Sadepisarat olivat jääneet ojakellukan siemenhahtuviin kiinni. Jännän näköistä. Tänään ei niitä vesipisaroita ei enää näkynyt, oli ihmeen sateeton eilinen päivä ja viime yö (vaihteeksi).
Olen antanut ojakellukan kasvaa kukkapenkissä, koska minusta se on mukavannäköinen kasvi ja kimalaisetkin tykkää siinä käydä mettä hakemassa.
Ympärillä kasvaa sormustinkukkia. Ovat nekin levinneet tosi hyvin, vaikka en ole juurikaan niille mitään tehnyt. Tämä sateinen kesä näyttää vievän ravinteet veden mukana, jotta tarvitsisi lannoittaa enemmän. Loppuivat mun kanankakkarakeet, eikä kompostikaan ole valmistunut levityskuntoon. Ja vielä työt haittaa kaupassakäyntiä. Jospa huomenna pääsisi taas puutarhamyymälään lannoiteostoksille.
Keltamaksaruoho on alkanut kasvaa laattojen välissä. Ei varmaan siinä viihtyisi, jos olisin sen siihen istuttanut vartavasten.
Idänunikkokin oli avannut kukkansa eilisen iltavuoron aikaan. Sitäkin pitäisi ehtiä ihailemaan, koska kukinta on niin lyhytaikaista.
Kummia nuo kasvit;kasvavat itsekseen mitä mahdottomimmissa paikoissa,mutta auta-armias,jos itse yrität siirtää niitä ääriolosuhteisiin,niin todennäköisesti kuukahtavat alta aikayksikön :)
VastaaPoistaNiin on, viime vuonna ilmestyi valkoinen sormustinkukka kasvimaalle. Eikä sen värisiä ollut ennen tässäkään penkissä. Vain punertavia. Mielenkiinnolla odotan minkävärisiä näistä tulee. Nyt ei kasvinmaalla ola näkynyt vielä sen taimia. Nämä on kasvaneet siemenistä jotka otin erään sukulaisen kukista monta vuotta sitten.
PoistaOikeastaan tuo maksaruoho on kaunis juuri tuossa. Keltainen kukinto näyttää hienolta harmaata laattaa vasten. Ja sinnikäskin vielä...
VastaaPoistaKait se itse tietää, kun kerran siihen pikku rakoseen änkeytyy kasvamaan :)
Poista