sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Sadetta ja sapuskaa

Sadetta tuli tänään sunnuntaina reippaasti. Täällä se haittasi koko viikon Street -food Fiestaa Hämeenpuistossa. Näytti hyvin rauhalliselta, asiakkaista ei näyttänyt olevan tungosta.
Tänään oli myös Moron peräkonttikirppis ja Tallipihan sadonkorjuujuhlat. Onneksi iltapäivällä sade taukosi.


Pitääpä kirjoitella melkein heti tästä härkis-suikalekokeilusta, jota kokeilin viikolla tehdä.
Pakkauksessa oli kyllä paljon ohjeita tämän tuotteen käytöstä ja laittamisesta. Hyvä juttu! Vähän ihmetytti, että ainesosista vain 8,5 % oli härkäpapua, muut aineet olivat vesi, herneproteiini, kasviöljy ja mausteet.
Hintaa tällä oli suurinpiirtein jauhelihapaketin verran, toki jauhelihaa saa monesti halvemmallakin.

Ostin jo valmiiksi maustettua, oli lukuinen määrä mausteita  (rosmariini, meirami, mustapippuri, valkosipuli, oregano, persilja, kaneli, muskottipähkinä, kumina ja sipuli) fariinisokeri ja suola valmiksi laitettuna. Paistoin ohjeen mukaan pannulla öljyssä sipulin kanssa.
 Suikaleet olivan aika kookkaita, ja hyvin paljon lihan tuntusia, joten pilkoin niitä pienemmiksi ennen pannulle laittoa. Maistelin vähän ennen paistoa ja paiston jälkeen. Ei paljon maistunut miltään. Joten olisi pitänyt laittaa lisää mausteita.

Hauduttelin sitten tuoreiden ja pakastettujen kasvisten kanssa. Nesteeksi kehotettiin laittamaan olutta tai kasvislientä, jota sitten laitoinkin. Ehkä olisi pitänyt tehdä käristys ohjeen mukaan, laittaa paljon mausteita mukaan ja nauttia perunamuusin kanssa. Koska nyt jäivät suikaleet hyvin mauttomiksi.
Söin kuitenkin ja siitä riitti vielä pakkaseenkin.
Tuli mieleen että voisi laittaa merimiespihvin tyyliin myös näistä ruokaa ja mausteita lisää. Eihän lihakaan maistu itsessään ilman mausteita miltään.
Tämä nyt oli ensimmäinen kokeilu, ehkä maistelen jotain muuta seuraavan kerran. En ole ennen maistellut muistaakseni mitään lihankorvikkeita.


Kivikkoa ja ruusu oli rannalla kun kävelin yhtenä päivänä.
Tuo ruusu se voi olla hävitettävä kurtturuusu.
 Ensi viikko se sitten meneekin työjuttuja miettiessä ja 😁 uraa suunnitellessa, tai sen semmoista.


perjantai 13. syyskuuta 2019

Syys alkanut todenteolla

Näin se on taas viikko hurahtanut itekseen. Sain yhden kirjan luettua tällä viikolla (Kaksi rantaa) ja kirjoitin siitä tuonne Mitä luen-sivulle.  Oli hyvä ja mielenkiintoinen kirja.

Upeita auringonlasku kuvia olisi saanut tällä viikolla kuvattua. Vain yhtenä iltana pääsin näkemään jonkinlaisia näkymiä. 



 Pettymys ja lamaannus sekä jonkin tuntuinen ahdistus on vallannut tällä viikolla. Ei oikein huvita mikään, olen koettanut kävellä luonnossa kuitenkin, auttaa sekin. Neulominenkin aiheuttaa päänsärkyä, vaikka kuinka koettaa jumpata niskoja.
Mun piti aloittaa jonkinlainen työpaikka, mutta taitaa mennä penkin alle sekin asia.
Sensijaan alkaa Urasuunnittelukurssi viikoksi.

Sain yhdet villasukat neulottua. Ihan itelle nämä nyt tein. Mulla ei ole pitkään aikaan ollut mustia sukkia. 
(Nyt olen mustasukkainen :D)
 Lankoja hain eilen kaupasta lisää, joten alan taas neuloa uutta

Eipä tarvitse katsellakaan kukkasipuleita, voi täysin katsella muualle jos sattuu niitä kaupassa näkemään. Säästyy vähän rahaa.

Sisäkukille annoin vähän aurinkokylpyjä yhtenä päivänä.
Ai kaktukset jäävät tuonne piiloon
ja parvekekukat alkavat rapistua


Eilen etsin kaupasta uutta syömistä. Piti ihan kysyä työntekijältä, että missä on nämä, kun en ollut koskaan huomannut. Mutta toki ne on kaikki omassa hyllyssään ja hyvin merkattuna kyllä.

