Pitkästä aikaa muistin katsoa kommenttien roskaposti-sisällön, ja huh siellä olikin paljon kommentteja. Olen pahoillani kun monen teidän kommentit oli sinne jääneet.
Näin Tuomaan päivänä alkaa joulu kolkutella (onneksi ei ovella kuitenkaan) mutta mielessä. Ei se ihme jos emännillä on paniikkia jos joulupöytään on tulossa paljon syöjiä. Täällä ei ole paljoa tulossa, mutta vähän kuitenkin, ehkä. Tämä aika kaataa näköjään petiin terveempiäkin. Toivottavasti suojaa jotenkin pari vuotta sitten sairastetut koronat.Tänä aamuna olikin amaryllis avannut nuppujaan, joita oli 5 tässä ekassa varressa.
Nämä ovat yllätyksiä väriltään, ei voi olla etukäteen varma. Tuohon sivupalkkiin olen koonnut menneiltä vuosilta amarylliksen kuvia. Mutta viime vuotinen on unohtunut. Kuvien ympäristöt aiheuttaa mulla aina nostalgisia muistoja, joka vuonna taitaa ympäristö muuttua nykyisin.
Eilen harjoittelin piirakoiden tekemistä. Ihanpa sujui leipominen kuin vettä vaan, vaikka ympäristö on taas uusi. Yhtä pienet paikat on säilyttää mitään, ja pitää oppia taas uuden säilytyspaikat kaikelle. Nämä kyllä nyt pakastin raakana, se nyt oli vähän säätämistä, mutta jäätyivät kyllä. Niin saa sitten paistaa kun muuten loppuvat. Perinteisesti aattona ennen tein piirakat, ehkä nyt jo ennen sitä. Taas eri uuni...toivon että on parempi paistamaan kuin edellinen uuni
Gluteenittomat pitää sitten tehdä aina eri aikaan, ja niissä on enemmän ongelmia yleensä.
Tuli vaan näitäkin tehdessä mieleen, että Aina on uudet paikat missä tehdä. Enkä ole tottunut mihinkään tai kotiutunut mihinkään asuntoon, sen jälkeen kun tuli se elämän mullistus. Kyllä minä joskus tunnen tulevani kotiin, kun tulen matkalta tms. Joskus sanonkin olevani kotona. Mutta on tämä vähän outoa kuitenkin. Viisi vuotta olen täällä asunut, ok-talon myynnin ja miehen kuoleman jälkeen nimenomaan halusin muuttaa uuteen paikkaan.
Saa jäädä synkistely nyt tähän...
Eilen oli sorsia uimassa vielä järvessä
Kiitos Emilie ja joulun rauhaa sinulle!
VastaaPoistaKyllä kotiutuminen kestää pitkän omakotitalossa asumisen jälkeen, tiedän tunteen.
Hyvää joulua Emilie🎄
VastaaPoistaKauniisti avautuu amaryllis.
Jouluna tulee kaikenlaisia muistoja mieleen, hyviä ja surullisiakin. Eteenpäinhän se on vaan yritettävä katsoa. Minä olen selaillut joulukoristelaatikoita ja moni vanha joulu tulee mieleen eri koristeista. Tässä kohtaa on hyvä tehdä myös vähän inventaariota ja laittaa jokunen koriste kiertoon tai roskiin. Lasten tekemiä vanhoja juttuja ei raaski. Löytyi vanhimman lapsen (31) tekemä tonttu. Poika oli silloin 4vuotta :) Varmaan jossain kerhossa tehty.
VastaaPoistaJos olisin ajoissa tajunnut tuon karjalanpiirakkajutun, niin olisin tehnyt minäkin. Nyt en enää taida viitsiä. Gluteenittomissa voikin olla vähän haastetta. Mistä jauhoista teet? Ihan karkeista gluteenittomista?
Rauhallista joulun aikaa. Minullakin on aatto vapaa.
Erikoisen näköinen amaryllis siis väriltään kaunis .
VastaaPoistaYmmärrän että kotiutuminen kestää toivottavasti nyt olet oikeassa asunnossa mitä voit sanoa kodiksi .
Hyvää joulua sinne ja uusia tuulia ensi vuoteesi .❤️
Roskaposti kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Kesällä sinne meni kymmenittäin viestejä. Nyt onneksi vähemmän, mutta muutamia kuitenkin.
VastaaPoistaElämässäsi on ollut isoja ja merkityksellisiä muutoksia. Sellaiseen sopeutuminen vie paljon aikaa.
Toivotan sinulle oikein Hyvää Joulua!
Hyvää ja tunnelmallista joulua.
VastaaPoistaOikein hyvää Joulua sinulle 💖
VastaaPoista
VastaaPoistaIhanaa Joulunaikaa Sinulle ja Läheisillesi.