Syksympää

 Syyskuukin alkoi, enkä ole muuten ehtinyt oikein sisäistää sitä. Sen huomaa kyllä siitä, kun aion lähteä kävelylle, niin vettä sataa taas.

Leppis tuli parvekkeelle, niin laitoin sen pelargonin kukkaan

Syvä huokaus, muutto on nyt tehty, se asunto jossa asuin on tyhjennetty, siivottu ja avaimet luovutettu. Niissä on aina omat hommansa ja haikeutensakin. Kun kuljen pyörällä sen ohi kaupasta, niin pitää keskittyä, etten aja sen pihaan, oli ihan hyvä ja siisti asunto. Nykyinen on vanhempi ja tässä on myös siivottavaa, jota ei edelliset asukkaat ole huomanneet, mutta ehkä näitä ehtii syksyn kuluessa siivota.

Kuvattu ennen rankkasateita

Kaikkien tavaroiden paikalleen saaminen vie aikaa, että löytää jotain, mitä etsii milloinkin. Ei ole kaikki vielä paikoillaan ja löydettävissä, ja monet tavarat on vaan runtattu johonkin kaappiin, jossa on silloin ollut tilaa. Sitten ihmettelen niitä kun satun ne löytämään.

 Tosiaan olen käynyt tässä "uudessa" ympäristössä pari kertaa kävelyllä. Pitää vaan koettaa kävellä, vaikka juilii selkää ja lonkkaa. Jospa se pikkuhiljaa helpottaisi, jonakin iltana on tuntunut olo kuin pieksetyltä ja jalat kuin hyytelöä. 

Kohta pitäisi tulla helteet takaisin, vaikka ei nyt siltä tunnu, kun sataa ja ukkostaa vähän väliä. Nyt on ollut viileää, 13-17 astetta, enkä pitkiä helteitä kaipaakaan.

Kukkia kävelylenkkien varrelta

Nyt on paremmat ulkoilumaastot ja metsäkin lähempänä, joten nyt ennen talven tuloa voisi liikkua sielläkin. Kuntosalia pitää miettiä sitten myöhemmin jos tulee hyviä tarjouksia.

Tänään sain netin auki ja pääsin kuvia siirtelemään ja muutenkin läppärin työpöytää siivoamaan. Joten jospa tässä tulisi käytyä täällä blogissakin vähän useammin.

Moi moi! Hyvää syyskuun alkua!

Alkaako olla syksyistä

Kylläpä tuuli taas tuivertaa ulkona. Tänäänkin on satanut useaan otteeseen kaatamalla. Mutta välillä paistoi aurinko.

Yllätys lilja, tämä stargazer kukkimassa!

Eilen sitten alkoi kännykkä reistailla, onhan siinä ollut häikkää ennenkin, mutta olen selvinnyt. Nyt sitten meni niin jumiin ettei näytöstä päässyt eteenpäin eikä taaksepäin. Eli jos kirjoitin viestiä, en päässyt siltä sivulta pois, jos vaikka olisin halunnut soittaa.
Tänään sitten näyttö pimeni kokonaan, eikä auttanut muu kuin lähteä kännykkäkauppaan.  Tarviin puhelinta kuitenkin tällä viikolla, jote ei kerennyt netistä tilata. Kännykässä kun on nykyisin lähes koko elämä (päiväkirja sieltä mulla puuttuu vielä) 😎
Piti kävellä vielä isompaan markettiin, kun ei ollut keskustan kaupassa sitä puhelinta, minkä jälkikasvu neuvoi ostamaan.  Nyt ei voinut ostaa kallista, vaan ihan halvemmasta päästä, kunhan vaan toimii ja kuvia voi ottaa.  Tulipahan liikuntaa tänään ihan mukavasti, ½ tuntia markettiin ja takaisin. Täällähän ei bussien kulku satu siihen aikaan kun on meno.
Puhelimen hankinta sujui hyvin, entisestä sim-kortti ja eikun opettelemaan.

Tässäpä on kolme ensimmäistä kuvaa uudella kännykällä

Kun taas kävelin kaupungissa, tajusin ettei sinne isoon markettiin ollutkaan ihan hirveän pitkä matka.

