Viikon 44 kuvat

 Kyllästytän taas tämän viikon kuvilla, jos satut täällä käymään. 

Kellojen siirto viime sunnuntaina tuntui kyllä ihan hyvältä, vaikka illat pimenee nyt jo hyvin aikaisin. Vastaavasti aamu valkenisi aiemmin, jos valkenisi eli jos olisi aurinkoa näkyvillä.

Mutta viikko toi ensimmäiset lumisateet tännekin ja liukkaudet myös.

Harmautta oli ilmassa, kokeilin ensin kävellä talvikengillä, 

mutta meinasin jossain auratussa kohdassa liukastua, niin piti kaivaa nastakengät jalkaan, niin alkoi askel taas pitää paremmin, vaikka jäykempäähän se kävely on.

Harmautta

Sorsat lepäilivät lumella, mutta on vaikeampi niiden kaivaa syötävää

Nyt vasta värittyneet tuon puun lehdet

 

Marraskuun 1.päivän iltana marssin keskustaan ja kävin ostamassa lisää lankoja ja katselin kaupungin valoja

Sohjoa ja valoja

Katselin myös Tanssivat vedet näytöksen

Kyllähän se Cha cha chaa oli vähän vipinää kinttuun tuova kappale, jonka mukaan niinkuin vesi suihkusi. Kädet kyllä jäätyi kun piti kännykkää n10 minuuttia minkä näytös kesti...

Ostin myös uuden Marraskuun kaktuksen, jonka tungin reppuun kaupassa, ei onneksi tainnut suuttua.

Aika pieni on, mutta jos sen saisi pidettyä hengissä ja kasvatettua

 Muuten viikko jatkui värittömänä tai harmaana

 

Kävelin vaan, mutta ei oikein huvita nastakengillä kävellä reippaasti, ei ainakaan askelia kertynyt helposti. Kävin kuntosalilla ja kävin myös lounaalla syömässä kun ei vaan huvita aina omia pöperöitä syödä. Ite tulee tehtyä vain kasviskeittoja, vokkia pannulla ja sensellaista ja leipää. Ravintoloidenkin ruokia pitäisi seurata useammin,kun sielläkin näyttää vaan kasvispöperöitä olevan enemmän tarjolla.

Meni pari päivää etten kuvannut mitään, neuloin vaan kaikki valoisat ajat, kirjaa luin, mutta se ei nyt niin houkutteleva ole, vaikka pakotan itseni sen lukemaan. Pimeää on vaikka öisin lumi kyllä valaisi enemmän sisälläkin, muutamana yönä valvoinkin tai heräsin klo 5 taas.

Tänään jo kävely sujui vaikka millä kengillä, kun oli lumet hävinneet, niitä oli vain aurattuina kasoissa.

Sorsilla on taas lumeton maa

Tässäpä tämä eka marraskuun viikko meni. Huomenna taas on tarkoitus käydä kuntosalilla ja käydä vaikka useamman kerran viikossa jos vaan huvittaa.

Näyttäisi olevan pienet kukkanuppujen alut tässä mun soihtuköynnöksessä. Ei se ole  kukkinut senjälkeen kun ekana vuonna kun toin sen kotiin. Ei ole tykännyt mun luona olla, tiputtaa lehtiä ja monesti olen katsellut että laitanko roskiin, juurruttanut olen monesti uusia versoja mutta hyvin huonoa on juurtuminenkin. Aamuauringon ansioita on jos kukkii nyt.

Saa nähdä jaksaako kukkia, vai kuivuvatko nupun alut pois.

Moi taas!

PS

Piti sanoa myös Pyhäinpäivästä jotain. Oli sateista, enkä nyt lähtenyt viemään kynttilää hautausmaalle, niinkuin monesti olen tehnyt. Ensinnäkin unohdin ostaa sen perjantaina ja eihän minun mieheni ole täällä hautausmaalla.

 Vien sitten jonakin toisena iltana, vaikka isänpäivänä tai jouluna. 

Muuten kyllä mietin taas 7 v sitten kuollutta miestä ja  tänä keväänä kuollutta ystävää ja pari kesää sitten kuollutta kasvinkumppania. Aina on vähän sellainen fiilis, että olisi pitänyt enemmän olla yhteydessä, käydä siellä. Mutta pari kesää sitten oli korona, tuskin olisin edes päässyt sinne sairaalaan. Viime keväänä minulla oli sellainen olo että pitäisi lähteä (Pohjois-Karjalaan) katsomaan L;aa, mutta laitoin kuitenkin kortin, ei koskaan tiedä milloin ehtii nähdä vai eikö ehdi. 

Mutta tosiaan ei paljon kiinnosta levitellä luurankoja tai hautakiviä Halloweeninä, koska niin monesti on joutunut luopumaan läheisistä.