tiistai 12. tammikuuta 2021

Kuinka viherkasvini voivat

 Jotenkin taas on niin jäässä  ajatukset, sormet ja liekkö myös näppäimistö. Kun ei taho mitään tänne blogiin ilmestyä enää viikkokausiin. Vaikka eilen oli jo valoisampi päivä. Ihan paistoi oikeasti aurinkokin, vaikka en saanut siitä kunnolla kuvaa. Nyt on ihan toista, puuskainen tuuli nostaa lumipöllyjä. Aamulla kävin kaupassa jo, eikä tarvitse lähteä kuin viemään roskat. Ehkä kävelen vähän samalla.

Sitten viherkasveihin.
Viime vuonna innostuin niitä hankkimaan, ja olikin ihan mukava harrastus. Mulla on pieni asunto, yksi ikkuna, joten ei mitään isoja, vaativia eikä kalliita kasveja ole tullut hankittua. Minua kiinnostaa vain sellaiset  kasvit, joita kuvittelen saavani pidettyä hengissä, Ovat riittävän edullisia ja jotenkin tuttuja. Mulla ei ole ns.trendikasveja, mitä muut himoitsee, kuten suurilehtisiä vehkoja, ei punalehtisiä, ei kirjavalehtisiä tms. Tutuissakin lajikkeissa on tekemistä, eikä niistäkään jotkut menesty.
Kasvien latinankieliset-ja suomalaiset nimet saattavat olla tässä vanhoja tai väärin, on ongelmaa nimien kanssa, ne tuntuvat vaihtelevan kummasti lapuissa joita on ostaessa ja esim lehdissä tai muualla. Jotenkin vaikuttaa ettei lajikenimistä oikein välitetä meillä täällä.

Palmuvehka, Zamioculcas zamiifolia

    
























































Tämä tavallinen palmuvehka on yksi helpoiten menestyvä, no onhan tämäkin jonkinlainen trendikasvi Tämä taitaa olla mun ensimmäisiä ostoksia näistä viherkasveista. Nytkin pimeimpään aikaa tämä tekee uusia lehdyköitä, varsia. Eikä vielä yhtään keltaista lehteä ole ollut tai tuholaista, Onneksi.

Viirivehka on vanhin kasvi, sain sen vuosia sitten pistokkaana ja olen vaalinut sitä kuin silmäterää. Viime kesänä se innostui kukkimaan, ja tekemään poikasia eli versoja alkoi mullasta kasvaa. Olin vähän huolissani, koska kukat yleensä näissä kuihduttaa emokasvin. Niinpä leikkasin niitä kukkia pois.  Muutama keltainen lehti on nyt pimeän aikaan tullut, mutta muuten se näyttää vielä hyvin voivan.

Vieressä on marraskuun kaktus, joka kukki silloin marraskuussa. Nyt suihkuttelin nämä kaikki 4 lehtikaktusta, kun vaikuttivat pölyisiltä.

Ikkunalla on viihtynyt kastanjasutipuu, Pachira aquatica, jota vähän ihmettelen, koska sille en ole tehnyt mitään, kuin vähän vettä annan n.kerran viikossa. Ostin sen kun oli niin halpa, ja kivalta näytti kaupassa.




 
 
Peikonlehti, Monstera deliciosa, mutta tämä oli jollain eri lajikenimellä kaupassa
Tätä välillä mietin, että miksiköhän hankin, kun kuitenkin on aika suuri, eikä oikein mahdu kunnolla. Mutta jospa vielä saisi vähän isomman asunnon, melko hitaastihan tuo on kasvanut.










Viereisessä kuvassa saniainen vielä näyttää paremmalta kuin nyt. Se on kärsinyt talvesta, pimeys ? kuiva ilma? tai joku muu. Mutta olen vielä toiveikas sen suhteen, jospa se toipuisi kevään tullen. 
Hyvin on pärjännyt Kultaköynnös, Epipremnum pinnatum, tuossa vieressä. Otin siitä pistokkaan, joka sekin on kasvanut hyvin. 
Noiden välissä on Phalaenopsis, josta ei ole sanomista, olen meinannut laittaa ne kaksi kompostiin, mutta katsotaan nyt



Pääsiäiskaktus tässä on kyllä tiputellut versojaan jonkinverran, enkä yhtään tiedä miten näitä saa kukkimaan. Pimeyttä on kyllä ollut, mutta viileää paikkaa en saa järjestettyä.



