Kuinka viherkasvini voivat

 Jotenkin taas on niin jäässä  ajatukset, sormet ja liekkö myös näppäimistö. Kun ei taho mitään tänne blogiin ilmestyä enää viikkokausiin. Vaikka eilen oli jo valoisampi päivä. Ihan paistoi oikeasti aurinkokin, vaikka en saanut siitä kunnolla kuvaa. Nyt on ihan toista, puuskainen tuuli nostaa lumipöllyjä. Aamulla kävin kaupassa jo, eikä tarvitse lähteä kuin viemään roskat. Ehkä kävelen vähän samalla.

Sitten viherkasveihin.

Viime vuonna innostuin niitä hankkimaan, ja olikin ihan mukava harrastus. Mulla on pieni asunto, yksi ikkuna, joten ei mitään isoja, vaativia eikä kalliita kasveja ole tullut hankittua. Minua kiinnostaa vain sellaiset  kasvit, joita kuvittelen saavani pidettyä hengissä, Ovat riittävän edullisia ja jotenkin tuttuja. Mulla ei ole ns.trendikasveja, mitä muut himoitsee, kuten suurilehtisiä vehkoja, ei punalehtisiä, ei kirjavalehtisiä tms. Tutuissakin lajikkeissa on tekemistä, eikä niistäkään jotkut menesty.

Kasvien latinankieliset-ja suomalaiset nimet saattavat olla tässä vanhoja tai väärin, on ongelmaa nimien kanssa, ne tuntuvat vaihtelevan kummasti lapuissa joita on ostaessa ja esim lehdissä tai muualla. Jotenkin vaikuttaa ettei lajikenimistä oikein välitetä meillä täällä.

Palmuvehka, Zamioculcas zamiifolia

 

 

 

 

Tämä tavallinen palmuvehka on yksi helpoiten menestyvä, no onhan tämäkin jonkinlainen trendikasvi Tämä taitaa olla mun ensimmäisiä ostoksia näistä viherkasveista. Nytkin pimeimpään aikaa tämä tekee uusia lehdyköitä, varsia. Eikä vielä yhtään keltaista lehteä ole ollut tai tuholaista, Onneksi.

Viirivehka on vanhin kasvi, sain sen vuosia sitten pistokkaana ja olen vaalinut sitä kuin silmäterää. Viime kesänä se innostui kukkimaan, ja tekemään poikasia eli versoja alkoi mullasta kasvaa. Olin vähän huolissani, koska kukat yleensä näissä kuihduttaa emokasvin. Niinpä leikkasin niitä kukkia pois.  Muutama keltainen lehti on nyt pimeän aikaan tullut, mutta muuten se näyttää vielä hyvin voivan.

Vieressä on marraskuun kaktus, joka kukki silloin marraskuussa. Nyt suihkuttelin nämä kaikki 4 lehtikaktusta, kun vaikuttivat pölyisiltä.

Ikkunalla on viihtynyt kastanjasutipuu, Pachira aquatica, jota vähän ihmettelen, koska sille en ole tehnyt mitään, kuin vähän vettä annan n.kerran viikossa. Ostin sen kun oli niin halpa, ja kivalta näytti kaupassa.

 

 

Peikonlehti, Monstera deliciosa, mutta tämä oli jollain eri lajikenimellä kaupassa

Tätä välillä mietin, että miksiköhän hankin, kun kuitenkin on aika suuri, eikä oikein mahdu kunnolla. Mutta jospa vielä saisi vähän isomman asunnon, melko hitaastihan tuo on kasvanut.

Viereisessä kuvassa saniainen vielä näyttää paremmalta kuin nyt. Se on kärsinyt talvesta, pimeys ? kuiva ilma? tai joku muu. Mutta olen vielä toiveikas sen suhteen, jospa se toipuisi kevään tullen. 

Hyvin on pärjännyt Kultaköynnös, Epipremnum pinnatum, tuossa vieressä. Otin siitä pistokkaan, joka sekin on kasvanut hyvin. 

Noiden välissä on Phalaenopsis, josta ei ole sanomista, olen meinannut laittaa ne kaksi kompostiin, mutta katsotaan nyt

Pääsiäiskaktus tässä on kyllä tiputellut versojaan jonkinverran, enkä yhtään tiedä miten näitä saa kukkimaan. Pimeyttä on kyllä ollut, mutta viileää paikkaa en saa järjestettyä.

