Viikon 44 kuvat

 Kyllästytän taas tämän viikon kuvilla, jos satut täällä käymään. 

Kellojen siirto viime sunnuntaina tuntui kyllä ihan hyvältä, vaikka illat pimenee nyt jo hyvin aikaisin. Vastaavasti aamu valkenisi aiemmin, jos valkenisi eli jos olisi aurinkoa näkyvillä.

Mutta viikko toi ensimmäiset lumisateet tännekin ja liukkaudet myös.

Harmautta oli ilmassa, kokeilin ensin kävellä talvikengillä, 

mutta meinasin jossain auratussa kohdassa liukastua, niin piti kaivaa nastakengät jalkaan, niin alkoi askel taas pitää paremmin, vaikka jäykempäähän se kävely on.

Harmautta

Sorsat lepäilivät lumella, mutta on vaikeampi niiden kaivaa syötävää

Nyt vasta värittyneet tuon puun lehdet

 

Marraskuun 1.päivän iltana marssin keskustaan ja kävin ostamassa lisää lankoja ja katselin kaupungin valoja

Sohjoa ja valoja

Katselin myös Tanssivat vedet näytöksen

Kyllähän se Cha cha chaa oli vähän vipinää kinttuun tuova kappale, jonka mukaan niinkuin vesi suihkusi. Kädet kyllä jäätyi kun piti kännykkää n10 minuuttia minkä näytös kesti...

Ostin myös uuden Marraskuun kaktuksen, jonka tungin reppuun kaupassa, ei onneksi tainnut suuttua.

Aika pieni on, mutta jos sen saisi pidettyä hengissä ja kasvatettua

 Muuten viikko jatkui värittömänä tai harmaana

 

Kävelin vaan, mutta ei oikein huvita nastakengillä kävellä reippaasti, ei ainakaan askelia kertynyt helposti. Kävin kuntosalilla ja kävin myös lounaalla syömässä kun ei vaan huvita aina omia pöperöitä syödä. Ite tulee tehtyä vain kasviskeittoja, vokkia pannulla ja sensellaista ja leipää. Ravintoloidenkin ruokia pitäisi seurata useammin,kun sielläkin näyttää vaan kasvispöperöitä olevan enemmän tarjolla.

Meni pari päivää etten kuvannut mitään, neuloin vaan kaikki valoisat ajat, kirjaa luin, mutta se ei nyt niin houkutteleva ole, vaikka pakotan itseni sen lukemaan. Pimeää on vaikka öisin lumi kyllä valaisi enemmän sisälläkin, muutamana yönä valvoinkin tai heräsin klo 5 taas.

Tänään jo kävely sujui vaikka millä kengillä, kun oli lumet hävinneet, niitä oli vain aurattuina kasoissa.

Sorsilla on taas lumeton maa

Tässäpä tämä eka marraskuun viikko meni. Huomenna taas on tarkoitus käydä kuntosalilla ja käydä vaikka useamman kerran viikossa jos vaan huvittaa.

Näyttäisi olevan pienet kukkanuppujen alut tässä mun soihtuköynnöksessä. Ei se ole  kukkinut senjälkeen kun ekana vuonna kun toin sen kotiin. Ei ole tykännyt mun luona olla, tiputtaa lehtiä ja monesti olen katsellut että laitanko roskiin, juurruttanut olen monesti uusia versoja mutta hyvin huonoa on juurtuminenkin. Aamuauringon ansioita on jos kukkii nyt.

Saa nähdä jaksaako kukkia, vai kuivuvatko nupun alut pois.

Moi taas!

PS

Piti sanoa myös Pyhäinpäivästä jotain. Oli sateista, enkä nyt lähtenyt viemään kynttilää hautausmaalle, niinkuin monesti olen tehnyt. Ensinnäkin unohdin ostaa sen perjantaina ja eihän minun mieheni ole täällä hautausmaalla.

 Vien sitten jonakin toisena iltana, vaikka isänpäivänä tai jouluna. 

Muuten kyllä mietin taas 7 v sitten kuollutta miestä ja  tänä keväänä kuollutta ystävää ja pari kesää sitten kuollutta kasvinkumppania. Aina on vähän sellainen fiilis, että olisi pitänyt enemmän olla yhteydessä, käydä siellä. Mutta pari kesää sitten oli korona, tuskin olisin edes päässyt sinne sairaalaan. Viime keväänä minulla oli sellainen olo että pitäisi lähteä (Pohjois-Karjalaan) katsomaan L;aa, mutta laitoin kuitenkin kortin, ei koskaan tiedä milloin ehtii nähdä vai eikö ehdi. 