Itse kaupassa en ole käynyt pitkiin aikoihin ja nyt ensimmäisen kerran yksin, eikä ollut löytyä enää mitä aioin pieniä ruokatavaroita ostaa. Mutta kaikkea kaunista ja ihanaahan siellä olisi ollut tarjolla.

Luin viimeksi Miia Moision kirjan Toivon kirja masennuksesta

Siitä seuraava:

"Todellinen elämisen vapaus syntyy uskalluksesta päästää irti,

ylimääräisestä tavarasta, kontrollista,ja turhista velvotteista, 

ja siitä, 

että uskaltaa unelmoida -isosti."

Moi moi vaan!

Aurinkoinen ajatus

Mulla on pieni kirjanen; Aurinkoisia ajatuksia Kohti onnellisempaa elämää, josta otan sivun auki sattumanvaraisesti. Tänään avautui tällainen ajatus

" Emme saa antaa sellaisten asioiden, 

joita emme voi saada, 

tai joita meillä ei ole, 

tai joita meidän ei pitäisi saada, 

estää meitä iloitsemasta niistä asioista, 

jotka meillä on, ja jotka voimme saada.

Kun arvioimme onnemme suuruutta, 

älkäämme unohtako tätä, 

sillä eräs vaikeimmista asioista elämässä on

oppia olemaan onnellinen ilman niitä asioita, 

joita emme voi tai meidän ei edes pitäisi saada."

Richard L. Evans

Aikalailla tuulinen ja sateinen päivä tänään, joten mukava olla ilta siistissä kodissa, 

vaikka katsellen TVstä jotain elokuvaa.

Ulkona tuoksuisi tämä kaunotar huumaavasti :)

Puulilja Pretty Woman

Mukavaa viikon alkua teille kaikille!

Elokuun kuulumisia

Kylläpä aika kuluu nopeaan, ihan hämmästyin kun huomasin, että ensi viikolla on jo tämä elokuukin puolessavälissä. Huh, enkä ole saanut mitään oikein aikaan.

Tässä on melkein kasvimaan sato mitä on tullut. Salaattia ja yksi tomaatti on kypsynyt 😄

Salaatit ovat innostuneet kasvamaan ihan kamalasti.

Olen kaivanut myös muutaman perunan ja syönyt niitä. Tulee vaan hurjan rupisia perunoita, varmaan johtuu kuivuudesta.  Mutta minkäs teet.

En tiedä mihin tämä aika menee. Ruohojen leikkaus vie aina pari päivää, kun ei jaksa kerralla leikata. On vielä ollut aika lämmin ilmakin.

Aina vähän olen käynyt metsässä mustikoita etsimässä, mutta tosi vähiin jää tänä vuonna mustikkasaalis ainakin tästä lähimetsästä.  

Se onkin tarjonnut muina vuosina ihan hienot mustikkasaaliit.

Rouge Cardinal kärhö

Taloa on esitelty pari kertaa jo tässäkin kuussa.  Sitä varten on aina siivousta ja järjestelyä tehtävä.  En tiedä miten kaikki tavarat leviää ympäri taloa ihan parissa päivässä, joku levittelee 😉

Jos haluat syyskesällä auttaa mehiläisiä ja perhosia. Istuta nauhuksia. Näissä on pörrännyt paljon hyönteisiä nytkin.

En ole paljoa perhosia nähnyt tai ainakaan kerennyt kuvata niitä.

Voi olla että ei sitten muita perhoskukkia ole, kun punahatut on hävinneet penkistä.

Syysleimut ovat kukkineet jo viime kuun puolella, en vaan muistanut kuvata.

Marjapensaat ovat täällä nyt olleet huonossa kunnossa, niistä ei marjoja paljoa tule. 

Vadelmia olen syötäväksi kerännyt vähän joka päivä. Karviaiset ovat kypsyneet myös.

Syyshortensia on kukkimassa varmaan parhaiten ikinä. Tosin varret ovat hentoja ja vaipuneet maahan.

Nauttinut olen pihasta, on siistiä kun saa nurmikot leikattua ja välillä penkeistä rikkaruohoja kerättyä.  Ei ole mitään uusia suunnitelmia eikä istutuksia, jotenkin ei jaksa enää mitään suunnitella tai laitella uutta.