 

Alapuolella on se Kultaköynnöksen "poikanen" joka on enemmän vihreä, kai on pimeämmässä paikassa ollut kuin emokasvinsa, jossa on paljon enemmän kirjavuutta ollut (ed.kuva).

 

Täplämaija, Calathea Makoyana, on mun lempikasvi kyllä ollut, vaikka siitä on ollutkin harmia. Parit kerrat olen sitä myrkyttänyt, ja laittanut torjuntatikkuja, kun on pientä valkeaa ötökkää siihen tullut. Lehtien alapinnoilla ja lehtiruotien vieressä on ollut juuri ja juuri silminnähtävää valkeaa. Taas tässä joulun aikaa huomasin nämä. Sen näkee kun lehdet roikkuu noin alaspäin surkeana. Talviaikaan en raaskinut viedä sitä pakkaseen raid myrkytykseen, niinpä vaan suihkutin ja laitoin sen torjuntatikun. Pesuainevedessä kastellulla puikolla pyyhkin lehtiruotien vierustat. Näytti että ne valkeat sieltä hävisivät.

Rönsyliljakaan, Chlorophytum comosum ei näytä kovin hyvältä, se teki toisen verson jonka sitten katkaisin, juurrutin ja istutin viereen syksyllä. Ei rönsyjä.

Tämä Calathea Rufibarba, karva/aaltomaija on toinen murheenryyni. Näitä sanotaankin otökkämagneeteiksi. Mutta kun se oli niin kaunis, nyt on aika surkea näky. On ollut ötökkää, niitä pieniä valkeita tms murhetta. Suihkuttelin tätä kai liikaa talvella, välillä vedellä ja välillä raidilla, lisäksi niitä torjuntapuikkoja. nyt näyttää lehdet kellastuvan, ja uusiakin lehtiä on kellastunut.  Lehtiään roikuttaa surkeana. 

Vielä kyllä olen toiveikas. Näistä sanotaan että eivät siedä kloorattua vettä, ja jotkut kastelevat tislatulla vedellä. En siihen rupea minä, mutta saa nyt nähdä miten kevät parantaisi tätäkin kasvia. Nämä -maijathan eivät pidä suorasta auringosta, joten valoisuus ja ilmankosteuden paraneminen voisi auttaa, tai sitten ei.

Siinäpä on mun pari valkeaa (Nikolai?) pelargonia, jotka otin sisälle parvekkeelta ja tuon kuvan jälkeen katkaisin latvat ja laitoin ne ruukkuun, juurtuvat jos juurtuvat. Myös enkelinsiipi jonka juurella on pikkuruukussa mehikasvin poikanen. Enkelinsiipiä on ollut 3 pistokasta, jotka vielä kaikki ovat kai hyvin talven voineet.

Samassa ikkunan nurkassa ovat olleet nuo SantPauliat, vaaleanpunainen vasta lopetti kukinnan. Kummatkin odottavat mullanvaihtoa. 

Kaktusastia nököttää siinä ikkunalla, nehän kärsi "aurinkoihottumasta" pahoin  viime kesänä.

Nämä kaksi ovat sellaiset jotka nököttää vaan tässä, en oikein osaa sanoa ovako yhtään kasvaneet viime kaesästä, mutta eivät ole kuolleetkaan.

Huiskupullojukka, Beaucarnea recurvata   ja

Anopinkieli, Sansevieria trifasciata

Tykkään tuollaisista Pullojukan tyylisistä heinämäisistä kasveista, niitä on mulla ollut vuosikausia. Tosi helppoja, kun vaan ei liikaa kastele.

 Anopinkieliä ei tällaista ole ollut koskaan ennen. Tämä oli oston jälkeen jaettava, irrotin siitä yhden verson pois, kun oli niin tupaten täynnä versoja ruukussa. Se verso ei ole yhtään kasvanut koko talvena.