Mutta tosiaan ei paljon kiinnosta levitellä luurankoja tai hautakiviä Halloweeninä, koska niin monesti on joutunut luopumaan läheisistä.

Marraskuun päiviä

 Marraskuun ensimmäinen "merkkipaalu" eli Pyhäinpäivä oli eilen. Sitten tulee vielä monia "päiviä" tässä marraskuussa. Ainakin Nenäpäivä, Isänpäivä, miestenpäivä, lastenpäivä ja lopuksi 1.Adventti. Onpahan aiheita sitten juhliin ja tv-ohjelmiin ja mainostamiseen. Vieläpä unohdin BlackFridayn ja varmaan monta muutakin päivää. Mulla ei ole montakaan noista erityisemmin aietta viettää sen kummemmin.

Eilen kävin kuitenkin Kalevankankaan hautausmaalla viemässä pari kynttilää, koska en pääse kauemmaksikaan oikeille paikoille viemään niitä. Vein jo paristolla toimivat kynttilät vanhempien haudalle kun kävin viime kuussa. Kyllä ne siellä palaa kai koko talven.

Oli hieno ja aurinkoinen päivä eilen

Kalevankankaan hautausmaan muistelupaikka

Vein myös Karjalaan jääneiden muistomerkille kynttilän, koska edesmenneelle vanhusystävälle lupasin viedä.  Hänellä oli jääneet vanhemmat sinne Karjalaan...

Tässä alkoi sataa tihkuttaa, joka näytti kuin sadeverholta, mutta ei tietysti kuvassa näy. Ei se pitkään satanut. En  ihan pimeälle jaksanut jättää käyntiä vaikka olisi nähnyt kynttilät paremmin. 

Tämänvuotiset kynttilät olivat aika huonoja syttymään ja palamaan, monia sammuneita sytyttelin uudelleen, kun oli täysi kynttilä jo sammunut.

Tutut hevosvalot Konsulinsaareessa tänäkin vuonna

Kerran kävin pimeällä katsomassa kaupungin valoja, sekä "Tanssivia vesiä". Saa nähä lähdenkö tänään uudelleen, koska esitys loppuu tänä iltana.

Tässä saattaa olla niitä viimeisiä "värillisiä" ruskakuvia tältä syksyltä. Muuten on jo aika harmaata tuolla kaupungillakin. Varsinkin jos joskus vievät sähköpotkulaudat pois, Niitä väripilkkuja on kaduilla kyllä siellä ja täällä. Usein niitä tekis potkaista kauemmaksi, mutta olen välttynyt "törmäämästä", koska jos varvas menee poikki, tuskin sitä kukaan korvaa...vitsivitsi

Vähän taitaa nytkin sininen taivas siintää tuolla jossain, mutta viime vuonna tähän aikaa oli tällaista näkymää. Ja muutenkin on aurinkoisempia kuvia marraskuun alusta tallessa viime vuodelta.

Näin jo vähän valoisammin tunnelmin (nukuin viime yönä varmaan 8 tuntia).

Hyvää jatkoa teille kaikille ja kiitokset kommenteista. Moi moi!

Viikonlopun viettoa

 Vielä muistelua viikonlopusta tähän vaikka aurinkoinen keli kutsuu ulos tänään.

Lauantaina vein kynttilän Kalevankankaan hautausmaan muistelupaikalle.

Ilma oli hyvin surumielisen harmaa silloin.

Läksin kävelemään kun aamuinen sade taukosi ja silloin olikin vielä vähän kynttilöitä. Myöhemmin siinä oli ollut todella paljon enemmän valoa.

Ortodoksinen Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Nikolaoksen kirkko

 Näytti niin värikkäältä tuo puu vielä tuossa nurkalla

Sunnuntaina koetin lievittää hammaslääkäriin menon ahdistustä käymällä Vapriikissa

 Ostia Portti Roomaan näyttelyssä

Ostia on sijainnut n 25 km Roomasta ja ollut  50 000 asukkaan historiallinen merenrantakaupunki n.100-200  jälkeen ajanlaskun alun

 On ollut hyvin tiheästi rakennettuja taloja, noin 100 hehtaarin alalla

Kun liukuovista pääsi sisään, tuntui heti että nyt mentiin jonnekkin vanhaan paikkaan. 