Jotenkin saamaton olo on, ei huvita oikein mikään. Pysähtynyt vaihe menossa. Ei tiedä mihin ryhtyis. Jotenkin vaan toivoo esittelystä toiseen, että pääsisi talon myynti asioissa eteenpäin.

Ensimmäiset pakkasaamut

Tänään oli jo toinen pakkasaamu täälläpäin

syyshortensia kukkisi vielä mielellään

Enhän minä ole ollenkaan syksy- enkä talvi-ihminen, mutta pakkohan se on ottaa talvi vastaan, ennemmin tai myöhemmin.

Hiljaiseloa...

näyttää olevan täällä blogimaailmassa, niinkuin kotonakin. Pihalla ei oikein voi mitään tehdä, vaikka olen siellä yrittänyt kyllä olla. No onhan mulla puunkanto sisälle, joka päivä jonkinverran. Ja muitakin pikku puuhia.
Lenkillä olen yrittänyt käydä joko fillarilla tai sauvojen kanssa. Kyllä se vähän piristää.

Jäkälää tyrnissä

Kuvia yritin yks päivä käydä ottamassa. Jonkun kuvan sain edes jotenkin onnistumaan :)

 Hiljaista ja pimeää!

Tänään pitäisi sataa vettä tai räntää, mutta ei näy vielä satavan, joten eiköhän tuota pitäne lähteä fillaroimaan.
Joulukortteja tein  toissa iltana muutaman. Sinertävän sävyisiä ajattelin tänä vuonna tehdä. Sinertävän paperilajitelman ostin, siinä on noita maisemakuvia. Eipä nuo tässä kuvassa juuri näy :) Kortteilu jatkuu vielä...

Kännykkä rupesi temppuilemaan ja aattelin että se olis jo täynnä kuvia tms. Niinpä vähän tyhjentelin siitä kuvia pois.
Löysin nämä kuvat. Otettu 14.9. eli pari kuukautta sitten(kö) oli vielä kukkia???? Voi itku....

Ystäväni houkutteli minua tekemään käsityötä hänen lapsenlapselleen. Olen vähän epäileväinen, mutta koetan tehdä. Saa nähdä tuleeko siitä mitään :)

Kuitenkin positiivisissa fiiliksissä yrittelen pysyä:)

Moi vaan!

Syksyn puuhia

Niin se uusi kuukausi taas kääntyi kalenteriin. Ei vielä tänne tullut se intiaanikesä, vaan pilvistä on ollut ja aamullakin alle +10 lämmintä. Hanskat piti etsiä käteen työmatkalle, kun pyörällä menin.

Piti mun eilen jo kirjoitella tänne, mutta sitten innostuin keräämään kasvimaalta monta kottikärryllistä rikkaruohoja ja marjankeruussa meni sitten melkein pimeään asti. Piti vielä laittaa joku valoketjukin pihalle, mutta sekin jäi. Pitänee yrittää tänään.

Paljon kiitoksia kommenteista edellisiin kirjoituksiin, luen ne, mutta vastaamiseen ei aina riitä aikaa. En oikein tiedä mihin tää aika menee? Ainakin näin vanhemmiten oon huomattavasti hitaampi kaikessa kuin ennen nuorempana :)

Kuvat on otettu viime kuun puolella, mutta kyllä nää vielä tänäänkin kukkivat :)

Perhosia, eikä paljon mehiläisiäkään enää näy.

Nauhus (nyt en muista mikä nauhus tää on) ilahduttaa kukillaan. Tuo toinen ehkä Valtikkanauhus on jo kukkinut aikapäivää sitten. Nämähän minä viime syyskesällä siirsin tähän altaan viereen.

 Viimeisiä pikkuorvokkeja, itsestään ovat nämä kylväytyneet.

Näitähän sitä nyt ollaan kerätty. 

Mies onkin tosi innokas ollut marjoja keräämään ja tehä suhraa sitten niistä hyytelöitä ja hilloakin. :o

Pihlajanmarjoja yritetään mehuttaa "maijassa". Aikamoisen hidasta näkyy olevan mehun tulo,  ei taida olla oikea tyyli tämä.  Muina vuosina ei ole tullut näin runsaasti pihlajanmarjoja, niinpä ei ole näistä kokemusta. Pienestä määrästä on mies keittänyt aikaisemmin pihlajanmarjahyytelöä.