 

Tässä hyllyn päällä pidän yleensä myös Palmuvehkaa, mutta siirsin sen nyt lähemmäs ikkunaa, koska uusi verso pitäisi kasvaa tietyyn suuntaan(minun mielestä)

Yksi täydellinen epäonnistuminen tuli tämän

Tradescantia albifloran eli Kirjojuorun kanssa. Siihenkin tuli jotain seittiä, ötökkää kohta ostettua ja raid, suihkutus, kasvualustan vaihto, uudelleenistutus yms on olleet sille liikaa. Nyt ei ole enää yhtään vihreää tässä. 

Tulee mieleen joku toinenkin juoru, jota en saanut pidettyä hengissä. Kääk, en taida olla juoruihminen, ne vihaa mua :D

Nyt on taas kaupoissa isompia ja kauniita näitä samoja juoruja, en tiedä kokeilenko vielä....

Hyllyssä ikkunan lähellä on Peperomia rotundifolia, Pennimuori. Tämä on myös tällainen roikkuva kasvi ja tykkään paljon tästä. Viime vuonna en uskaltanut vaihtaa tälle kasvualustaa,  koska se näytti niin hyvin kasvavan ja kukkivan. Joten nyt ensimmäisten joukossa pitää istuttaa uudelleen tämä.

 

Takana on Soihtuköynnös, Aeschynanthus, jonka ostin yksityiseltä myyjältä loppukesästä. Se kukki mulle syksyllä joten näin sen kukat. Tämäkin pitäisi laittaa amppeliin, johon mulla ei ole mahdollisuutta tässä asunnossa (ei reikiä kattoon)

katsotaan jos keksin jotain tulevaisuudessa.

Raitamatti, Ctenanthe burle maxii Amagris, kaupassa myös Maranta Amagris, Tästä tykkään myös paljon, on kasvanyt tosi hyvin täällä. Seuraavassa kuvassa se näkyy pienenä. 

Vieressä oleva harmaa peperomia, ei sensijaan ole oikein viihtynyt. Siihenkin tuli seittimäistä tuholaista syksyllä. Mutta nyt niitä ei ole näkynyt ja on tehnyt pieniä lehtiä paljon. Kevättä odotellen toivttavasti kasvaa lisää.

Kesäkuussa tässä kuvassa

 

 

Tässä nämä kaksi viime kesänä vasta kotiin tuotuna. En kuvitellut tuon Pesäraunioisen, Asplenium nidus, kovinkaan pitkään pärjäävän mulla. Mutta on se näyttänyt pysyvän hengissä.

Nuo on n 2" pikkuruukuissa ostaessa, joten suht nopeasti piti vaihtaa isompaan ruukkuun.

Asplenium nidus, pesäraunioinen. En tiedä miksi tämänkin ostin, mutta on se kivannäköinen kiharainen kasvi ollut. Kupin alla pidän vesiastiaa ja suihkuttelen suihkupullolla joka päivä. Ihmeen hyvin on selvinnyt toistaiseksi, vaikka kuivuutta on asunnossa.

 

Jostain syystä en ollut ennen nähnyt näitäkään kasveja, mutta nyt vuoden alussa on myös tullut kauppoihin näitäkin.

 

Onpa aikalailla huono kuva, mutta tuon enkelinsiiven takana on mun ainoa punainen Peperomia, kasvi, jonka oikeaa koko nimeä en ole löytänyt. Pakko oli ostaa tämä kun näin kaupassa ensi kerran. Oli niin erikoisen näköinen ja onneksi on pysynyt "hengissä"

Nyt huomasin että puuttuu kolme kasvia Peperomia prostrata, eli String of Turtles, en tiedä suomalaista nimeä

sekä Pilea Peperomioides, Kilpipiilea.  Ovat kuvassa keskimmäisen hyllyn vasemmassa reunassa.

 Ja Herttalyhty, Ceropegia woodii, roikkuu hyllyn oikeassa reunassa.

Olen kyllä kertonut niistä joskus kesällä. Vielä ovat hengissä. Kuin myös ne söpöimmät  mehikasvini, ovat vielä hengissä, ne kaksi ensimmäistä. Yhden kaktuksen (Opuntia Microdasys) laitoin kompostiin syksyllä, koska se oli niin piikikäs.

Kukkahylly ennen Joulua

Nyt on jo tällä postauksella liikakin pituutta. 

Hyvää tammikuun jatkoa teille kaikille!

On ainakin Talvi nyt, kun lunta tulee reilusti!