia

Kylläpä aika kuluu nopeaan, ihan hämmästyin kun huomasin, että ensi viikolla on jo tämä elokuukin puolessavälissä. Huh, enkä ole saanut mitään oikein aikaan.

Tässä on melkein kasvimaan sato mitä on tullut. Salaattia ja yksi tomaatti on kypsynyt 😄

Salaatit ovat innostuneet kasvamaan ihan kamalasti.

Olen kaivanut myös muutaman perunan ja syönyt niitä. Tulee vaan hurjan rupisia perunoita, varmaan johtuu kuivuudesta.  Mutta minkäs teet.

En tiedä mihin tämä aika menee. Ruohojen leikkaus vie aina pari päivää, kun ei jaksa kerralla leikata. On vielä ollut aika lämmin ilmakin.

Aina vähän olen käynyt metsässä mustikoita etsimässä, mutta tosi vähiin jää tänä vuonna mustikkasaalis ainakin tästä lähimetsästä.  

Se onkin tarjonnut muina vuosina ihan hienot mustikkasaaliit.

Rouge Cardinal kärhö

Taloa on esitelty pari kertaa jo tässäkin kuussa.  Sitä varten on aina siivousta ja järjestelyä tehtävä.  En tiedä miten kaikki tavarat leviää ympäri taloa ihan parissa päivässä, joku levittelee 😉

Jos haluat syyskesällä auttaa mehiläisiä ja perhosia. Istuta nauhuksia. Näissä on pörrännyt paljon hyönteisiä nytkin.

En ole paljoa perhosia nähnyt tai ainakaan kerennyt kuvata niitä.

Voi olla että ei sitten muita perhoskukkia ole, kun punahatut on hävinneet penkistä.

Syysleimut ovat kukkineet jo viime kuun puolella, en vaan muistanut kuvata.

Marjapensaat ovat täällä nyt olleet huonossa kunnossa, niistä ei marjoja paljoa tule. 

Vadelmia olen syötäväksi kerännyt vähän joka päivä. Karviaiset ovat kypsyneet myös.

Syyshortensia on kukkimassa varmaan parhaiten ikinä. Tosin varret ovat hentoja ja vaipuneet maahan.

Nauttinut olen pihasta, on siistiä kun saa nurmikot leikattua ja välillä penkeistä rikkaruohoja kerättyä.  Ei ole mitään uusia suunnitelmia eikä istutuksia, jotenkin ei jaksa enää mitään suunnitella tai laitella uutta.

Jotenkin saamaton olo on, ei huvita oikein mikään. Pysähtynyt vaihe menossa. Ei tiedä mihin ryhtyis. Jotenkin vaan toivoo esittelystä toiseen, että pääsisi talon myynti asioissa eteenpäin.