Tyrnitkään eivät mahdu enää pakkaseen, joten niistäkin pitää tehdä hyytelöä. Toinen pensas on vielä keräämättä. 

Ja sitten vielä puolukatkin ovat metsässä. 

Ne onneksi säilyvät jääkaapissakin, jos eivät sovi pakkaseen.

Pitäisi alkaa viritellä jotain käsityötäkin näin syksyn tultua. Näitä akryylilankoja ostin jo keväällä ja nyt lisää. Mitähän näistä voisi tehdä? En ole aikaisemmin juuri mitään tehnyt akryylilangoista, enkä ostanutkaan niitä. Pehmoistahan niistä on neuloa. Huivejakin mulla on monia, en oikein ole huivi tyyppiä :D 

Sukkia ja käsineitä varten pitää olla villasempaa lankaa, kun sormet ja varpaat palelee herkästi.

 No niin, onhan tässä aikaa mietiskellä, kun syksy on vasta alussa.

Kaunista syyskuuta!

Kukkia ja penkin kunnostus

Kiitoksia kommenteista edelliseen kirjoitukseen! Ei mulla nyt oo niin vihreää enää, tuo kukkapenkkikuva oli jo kesäkuussa otettu muistaakseni ;)) Pikkukoiruliini on perhoskoira. Melkein on jo kasvanut aikuisen kokoon, mutta karvat sille vielä kasvaa lisää, sitten on rotunsa näköinen :)

Eilen olikin oikein hieno kesäinen päivä, eikä vaihteeksi satanutkaan yhtään. Kerkesin ihailla vähän auenneita kukkasiakin. Kyllä niillä on heti into nousta kukkimaan, kun vähän aikaa paistaa sateen jälkeen aurinko ;)
Voi sitä elämäniloa, kun jotain siitä saisi itsellekin.

Silkkikukat eivät ole tänäkään kesänä vielä loistaneet, just ennen sateiden alkua aloittelivat kukkimaan. Kyllähän nämä olisivat kauniita, mutta eivät kerkiä loistoonsa. Pitäisi kait esikasvattaa nämäkin keväällä.
Nyt kylvin ne tähän ulos suoraan.

Kuinkahan tätä syyshortensiaa pitäisi leikata, jotta se ei painuisi näin maahan sateella? Keväällä leikkasin vain vähän, kukkineiden versojen päät poistin. Viime kesänähän tämän siirsin tähän ja sitä ennen en ollut leikellyt mitenkään, eikäpä tämä ollut kukkinutkaan oikein milloinkaan.

Tässäpä on edellisessä postauksessa kertomani penkki, mistä kaivelin "kaikki" pois. Kerkesin sunnuntaina kaivella melkein koko penkin Tällainen siitä penkistä nyt tuli, en tietenkään nostanut siinä olevaa punalehtistä koivua, enkä mustakuusta pois, vaan yritin niiden juuria varjella kaivelulta. Eikä tää näytä yhtään miltään, miten liekin noin huono kuva tullut. Istutin siihen takaisin bellikset, värimintut, saksankurjenmiekat ja punapäivänkakkaran sekä sipulit, mitä sieltä löytyi. Laitoin vähän heinäsilppua tuohonkin matojen ruuaksi, kastematoja olikin tuossa penkissä paljon. Polunkin kunnostin, siinä on vielä hiekat kivien päällä, mutta kyllä se tuo sade huuhtelee nekin.
Polun vasemmalla puolen jätin syysleimut nostelematta, eihän nyt ole oikein syyskukkijoiden jakamisen aika, mutta siperiankurjenmiekan jaoin ja vein siitä suurimman osan pois. Kuusen taakse jäi vielä leimukukka ja keltainen piisku nostamatta, kun en jaksanut enää. Tiukkaa teki jotta sain kurjenmiekan ylös, oli niiiin kova juurakko ja puolenmetrin syvyyteen asti juurta täynnä. pala kerrallaan kaivoin ja kun sain 2/3 pois siitä, niin aattelin että kyllä saan lopunkin. Kaunishan se on kukkiessaan, joten kyllä siitä tykkäänkin. Toisessa penkissä on sitä vielä isompi puska, huh.
Päätin kyllä eilen, että tämä saa olla tämän kesän viimeinen penkki, minkä kunnostan ; ) saa nähdä miten syksyn tullen intoa vielä riittää.