Tuota beanit härkäpapusuikaletta ajattelin kokeilla. Teen tänään vokkia, voi olla että laitan puolet pakkaseen varmuuden vuoksi, jos ei maistu. Tai ei sovi vatsalle tms. En ole maistellut näitä lihankorvikkeita.
Olen vähän ennakkoluuloinen, eikä ole juuri ruokahaluakaan erityisemmin. Mutta on vaan koetettava tehdä ruokaa ja syödä.  
Mulla ei tule ns hävikkiruokaa yhtään tai hyvin vähän. Syön kaiken mitä ostan tai ostan sitä mitä syön.

No niin. Tästä tuli nyt vähän masentunut postaus. Mutta jospa se tästä vielä iloksi muuttuu.
 Hauskaa viikonloppua teille!

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Lukutaitoa ja kukkasia

On taas viikko mennyt, enkä ole saanut aikaiseksi kirjoitettua tänne mitään.  On kaikenlaista ollut projektia, mutta ei vielä ihan varmaa ole.


Ajattelin kuitenkin muistutella tänään, että nyt on Lukutaitopäivä. Ooh klo 19-20 pitäisi lukea ja minä tätä juuri kirjoitan. Mutta luen kyllä tänäänkin vähintään sen tunnin, kuten monena muunakin päivänä.
Nyt on menossa mielenkiintoinen kirja; Kaksi rantaa, jonka on kirjoittanut Eeva Vuorenpää. Kirjasta sain vinkin Sesseltä,kiitos siitä.
Se kertoo 1920-luvun elämästä. Silloin muuttivat monet Amerikkaan ja niinpä nuori maalaistyttö Hanna sai enoltaan lipun tähän matkaan. Olen noin puolivälissä kirjaa ja mielenkiinnolla jatkan sitä.

Tänään oli hieno ilma ja kävin pyöräilemässä Hiedanrannassa ja tutustuin Kelluvaan puutarhaan ja Hiedanrannan kartanoon.

 Kelluvasta puutarhasta joskus luin jostain ja ajattelin katsastaa jos löydän sen, ja löysin
Ainakin kasteluvesi on lähellä.
Nämä kasvien kasvatuslaatikot ovat yksityisiä pikku puutarhoja, joista ei ole lupa poimia muiden. Nyt alkaa olla satokausi lopussa. Jotain kukkia siellä vielä kasvoi.
Oikein ihastuttava idea laittaa laiturille tällaisia kasvamaan.

Lielahden kartano on lähellä.

Kumpi lie virallinen nimi, Hiedanrannan kartano vai Lielahden kartano. Mutta jotenkin niin hieno paikka on tämäkin. Kahvila ei ollut auki, vaikka hyvin moni kävi sen ovea kokeilemassa silloin kun istuksin sen pihalla.
Von Nottbeckin suku on omistanut tämän 1800-luvun lopulla
Tämänkin historiaan täytyy perehtyä tarkemmin vielä.

Ennen vanhaan on osattu rakentaa hienoja asioita taloonkin, kukapa nykyisin tekisi tällaisia torneja ja koristeita.


"Kuuhulluna" yritän aina kuvata sitä, kun vaan se pilkahtaa pilvien takaa. Vasta se oli puolikas, mutta kasvaa siitä joka päivä.

Hienoja syyskuun päiviä kaikille täällä piipahtaville!

lauantai 31. elokuuta 2019

Tänään on Suomen luonnon päivä

Näyttää tulevan kaunis päivä, joten kaikki mahdollisuuksien mukaan ulos ja luontoon. Vaikka mulla ei ola (vielä) mustikkapiirakaa tai Sibeliusboksia, ei tiedä vaikka kokoan sellaisenkin.
Viime launtain retkeltä sen varmaan olisi voinutkin koota, vaan eipä tiennyt mitään Sibeliusboksista. Käytiin pojan kanssa kävelyllä Pyynikin näköalapaikalla. Tämä on mitä hienointa kaupunkiluontoa.

Tästä näkötornin takaa lähtee hyviä hiekoitettuja kävelyteitä ja luontopolkuja metsän keskelle.


Tuossa on se kuuluisa munkkikahvila ja näkötorniin pääsee aikuiset maksamalla 2 e ja lapset 1 euroa.
Ei nyt käyty munkeilla tälläkertaa, koska oli tarkoitus vaan kävellä :)
vähänpä on huono kuva, sori.
Tuosta nro 1 kohdalta lähtee hyvät lenkkipolut, joita pitkin voi myös pyöräilla ja talvella hiihtää.

Nyt luontoa kuvasin, enkä lenkkipolkua :)))










Pihlajasta oli kaikki lehdet pudonneet







 Kiertelimme myös noita pieniä polkuja, joita oli siellä myös.
Kunnes tuli opasteita näköalapaikalle

Ei oikein tiennyt mitä odottaa, kun en ollut ennen käynyt tuolla






Hienoja näkymiä Pyhäjärvelle päin. 
Jyrkänteen alla on asuinalue, miten upeat liikuntapaikat heillä onkaan lähellä.


