lauantai 9. joulukuuta 2017

Matalapainetta

Jokinlaisessa "juhlien"jälkeisessä nuuduksissa olen ollut. Mitä nyt vähän puita kantanut, uuneja lämmitellyt ja lumia kolannut, mitä olen kärsinyt kämmenellä tehdä. On vielä noin 14 tikkiä oikeassa kädessä, tuskin tuo jouluksi paranee, kaikkeen sitä pitää ryhtyäkin. Jonkinverran olen tuntenut katumusta tästä operaatiosta, kun ei se nyt ihan pakkopakko olisi ollut.
Vaan pitäisi kai ajatella postiivisesti, eihän tässä ole vielä parannuttu kahta viikkoakaan. Tiistaina olisi tikkien poisto.

Pientä herkuttelua
Täältähän eivät lumet katoa ihan helposti, kun ne kerran taivaalta satavat. Nyt taas vaihteeksi ovat painavaa suvilunta. Olisi hyvä keli tehdä lumiukkoja, mutta ei nyt enää jaksa (huvita)
Liukasta on teillä ja kävelyteillä. Hiekkaahan täällä ei levitellä, mitä sitä nyt turhaa, kaatuilkoot..
Vähän lievittää kaatumisen pelkoa, kun ei aurata lumia pois, eipähän ole liukasta traktorin jäljiltä.

Kävin katsomassa jäätilannetta rannassa, eipä "jäälle" ole vielä asiaa, jos meinaa hengissä pysyä.
Kameralla ja kännykällä kuvatut harmaat ja synkät kuvat.

Mistähän taas löytäis sen piristysruiskeen tai punaisen langan, jotta pääsis eteenpäin jotenkin. Ei enää joulukaan oikein innosta. Olis ollut joulumarkkinat viikonloppuna, mut en jaksanut lähteä tänään.

Tässä kuitenkin paikallisen tavaratalon jouluikkuna viime viikolta.
En ole saanut aikaiseksi yhtäkään joulukorttia. Vaikka en nyt monta laitakaan niin voisi niitä tehdä ikäihmisille vietäväksi taas kuten muinakin vuosina.
Mutta alkaapa sillä olla kiire, ensi maanantaina niiden pitäisi olla Carelicumissa.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Onnea Suomi ja suomalaiset!

Kerran elämässä tulee tällainen juhlapäivä, kun kotimaa täyttää 100 v.





Viimepäivinä on tullut paljon dokumentteja ja elokuvia Suomen itsenäisyyden alkuvaiheista ja hyvin vaikuttuneena katseltuani uuden Tuntemattoman Sotilaan elokuvan, arvostan paljon enemmän itsenäisyyspäivää kuin aikaisempina vuosina. 
Ainakin nyt olen sairaslomalla ehtinyt enemmän katselemaan tv;tä.

Sodan traumat ovat tietenkin koskettaneet meitäkin henkilökohtaisesti. 
Isä toi niitä sodasta mukanaan. Vielä synnyttyäni yli 10 vuotta sodan jälkeen, muistot ja vammat olivat mukana. Tosin minullehan niitä ei juurikaan kerrottu kun olin lapsi. 
Mutta kyllähän ne näkyivät.
Äitikin oli joutunut seuraamaan pommituksia kotirintamalla.

Varmaan äidilleni, hänen kolmelle sisarelleen ja hänen isälleen oli hyvin raskasta menettää ainoa veli ja poika, josta piti tulla jatkaja heidän maatilalleen. Vasta 20 v täyttänyt nuori mies.


Sydämeenkäyvät kuolinilmoitus ja muistokirjoitus ovat säilyneet tänne asti.
Niistä voi aistia menetyksen suuruuden.
Toivottavasti hänenkin sankarihaudalleen on laitettu seppele. 
Itse en pääse sitä katsomaan tai viemään.

Mutta tänä päivänä voimme juhlia Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä.
Kiitos!

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Marraskuun lopussa

Lunta lisää
ja käsi on paketissa
Vähän hankala on tehdä mitään
Varsinkaan lumitöitä

Eikä neulominen onnistu, joten lukeminen on ainoa harrastus, tv:n katselun välillä
Onneksi ei ole hirveän kipeä, tai särkylääkkeetkö auttanee. Tämä oli mun ensimmäinen leikkaus.

samalla odottelen tämän ihanuuden avautumista :)
Mukavaa marraskuun loppua ja joulukuun alkua!

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Lumista

Onpa tässä loppuviikon aikana sadellut lunta. Täällähän eivät liikoja näitä sivuteitä auraile, nyt juuri tätä kirjottaessa kuuluu traktori jylläävän tuolla tiellä. Jokohan tuon pihatienkin avaisivat. Siinäpä ei ole käynyt näillä lumilla vielä traktoria.  Eipä nyt fillarilla pääse ajelemaan enää... Pihassa on jotain 10 cm suvilunta.
Vähäsen koetin kolalla työnnellä, mutta pääosan lumista jätin  sulamaan. Vielähän tuossa kahlaa.
Puihin on lumet tarttuneet, oksista sitten kivasti ropisevat niskaan.




Keskiviikkona olikin aurinkoa näkyvissä ja kuljin kameran kanssa silloinkin.
 

 Rannalla oli vielä sulaa vettä näkyvissä

Olen nyt viikonlopun yrittänyt ahkerasti neuloa, perjantaina aloitin yhdet sukat, eilen sain valmiiksi.
En muistanut ottaa kuvaa niistä, ja heti aloitin toiset. Olis nimittäin ensi viikolla meno pieneen käsileikkaukseen, joten ehkä sitten jää neulominen (ja myös lumityöt) tauolle vähäksi aikaa.