Jostain syystä alkaa keltaisia lehtiä tippua nurmikolle, vaikka koivut näyttävät vielä vihreiltä. Mustikoita olen käynyt keräämässä ilta- ja aamupalaksi ja puolukatkin alkavat olla punaisia.
Vielä on kesää ainakin noin 10 päivää. ;)))
Tervetuloa lukijaksi Riikka Periferiasta!

Oikein mukavaa viikkoa kaikille!

Sateen jälkeen ja tunnustukset

Yöllä satoi aika paljonkin. Maa olikin jo pitkään kaivannut sadetta. Luvassa on tänään sitä lisääkin.

Eilen, vielä auringon paistaessa kuvailin näitä liljojani. On niistä yksi hieman erilainen, siitä puuttuu keltainen väri keskeltä. Olen aivan lääpälläni näihin, minulla ei ole koskaan ollut näin isoja ja tuoksuvia liljoja.

Syyshortensiakin on nyt kauneimmillaan. Raaskin leikata sitä keväällä vain vähän, mutta kyllä se kasvatti ihan uusiakin versoja, joten olisi voinut leikata ja muotoilla sitä enemmänkin.

Kasvimaalle mennessä tuoksuherneet kiipeävät kaaressa, toisellapuolella krassit eivät näy kiipeilevän. Olisi pitänyt sitoa niitä jo alkukesällä. Nyt ei voi enää, koska katkeilevat liian hauraina, jos niitä liikuttaa.
Käytävillehän minä laitoin oksahaketta. Tästä kaaren alta kaivoin pintakerroksen pois, ja sitten vasta laitoin hakkeen. Tässä näkyy kasvavan vähiten rikkaruohoja. Toisiin paikkoihin laitoin sanomalehden hakkeen alle. Se ei ole kokonaan tuhonnut rikkaruohoja, vaan minulla on vielä isompi urakka käytävien heinien poistamisessa. Huoh, miksiköhän mulle ei silloin tullut mieleen laittaa edes jotain katekangasta hakkeen alle?

Tomaatit alkoivat kypsyä, kun jätin niiden kastelun muutamaksi päiväksi. Ja olihan tässä monta tosi lämmintä ja aurinkoista päivää. Kiitos vinkistä!

 Näissä pienissä Goji-marjoista jääneissä laatikoissa kasvatin paprikoita ja salaattia. 

Sipulit nostin jo viikonloppuna ylös, koska kaatuilivat niin pahasti ja johan nuo olivat tarpeeksi isojakin. Penkissä kasvaneet samettikukat jäivät kukkimaan ja kylvin kauraa penkkiin, jotta maa ei jää paljaaksi. Nopeasti ne itivätkin, vaikka oli kuivaa.

Laitoin tänä kesänä basilokoja kasvamaan ruukkuihin. On niitä myös kasvihuoneessakin. Tästä on niitä leikelty jo monta kertaa, joten hyvin kasvoivat. Nostin ruukut kylmällä ilmalla sisälle terasille. Älkää katsoko tuota vesiallasta, siitä on otettu kasteluvettä kukille, eikä ole putsattu kuin keväällä. Ihan karmean näköinen!

Palaan nyt tähän tunnustukseen, jonka sain Betweeniltä Rikkaruohoelämää blogista.
Paljon Kiitoksia vielä kerran!

Tässä sen säännöt:
Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Se nyt vaan on niin että, Between Rikkaruohoelämää on ollut minun blogin alkuajoista mukana seuraamassa ja kommentoimassa juttujani, joten hän saa tämän takaisin. Mielenkiintoinen ja vinkkejä ja ideoita antava blogi. Juuson touhuja on myös hykerryttävän mukava seurata :)

Sitten kaksi blogia jotka kertovat kivasti hyötykasvien kasvatuksesta
Vaalean vihreää
Savea ja papuja

Ritvan elämää- blogissa on myös kauniita kukkasia ja mukavia matkakuvia.

Konnadonnan  kotona ja puutarhassa, hieno puutarhablogi, kivoja vinkkejä ja kauniita kuvia.

Sanotaan niinkuin tv:n puutarhaohjelmissa; tässä kaikki tällä kertaa ;D 

Mukavia elokuisia päiviä kaikille!