Joku on käynyt siellä ennenkin




Siellä oli penkki, jossa pysyi levähtämään ja vaikka syömään eväitä. Ei nyt tullut kuvaan :)

 Löytyi uudet portaat rantaan päin


Sitten pääsikin Pyhäjärven rantapolkua pitkin kulkemaan asutuksen lähelle

Polkuja on sitten Eteläpuistoon asti rantojakin seuraillen
Tosiaan huonompijalkaisetkin pääsevät kulkemaan hiekoitettuja kävelyteitä pitkin. Noille kallioille kiipeily vaatii vähän ketteryyttä.
Tämähän on Luonnonsuojelualuetta, joten pitää pysytellä polulla.
"Pyynikin luonnonsuojelualue on Tampereen toiseksi suurin eli 49,62 hehtaaria. Se perustettiin 6.5.1993. Pyynikin harju sijaitsee Tampereen keskustan länsiosissa."

Lisätietoa voi lueskella Täältä
Me emme kiertäneet koko aluetta, 
joten matkaa tuli tehtyä vain noin 5 km. Jäi loput toiseen kertaan.

Orava tuli vastaa Pyynikin kirkkopuistossa

Alkaakin olla Elokuu lopussa, saa nähä missä käyn tänään. Löytyykö kuvattavaa tämän päivän tapahtumista. 
Hei vaan, kaunista Luonnon päivää!

maanantai 26. elokuuta 2019

Muutama museo Helsingissä

On jo toista viikkoa Helsingin reissusta ja olen kyllä jo siitä kävelymäärästä toipunutkin. Mutta laitan nyt tähän kuitenkin muutaman kuvakollaasin siitä reissusta ja sitten tallettelen kaiken muistiin(-korttieni) lokeroihin.

Kuljimme ohi Rauhanpatsaan Kaivopuistosta tullessa.

Suomenlinnassa käytiin vielä Sotamuseossa ja Tullimuseossa, mutta ne jäävät nyt tänne laittamatta toistaiseksi.

 Arkkitehtuurimuseossa käytiin.
Tämä paikka enemmän voi olla rakennus- ja arkkitehtuuriharrastajien mieleen.

Monilta vuosikymmeniltä oli kerrottu merkittävimmistä rakennuksista. Heti bongasin siitä Joensuun kaupungintalon, Eliel Saarisen suunnitteleman 1910-luvulta. 
Sekä Kalevankankaan hautausmaan isommankappelin.


Suur-Merimaan kartanon esittely oli siellä myös

Tämä oli mielenkiintoinen ja vielä tämän näyttelyn tekijät olivat Milavidan työryhmää.

Design-museossa oli todella paljon nähtävää, melkein ylitsevuotavasti, ainakin Suomenlinnan museoiden koluamisen jälkeen. 





Aamu Songin ja Johan Olinin monivuotisen työn esittely.



Niin paljon katsomista näiden kaikkien esineiden tekijöiden työskentelystä ja tuotteiden valmistuksesta. 
Täällä menisi päivä kokonaan.

 Eri kerroksessa  laaja näyttely suomalaisesta muotoilusta.

Täällä oli kaikenlaista Nokiasta Ponssen metsätraktoriin sekä taiteilijoiden kuuluisia töitä.

Tähtitorninmäellä käytiin Helsingin Observatoriossa


Vanha historiallinen tähtitieteen tutkimuspaikka, jossa oli paljon esineitä ja muuta tietoa tähtitieteestä.

Tässä kulkiessamme Mannerheim museoon niin törmäsimme Red Bull Mäkiauto GB kilpailuihin, joista tietenkään ei ollut mitään tietoa. Eilen ne tulivat Tv;stä. Oli kiva katsella :)))

Mannerheimin kotimuseoon ehdimme hyvin englanninkieliseen esittelyyn. Sinne ei itsekseen päässyt kävelemään ja valokuvaaminen oli kielletty.
Oli mielenkiintoinen historiallinen paikka.

Vielä käytiin Helsingin Kaupunginmuseossa Aleksanterinkadulla, jonne on vapaa pääsy. 
Sielläkin kannattaa käydä jos on joskus Senaatintorilla käymässä. On lapsille omat leikkipaikat, jossa jäi multa käymättä. Paljon siellä oli vilinää.


Tämä valaistu Arboria Architects of Air rakennelma oli Kansalaistorilla Oodin edessä.

Sisälle oli Niin mahtavat jonot, ettei jaksanut jonottaa. 

Olisi varman ollut hienoa käydä sisälläkin.
Täytyy nyt palata arkeen ja lopettaa tämä Helsingin reissun muistelu. Toki museoissa käyn edelleen, onhan Museokortti pitkälle ensi vuoteen vielä voimassa. Eli Museokortin hankinta oli kyllä erittäin kannattava hankinta. En näin paljoa ole koskaan kokenut,  monenlaisia elämyksiä erilaisten taiteiden näkemisessä. On ollut oikein Museoiden Kesä! Siinä sivussa kaikenlaista muutakin :)))