 


Alapuolella on se Kultaköynnöksen "poikanen" joka on enemmän vihreä, kai on pimeämmässä paikassa ollut kuin emokasvinsa, jossa on paljon enemmän kirjavuutta ollut (ed.kuva).








 
Täplämaija, Calathea Makoyana, on mun lempikasvi kyllä ollut, vaikka siitä on ollutkin harmia. Parit kerrat olen sitä myrkyttänyt, ja laittanut torjuntatikkuja, kun on pientä valkeaa ötökkää siihen tullut. Lehtien alapinnoilla ja lehtiruotien vieressä on ollut juuri ja juuri silminnähtävää valkeaa. Taas tässä joulun aikaa huomasin nämä. Sen näkee kun lehdet roikkuu noin alaspäin surkeana. Talviaikaan en raaskinut viedä sitä pakkaseen raid myrkytykseen, niinpä vaan suihkutin ja laitoin sen torjuntatikun. Pesuainevedessä kastellulla puikolla pyyhkin lehtiruotien vierustat. Näytti että ne valkeat sieltä hävisivät.

Rönsyliljakaan, Chlorophytum comosum ei näytä kovin hyvältä, se teki toisen verson jonka sitten katkaisin, juurrutin ja istutin viereen syksyllä. Ei rönsyjä.


Tämä Calathea Rufibarba, karva/aaltomaija on toinen murheenryyni. Näitä sanotaankin otökkämagneeteiksi. Mutta kun se oli niin kaunis, nyt on aika surkea näky. On ollut ötökkää, niitä pieniä valkeita tms murhetta. Suihkuttelin tätä kai liikaa talvella, välillä vedellä ja välillä raidilla, lisäksi niitä torjuntapuikkoja. nyt näyttää lehdet kellastuvan, ja uusiakin lehtiä on kellastunut.  Lehtiään roikuttaa surkeana. 
Vielä kyllä olen toiveikas. Näistä sanotaan että eivät siedä kloorattua vettä, ja jotkut kastelevat tislatulla vedellä. En siihen rupea minä, mutta saa nyt nähdä miten kevät parantaisi tätäkin kasvia. Nämä -maijathan eivät pidä suorasta auringosta, joten valoisuus ja ilmankosteuden paraneminen voisi auttaa, tai sitten ei.








Siinäpä on mun pari valkeaa (Nikolai?) pelargonia, jotka otin sisälle parvekkeelta ja tuon kuvan jälkeen katkaisin latvat ja laitoin ne ruukkuun, juurtuvat jos juurtuvat. Myös enkelinsiipi jonka juurella on pikkuruukussa mehikasvin poikanen. Enkelinsiipiä on ollut 3 pistokasta, jotka vielä kaikki ovat kai hyvin talven voineet.
Samassa ikkunan nurkassa ovat olleet nuo SantPauliat, vaaleanpunainen vasta lopetti kukinnan. Kummatkin odottavat mullanvaihtoa. 
Kaktusastia nököttää siinä ikkunalla, nehän kärsi "aurinkoihottumasta" pahoin  viime kesänä.


Nämä kaksi ovat sellaiset jotka nököttää vaan tässä, en oikein osaa sanoa ovako yhtään kasvaneet viime kaesästä, mutta eivät ole kuolleetkaan.
Huiskupullojukka, Beaucarnea recurvata   ja
Anopinkieli, Sansevieria trifasciata
Tykkään tuollaisista Pullojukan tyylisistä heinämäisistä kasveista, niitä on mulla ollut vuosikausia. Tosi helppoja, kun vaan ei liikaa kastele.
 Anopinkieliä ei tällaista ole ollut koskaan ennen. Tämä oli oston jälkeen jaettava, irrotin siitä yhden verson pois, kun oli niin tupaten täynnä versoja ruukussa. Se verso ei ole yhtään kasvanut koko talvena.
 
