Syyskuu meni

 Aika lopulle meni tämä syyskuun viimeinen postaus, vaikka piti tehdä postauksia kesän asioista, mutta ei vaan saanut aikaiseksi.

Lauantaina kävelin vähän eri paikassa ja ihanaa kun näin lammessa 6 joutsenta. Poikasia 4 ja valkoisia 2, aikaisemmin näin keväällä tässä kaksi, olisikohan ne saaneet näin monta poikasta. 

Elokuun loppupuolella mulle sattui vahinko, että kaaduin tiessä olleeseen kuoppaan ja tuli varmaan kylkiluuhun murtuma ja silmälasiin naarmu ja ja leukaan mustelmaa. Kylkeen sattui ainakin 3 viikkoa, alussa syväänhengitys oli vaikeaa. On pitänyt alkaa katsella koko ajan maahan kävellessä.

Vielä kukkivia ruusuja syyskuussa

Syyskuun alussa kävin Joensuussa ja tapasin siellä entisiä koulukavereita ja vein vanhempien haudalle kukkia. Onneksi ei tarvinnut perua tätä käyntiä sen kaatumisen vuoksi.

Minulla on ollut jo yli vuoden vatsakipuja ja lopulta nyt kohta 2 kk sitten aloin kokeilla aivan viljatonta ruokavaliota, koska jotain pitää kokeilla, jos siitä olisi apua. On ihan hirmuinen kynnys soitella terveyskeskukseen, jos vaan voi pärjätä ilman. Voin sanoa että on se kipu helpottanut, mutta tuntuu joskus, Eikä vatsantoiminnassa ole tullut "huononnusta". 

Auringonlaskuja syyskuun viimeisellä viikolla

 Ihan hirveästi välillä vieläkin tekee mieli ruisleipää tai juustosämpylää, mutta  olen päässyt kaupassa helpommalla kun ei tarvitse tutkia leipähyllyjä ollenkaan. Syödä pitää enemmän muuta ruokaa, kun ei leipää puputa välillä, niinkuin kasviksia ja riisiä, lihan kalan ja kanan lisäksi. Paino on laskenut 4 kiloa.

Ruskaa ei täällä ole vielä paljoa, keltalehtinen puu on tuohituomi, yksi vaahtera on tässä todella punainen ja tietysti villiviinit

 

Pyörällä olen ajellut pieniä matkoja kaupassa käydessä ja kävellyt joka päivä 2-3 krt. 

Portaissa olen kulkenut jos ei ole kantamuksia tuotavana, jo senkin takia, kun tässä talossa on Hissi rikki vähän väliä, niin harjoittelen portaissa kulkemista. Viimeviikolla se oli 3 päivää korjauksessa, pakko sitä on kulkea portaita silloinkin. Kyllähän se alkuun koski enemmän jalkoihin, mutta ei enää.

Lopulta sain selville tämän puun  nimen, Saarnivaahtera

Rahanmenoa on ollut nyt paljon tässä kuussa. Kun silmälasit uusin, koska oli ne jo 3 vuotta olleet ja kaatumisessa niihin tuli naarmuja. En ole vielä saanut uusia laseja.  

Mennyt on myös rahaa hammaslääkäriin, elokuussa kävin hammaslääkärillä ja nyt sitten hammashoitajalla tänään, poisti hammaskiveä. Näytti yksityisellä klinikalla olevan paljon kävijöitä, kun ei kunnalliselle pääse helposti.

Lehtikaktukset olen ottanut pois parvekkeelta, kun alkaa olla jo kylmiä öitä. Tämä punaisia nuppuja tehnyt kaktus ei ole mulla ennen kukkinut, kesän on olleet kaikki parvekkeella ennenkin. Saa nähä aukeaako nuput nytkään. Valoisessa marraskuun kaktuksessa on myös paljon nuppuja.
 

Hakenut olen muutamaa asuntoa keskustasta, kun tässä lähitiellä on hirveät ruuhkat autoja, kun rakennetaan ratikan tulevia raiteiden paikkoja. Inhoan oranssikeltaisia aitoja, joilla on aidattu alueet, kavennettu niin kävely/pyörätiet kuin autotietkin. Onneksi ei ole autoa itellä. Mutta kyllä ainainen myllistys masentaa, jokapaikka on sekaisin ja aitoja ja kuoppia täynnä.
 