Tässä viime viikolla valmistuneet Kaupunkisukat (neulon ne Tampereella ollessa)


Lopuksi vielä se pakollinen kukkakuva. 
Paljon on vielä nuppuja vanhassa marraskuunkaktuksessa.
Tämä tais olla ensimmäinen kukka.
Moimoi taas!

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kävinpä vähän reissussa

Hankin jo syyskuun lopulla bussiliput Tampereelle ja sattui sitten sopivasti siellä olemaan Kädentaitomessut...ja Nukkekoti-Pienoisrautateitä ym ym -näyttelyitä. Ihan "pakkohan" siellä oli käydä.
Monta tuntia siellä vietin lauantaina, mutta paljon jäi näkemättä. Yhden hallin jaksaa tutkia ristiin rastiin, mutta sitten jää ne loput vähemmälle. Paljon varmaan näkemättä kokonaan. Välillä tungos oli valtava, ettei päässyt etenemään,välillä sitten äkkiä väki väheni. Kävijöitä ennätysmäisesti yli 49 000.
Huomasin että oli siellä monet ostaneet monen monta kassillista, ja ostettavaahan oli paljon. Hyvä niin, koska minä käytin rahaa erittäin maltillisesti. Tuli vain kortteja ja yksi lanka sekä huovutusneula ostettua :) Hyvin nämä vielä mahtuivat reppuun.
Mikä oli pop, tonttuovet, ainakin niitä oli paljon tarjolla. Minäkin huomasin, että oli paljon tilkkutöihin kankaita tarjolla. Melkoisen arvokkaita lankoja oli myös paljon. Jotakin kuvia otin...

Minusta kiva idea oli yrttien kasvatukseen tarkoitetut pussukat, joihin voi käyttää kierrätystarvikkeita.
Tietysti piti osallistua arvioimaan kauneita tms laukkua.
Patalappujakin oli värkätty jos jonkinmoista.
 Monessa paikassa oli myynnissä himmelitarvikkeita, jotain ohutta putkea ne olivat, ei perinteistä olkimateriaalia.
Sinivalkoista Suomi 100-teemaa tietysti

Eri maakuntien Taito Shopit olivat kivasti esittelemässä taitojaan. Hienoa kun ne olivat lähekkäin, ja olihan siellä täältä meiltäkin osallistujat, näytti olevan paljon tutustujia kun siinä kävin. Ei vaan niistä tullut kuvia.

Nukkekotien esittelystä muutama näpsy



Ihana pienoiskellari

Sitten muutama kuva Pienoisrautateistä. 


Varmaan on mennyt tosi monta tuntia näiden rakentelussa

Tampere oli muuten aika harmaa, jonakin päivänä vähän aurinkoa näkyi.



Pyhäjärven rantaa


Kotona odotti sitten lumisempi maisema ja vanha amaryllis oli avannut kaikki neljä kukkaansa
Kaktuksetkin kukkivat


 Tässä eilen kirjoittelin tätä, niin menipä kaikki jumiin, enkä saanut konetta ollenkaan yhdistämään nettiin. Oliko sitten koneen päivityksesä vai missä vika. 
Onneksi taitaa nyt aamulla tämä toimia.
Katsotaan, onnistuuko julkaiseminen.






perjantai 10. marraskuuta 2017

Kuvia tältä viikolta

Eli ei oikein mitään ihmeellistä, onneksi tämäkin viikko alkaa olla lopussa :)
Yhtenä iltapäivänä, olikohan tiistai, kävin Joensuussa ja hieman myöhästyin upeasta auringonlaskusta.

Joensuu
Kello oli tuolloin ehkä n. 16,30 
Aika pimeeltä näytti
Samana päivänä kävin ostamassa kaksi pientä lehtikaktusta yht 5 € :)
Samalla suojaruukutkin, entiset kun taisin laittaa kierrätykseen.
Myös joulusuklaita aloin hamstrata jo valmiiksi 

Yhtenä päivänä yritin etsiä jotain kuvattavaa pihalta
Lumista on enää muisto vain ja pienentyvät lumikasat. Ihan niinkuin epäilinkin.

jäkälät
lyhtykoisot, eivät ehtineet kellastua

Kukat ovat lakastuneet jo, niinkuin minäkin.

Eilen kävin piitkästä aikaa kampaajalla, vähän siistittämässä haivenia. 
Samalla reissulla kirjastossa lainaamassa mukavia kirjoja.
Villasukkiakin olen taas neulonut, jotta saisin kulutettua lankoja- jotta voisin ostaa uusiakin lankoja.

Kieli pitkällä odottelen tämän amarylliksen aukeamista.
 Tämä vietti toverinsa kanssa kesän pensaan juurella. En ole varma onko viime joululta vai edelliseltä tämä sipuli. Yhtäkkiä siitä putkahti varsi, toisessa ei ole näkynyt samoja oireita.
Luulen että tässä on valkoinen kukka.

Tänään innostuin leipomaan sämpylät.

En muistakaan koska olen viimeksi leiponut.

Vaihteeksi on taas vettä satanut ja koko ajan tulee lisää. Taitaa jäädä lenkillä käynti tältä päivältä.
Jos vaikka ajautuis sohvalle lukemaan kirjaa :D
Mukavaa isäpäivä-viikonloppua!
Moi moi vaan!