Tässä hyllyn päällä pidän yleensä myös Palmuvehkaa, mutta siirsin sen nyt lähemmäs ikkunaa, koska uusi verso pitäisi kasvaa tietyyn suuntaan(minun mielestä)



Yksi täydellinen epäonnistuminen tuli tämän
Tradescantia albifloran eli Kirjojuorun kanssa. Siihenkin tuli jotain seittiä, ötökkää kohta ostettua ja raid, suihkutus, kasvualustan vaihto, uudelleenistutus yms on olleet sille liikaa. Nyt ei ole enää yhtään vihreää tässä. 

Tulee mieleen joku toinenkin juoru, jota en saanut pidettyä hengissä. Kääk, en taida olla juoruihminen, ne vihaa mua :D
Nyt on taas kaupoissa isompia ja kauniita näitä samoja juoruja, en tiedä kokeilenko vielä....




Hyllyssä ikkunan lähellä on Peperomia rotundifolia, Pennimuori. Tämä on myös tällainen roikkuva kasvi ja tykkään paljon tästä. Viime vuonna en uskaltanut vaihtaa tälle kasvualustaa,  koska se näytti niin hyvin kasvavan ja kukkivan. Joten nyt ensimmäisten joukossa pitää istuttaa uudelleen tämä.












 
Takana on Soihtuköynnös, Aeschynanthus, jonka ostin yksityiseltä myyjältä loppukesästä. Se kukki mulle syksyllä joten näin sen kukat. Tämäkin pitäisi laittaa amppeliin, johon mulla ei ole mahdollisuutta tässä asunnossa (ei reikiä kattoon)
katsotaan jos keksin jotain tulevaisuudessa.

Raitamatti, Ctenanthe burle maxii Amagris, kaupassa myös Maranta Amagris, Tästä tykkään myös paljon, on kasvanyt tosi hyvin täällä. Seuraavassa kuvassa se näkyy pienenä. 

Vieressä oleva harmaa peperomia, ei sensijaan ole oikein viihtynyt. Siihenkin tuli seittimäistä tuholaista syksyllä. Mutta nyt niitä ei ole näkynyt ja on tehnyt pieniä lehtiä paljon. Kevättä odotellen toivttavasti kasvaa lisää.



Kesäkuussa tässä kuvassa
 
 
Tässä nämä kaksi viime kesänä vasta kotiin tuotuna. En kuvitellut tuon Pesäraunioisen, Asplenium nidus, kovinkaan pitkään pärjäävän mulla. Mutta on se näyttänyt pysyvän hengissä.

Nuo on n 2" pikkuruukuissa ostaessa, joten suht nopeasti piti vaihtaa isompaan ruukkuun.







Asplenium nidus, pesäraunioinen. En tiedä miksi tämänkin ostin, mutta on se kivannäköinen kiharainen kasvi ollut. Kupin alla pidän vesiastiaa ja suihkuttelen suihkupullolla joka päivä. Ihmeen hyvin on selvinnyt toistaiseksi, vaikka kuivuutta on asunnossa.
 
Jostain syystä en ollut ennen nähnyt näitäkään kasveja, mutta nyt vuoden alussa on myös tullut kauppoihin näitäkin.













 
Onpa aikalailla huono kuva, mutta tuon enkelinsiiven takana on mun ainoa punainen Peperomia, kasvi, jonka oikeaa koko nimeä en ole löytänyt. Pakko oli ostaa tämä kun näin kaupassa ensi kerran. Oli niin erikoisen näköinen ja onneksi on pysynyt "hengissä"










Nyt huomasin että puuttuu kolme kasvia Peperomia prostrata, eli String of Turtles, en tiedä suomalaista nimeä
sekä Pilea Peperomioides, Kilpipiilea.  Ovat kuvassa keskimmäisen hyllyn vasemmassa reunassa.
 Ja Herttalyhty, Ceropegia woodii, roikkuu hyllyn oikeassa reunassa.
Olen kyllä kertonut niistä joskus kesällä. Vielä ovat hengissä. Kuin myös ne söpöimmät  mehikasvini, ovat vielä hengissä, ne kaksi ensimmäistä. Yhden kaktuksen (Opuntia Microdasys) laitoin kompostiin syksyllä, koska se oli niin piikikäs.