Poikani kävi tässä pyörähtämässä ja toi näitä. En ole koskaan nähnyt tai maistanut tällaisia. noin mansikan kokoisia vihreita marjoja, maistuvat ihan kiiviltä.

Niin tämä syyskuu meni, parveketta olen siivonnut ja multapurkkeja tyhjennellyt. Myös on tullut luettua kirjoja, nytkin on kaksi yhtäaikaa luettavana. Aloittelin taas askartelua ja silppujen tuhoamista. Jos en saa silppuja liimattua niin heitän ne roskikseen.  Käytetyistä kirjekuorista kaavailen tehdä liimakirjaa. 

Hyvää lokakuun vaihdetta kaikille kävijöille, tulisikohan käytyä lopulta elokuvissa ja Helsingissä Ateneumissa lokakuussa 😃😍 

Syksy tuli

 ..ja välillä tuulee ja varsinkin sataa, mutta välillä on aurinkoakin.

Kyllä taas on tullut viikossa muutoksia. Tulikettu päivitti itsensä ja nyt kysyy koko ajan käännetäänkö englanniksi tai suomeksi...mitäh... ja punaiset viivat on tekstin alla...En tiedä kuinka tämä taas alkaa sujua, blogin pitäminen nimittäin.

Ajattelin palata elokuuhun vielä ja laittaa kuvia, kun käytiin Visavuoressa bussiretkellä elokuun lopussa. Silloinkin oli lähtiessä sateinen päivä, mutta onneksi sade taukosi siellä.

Ensin oli  Kari Suomalaisen Valtapeliä näyttely, hänen elämästään ja piirroksistaan

En ollut paljonkaan niihin aikaisemmin tutustunut, mutta kyllä on ollut näissä pilapiirroksissa paljon ihan nykyaikaankin sopivia asioita. Hallitus on säästänyt menoista, aivan kuten nytkin...Näihin piirroksiin sai siellä tutustua ja lueskella. Niitä oli paljon siellä.

 

Siellä  oli myös Hannu Palosuon taidenäyttely ja hän piti pitkän esitelmän taiteestaan siinä juuri kun mentiin, hän on jättänyt tauluissaan usein taustaa osittain "maalaamatta", esim varjojen kohdalta. Enpä ole tällaista aikaisemmin nähnytkään.
 

Sitten mentiin katselemaan Emil Wikströmin Ateljéta ja Kotimuseoa

 

Olipa onni kun saimme myös opastuksen tänne, paljon uutta tietoa. Ateljé oli korkea ja valoisa tila, koska sinne piti mahtua tekemään suuria patsaita ja valoa piti olla mahdollisimman paljon, siihen aikaan ei ole ollut paljonkaan sähkövaloja saatavissa vielä 1900-luvun alussa.

Hänen tekemiä julkisia veistoksia on esim Näsinpuiston suihkulähteen ympärillä ja tunnetuimmat Helsingin rautatieaseman edustalla olevat Lyhdynkantajat.

 Sitten menimme Kotimuseoon. Minähän hullaannuin heti hänen itse tekemiinsä uuneihin ja takkoihin. Aivan kuten tuolla ateljéssakin, ne olivat massiivisia ja upeita. Koti olikin tehty karjalaistyyliseksi ja aivan mahtavalle paikalle kallion päälle ja kupeeseen.

  Ulkopuolella olleita veistoksia oli ainakin nämä 4

Veistos jossa kotka vie kalan on tosiaan sellainen, että sitä voi katsoa monelta puolen, kuvasin sitä paikanpäällä jokapuolelta. Puutarhaakin oli siinä ympärillä, mutta eipä siihen voinut enemmän tutustua, kun sää oli sateinen.

Pakko sanoa vielä, että olisi pitänyt tutustua tähänkin paikkaan netissä ennen sinne menoa, niin olisi saanut reissusta enemmän irti, kun en ollut ennen käynyt siellä. Täysin ummikkona menin sinne, vaikka tietysti olen nähnyt näitä patsaita monessa paikassa. 