Näyttelyalueen seinät ja lattiat oli verhoiltu ajan mukaisen näköiseksi

 Pienenpieistä paloista tehtyjä mosaikkitöitä

Amor ja Psykhe lapsina. Näistä tiloista oli kertomukset seinällä ja paljon muuta informaatiota.

Luin joskus Vera Valan dekkarin Villa Sibyllan kirous, jossa puhuttiin tästä Mithra kultista.

 Varoitus; seuraavat kuvat voi järkyttää herkempiä

Jotenkin yksipuolinen kuvaus oli tämä nyt.

Ikinä en ole aikaisemmin kuullutkaan Ostiasta mitään, nyt vähän jotain katsoin ja luin seinäopasteteksteistä. 

Paljon enemmän olisi pitänyt perehtyä aiheeseen. Ja on käytävä uudelleen vielä. 

Siellä oli paljon näkö-, tuoksu-, ääni- ja videoefektejä, joita ei tässä voi näyttää.

Tänne näyttelyyn pitää mennä vielä uudelleeen, kiitos Museokortin, jolla voi käydä siellä vaikka kuinka monta kertaa.

Näyttely on avoinna Vapriikissa 10.5. 2020 asti.

Iltapäivällä sunnuntaina oli sitten taas hammaslääkäriin meno. Taas kaksi poskihammasta sain paikattua ja kyllähän se on niin "einiinkivaa" touhua, että ei jaksais, mutta pakko. Ja on tietysti onni kun pääsee kunnalliseen hammashoitoon pitkästä aikaa.

Senjälkeen ei ole paljoa ruoka- tai herkut maistuneet, ei ainakaan karkit.

Ainakin ikenissä kipeitä on vieläkin.

Jospa ne siitä paranee.

Tullessa rauhallinen hetki Hämeenkadulla, kesken on vielä

Mun kännykkä ei jaksa kuvata yhtään selkeästi pimeällä. 

Valot Kauppakadulla.

Tälläista tälläkertaa ja nyt on päästävä ulos raikkaaseen pakkasilmaan ja aurinkoon.

Moi vaan!

Valoja ja pimeyttä

Kävin illan hämärtyessä hautausmaalla muistelupaikalle viemässä kynttilän.

 Paljon niitä oli jo palamassa kun menin

Kävin kuuntelemassa kappelissa keskustelua, sillä aikaa tuli jo pimeä.

Kynttilöitä oli tullut lisää

 Kalevankankaan hautausmaa on vanha ja tunnelmallinen

Mennessä ei vielä ollut pimeä

Poistullessa ei enää ollut nähdä tietä missä kävellä, huomasi kyllä että kostea pimeä tie imee autojenkin valot. Pitäisi olla sähkölamppu ja heijastiliivit päällä. 

Ei näe todellakaan vaikka onkin katuvaloja.

Tulomatkalla ihailin kaupungin valoja 

Vielä tälläviikolla ostamani mehikasvit

Rahapuu ja Viirukirjotähti (luulisin)

Suuret kiitokset kaikille kommentoijille. 

Hyvää Pyhäinpäivän iltaa!

Talviaikaan

Marraskuu toi talven ja liukkaan kelin. Onneksi myös jonkun aurinkoisen päivän.

Lunta yhtenä päivänä kolasin 15 cm pihalta

Johan nuo lumet tulivat kylläkin jo lokakuun puolella

Aloin neulomaan  "kynsikkäitä" nahkahanskan päälle, mutta sitten ajattelin että lapaset ovat kuitenkin lämpimämmät.

Lanka ei riittänyt, mutta meneehän nämäkin.

Reunaan kokeilun tuollaista "hörpylää" kun löysin sen ohjeen eräästä kirjasta

(Falk, Käsineitä kesästä talveen)

muuten neuloin vaan yksinkertaisesti valepalmikolla.

Yksin vietän Pyhäinpäivän kynttilöitä poltellen. Toinen Pyhäinpäivä yksin...

En lähde nyt hautausmaillekaan viemään kynttilöitä.

Rauhallista Pyhäinpäivää!