Kukkahylly ennen Joulua


Nyt on jo tällä postauksella liikakin pituutta. 
Hyvää tammikuun jatkoa teille kaikille!
On ainakin Talvi nyt, kun lunta tulee reilusti!

torstai 7. tammikuuta 2021

Lumisia maisemia ja käsitöitä

 Tervehdys taas!

 On pitänyt kirjoitella tänne jo monesti, kuvia olen lajitellut valmiiksi, enkä tiedä mistä alkaa. Ehkä laitan viime vuoden käsityö-kollaasin, vaikka ei niitä paljoa ole, luulin että vielä vähemmän ois ollut. 

Loppiaisen aattona minäkin hullaannuin ihan tuolla Näsijärven rannalla, kun oli niiin kaunista kun puut olivat huurteessa.


Näsijärvi lainehtii vielä, ainakin tässä

Lehmuksen siemenet olivat saaneet kuorrutuksen

En muista milloin ois ollut täällä aurinkoa näkyvissä. On mulla se  kalenteriin merkattu, mutta tuntuu että jo sais pilkistää aurinkokin joskus. On niin pimeää,

Tässä kohtaa tuntui kuin tuolla jossain olisi ollut vähän valoa
Ei se kyllä paljoa kuvassa näy

Silloin oli vähän enemmän pakkasta kuin nyt, näytti näitä palelevan

Ruusunmarjat olivat vielä tallella
Nämä ylläolevat kuvat olivat loppiaisen aatolta. 
 
Tänään läksi mun jouluvieras(oma poika) kotiinsa ja siivosin kämpän, pesin pyykkiä, kastelin kukat ja osan niistä suihkutinkin. Sittenpä teki mieli lähteä ulos, ensin kuitenkin vein palautuksia kirjastoon ja löysin uuden kirjan, jota tämän kirjoitettua alan kunnolla lukea. Joulun seutuun ei oikein lukeminen sujunut, liekö kirjoissa vika vai muuta touhussa ollut. 2  kirjaa on kesken vielä ja kaksi kokonaan aloittamatta, niistä ennen kirjastojen sulkua lainatuista.
 
7.1. loppiaisen jälkeen arki alkaa taas, kiva
Pyhäjärven rantaan suuntasin taas, ei enää huurteisia puita ollut
Järvessä ei juurikaan jäätä ollut, kuin vähän tuossa rannan poukamassa


Mulla on kännykässä sovellus, joka mittaa askeleita, minuutteja, km, matkaa ja kalorinkulutusta.  Siihen saa laittaa tavoitteet itselleeen, mulla on hyvin vaatimattomat ne vain 50 min ja 5000 askelta. Joskus nekin on "työn ja tuskan takana". En oikein luota tuohon mittaamiseen. Mutta toisinaan kaikki luistaa paremmin ja tulee minuutteja ja askeleita ihan reippaasti. En tiedä mistä johtuu :)
Tämä sovellus on ollut varmaan jo yli vuoden, enkä muuta tavoitteita, kunhan vaan liikun  jonkunverran. Nyt ei vielä kuntosalille tai muuhunkaan tule lähdettyä. 
Käveleminen on ihan mukavaa, varsinkin jos ei ole liukasta. Liukkaalla laitan sitten jäänastat kenkiin.

Siinäpä sitten aloin herkutella lopuilla pipareilla kahvin kanssa ja Outi Pakkasen Naistenkutsu- kirjaa lukemalla.
Nostin tuon palmuvehkan lähemmäs ikkunaa, kun siinä on uusi lehtiverso tullut, eikä valoa ole tarpeeksi. Eipä sitä tule kyllä nyt ikkunastakaan.