Hei vaan taas ja hyvää syyskuun jatkoa! 

Kävin entisessä kotikaupungissa

 Elokuu tuli lopeteltua pienellä yhteisellä reissulla Visavuoreen, niin syyskuun aloitin myös itekseni parin yön reissulla. Tämä olikin tämän vuoden ainoa (luultavasti) junamatka Joensuuhun. Aina olen ajatellut käydä siellä keväällä ja toisen kerran syksyllä, nyt vanhemmiten näkyy jäävän yhteen kertaan. 

 

Nyt sattui reissupäiviksi varmaan kesän parhaat päivät, ei ollut tolkutonta kuumuutta eikä vesisadetta. 

Ja mikä parasta, tapasin yllättäen Joensuun torilla tuttavia, joita en ole nähnyt vuosikausiin ja myös lapsuudenystäviä tapasin myös. 

 

Ruusuja Joensuun Vapaudenpuistossa

 Joensuu otti vastaan samalla tavalla, mihin on ollut pakko tottua Tampereella, hehheh

Onhan se pakko uusia joskus siltoja, mutta hyvä kun tuosta pääsi läpi vielä kävelemällä.

Koska siinä on kaksi siltaa, niin toinen oli kunnossa ja onhan se aina pakko kuvat tämä näkymä Pielisjoelle. Mutta onpa vesi hyvin alhaalla!

Mennessä kävin vaan etsimässä ruokapaikkaa, mutta koska en tiennyt saako lounasta enää noin klo 15, en mennyt syömään vaan ostin vaan salaattibuffetista jotain ja muuta evästä illaksi ja aamuksi. Lounastarjoilut monessa paikassa päättyy klo 14. Eikä kovin paljon jaksa etsiäkään kun väsyttää.

 

Samat keskustan paikat pitää vaan kuvata, että varmasti ovat vielä entisellään :)

 

Tälläkertaa kuljin vähän eri katuja, joten kuvasin eri suunnasta tämän entisen Tyttölyseon, Tipulan ja ex kirjastotalon. Tiilisessä rakennuksessa on ravintola Kreeta, tässä olin keskiviikkona menossa kaupungille.

Keskiviikkona käytiin syömässä pojan kanssa lounasta Torerossa, oli ihan hyvät ruuat, sitten läksin torin kautta bussille ja yllättäen tapasin entisen työkaverin ja paikalle sattui myös lapsuudesta asti tuttu toinen työkaveri, jota en ole nähnyt n.15 vuoteen. Vau mikä sattuma. Vaikka oli vain muutama minuutti bussin lähtöön, oli kiva nähdä. 

Bussilla menin entiseen kotikylään tapaamaan tuttuja :)) oli mukava reissu.

Kuvasin myös tämän entisen tanssipaikan, jossa varmaan ensimmäiset pyörähdykset tuli tanssittua joskus 1970-luvulla, vielä se on toiminnassa.

Bussit kulkivat sopivasti ja sain vietyä vanhempien haudalle Callunat.
 

Tulipa käveltyä pitempi reitti keskustaan, kun oli tuo siltaremontti. Torstaina olikin jo pilvinen sää, mutta kaikeksi onneksi ei satanyt yhtään vettä. Näin kun joessa meni tukkinippuja etelään päin. Vähän huonostipa nuo näkyy tässä.

 

Syötiin Ortodoksisen kulttuurikeskuksen yhteydessä olevassa Usva-ravintolassa ja kävin tutustumassa siinä ortodoksiseen näyttelyyn.

 

 Siinä jäi sitten aikaa reilusti, joten kävelin siinä keskustassa ja kävin tällähetkellä ainoassa avoinna olevassa taidenäyttelyssä Ahjossa

 

tamperelaisia taiteilijoita? 

Kävelykatua ja tämän kesän viirit ja kukat

Poistullessa olikin junassa taas enemmän porukkaa Joensuusta poistulossa. Onhan se pieni Paikallisjuna aina hankalampi matkustaa. Jostain tuli myös silmiin jotain kirvelyä ja punoitusta, ostin silmätippoja, saa nyt nähdä pitääkö niitä mennä näyttämään jonnekin.

Moi moi ja hyvää syyskuun jatkoa!