Ai niin ne käsityöt vielä piti laittaa.
 
Alkuvuonna neuloin vielä sukkia monet, sitten se loppui. Kesällä innostuin neulomaan pikkuliinoja ja virkkasinkin niitä. Ne ovat nyt kukkien alla hyllyssä. Keskellä oleva virkkaus- eli matto on vieläkin tuossa vaiheessa, omista pussilakanoista leikkelin kudetta. Sitten se jäi.. Loppuvuonna tein vain kahdet sukat ja kynsikkäät. Lankoja ois vielä, jos taas joskus tekisi mieli neuloa jotain :)

Seuraavaksi ois tarkoitus laittaa viherkasveista tänne jotain..suurinosa niistä on vielä hengissäkin :)
Hei vaan taas! Voikaa hyvin ja hyvää tammikuuta!

maanantai 4. tammikuuta 2021

Vuoden Vaihde

 Kyllä se vaan on joku käännekohta elämässä aina kun uusi vuosi alkaa. Siivota entinen vuosi, vaihtaa tiedot uuteen kalenteriin ja aloittaa jotain uutta.  Ehkä jotain käynnistysvaikeuksiakin on.

Kunhan jouluvieras lähtee, niin siivousta. Tuntuu että kaapit tursuaa kaikenlaista, vaatteita (niitä on vaan rytätty kaappiin, en ole uusia ostanut) Jotain pitää poistaa vaatteistakin, mitä ei ole käyttänyt aikoihin. Ruoka kaapit tursuaa jotain nekin, mitä ei ole käyttänyt, ainakin pitää siivota ja järjestellä. Niin muutkin hyllyt. Mulla on tapana jemmata esitteitä yms, paikoista joissa olen halunnut käydä, ja nehän on jo menneet vanhoiksi. 

Luntakin on saatu tänne ja vähän lisää, joten on ollut vähän valoisampaa.  Lapset tms  ovat joskus tehneet lumesta  taideteoksia puistoihin :)


Leiponut olen vielä toisen rommisuklaakakun ja se on myös hävinnyt kaapista eli syöty. Sitten leivoin myös lanttu-kakkaroita, kun erehdyin ostamaan lanttusurvosta ennen joulua.

 Ovat  muuten ihan hyviä, Joltain blogikaverilla oli blogissa ohje niistä. Mutta samalla tyylillä kuin perunakakkaroita olen tehnyt aikaisemmin.


Päivällä
Illalla
Harmaita päiviä, ei juuri valoisuus poikkea illallakaan.
Harvemmin liikun illalla missään ulkona, mutta tässä satuin kulkemaan illallakin



Viinikan kirkon torni loistaa

Vielä piti ottaa kuva Keskustorin joulukuusesta, kun satuin kulkemaan ohi.

Joulukoristeita olen jotain raivannut, kumma kun niihin kyllästyy niin helposti. Jouluakin tuli odotettua ja valmisteltua niin pitkään, jotta nyt tuntuu tyhjältä kun se on ohi.
 Eikä oikein tiedä mitä uskaltaisi ajatella tästä vuodesta tai haaveilla. Ajattelen kyllä tekeväni taas uudet tavoitteet tälle vuodelle, kunhan rauhoitun tai jotain tulee mieleen.Vähän isommasta ja saunallisesta asunnosta kyllä olen haaveillut tässä kevään korvilla.
Alkaa olla tympäännyt ainakin tähän koronaan, ei oikein kiinnosta enää. Kunhan pidän itse huolen etten mene tungoksiin ja pidän maskia, käsienpesu on kai jo mennyt selkäytimeen asti, jos ei ole ennen ollut. 
Alkaisi olla jo aika päästä tästä piinasta ohi.

Joulukuu oli aika harmaa ja auringoton. Olisi ihana jos se aurinko jostain löytyy.

Kiitokset kommenteista viime vuotisiin postauksiin 

Hyvää tammikuun jatkoa teille!

Nämä Yhdeksän kukkaa aloittaa tämän vuoden :))