Näin Suomen luonnon päivänä

 läksin sitten tutustumaan uuteen paikkaan, koska olen kyllä jo ennenkin halunnut käydä sielläpäin. 

 

 Jo siksikin kun mun piti käydä pesemässä mattoja, mutta enpä sitten käynytkään, ei vaan tullut lähdettyä. Nyt kävin Onkiniemessä 

 

Tätä paikkaa kehuttiin Aamulehdessä. ok Onhan se hieno

Siellä on tuollainen polku laguunin ympäri. 

Kun muutin tänne kaupunkiin, menin sellaiselle tämän kaupungin keskustaluonnon esittelykierrokselle. Vähän niinkuin hymyilytti luonnon tarkkailua kaupungissa, minusta kun täällä ei ollut luontoa ollenkaan, sanan perinteisessä merkityksessä. Kierrettiin sitten paikkoja ja esittelijä esitteli mitä kaikenlaista oli missäkin paikassa, kasveja, lintuja, jopa niittykasvejakin johonkin kylvetty, jotta perhoset siellä viihtyisi. No joo, sellaista laitettua"luontoahan" täällä on, siistejä istutettuja paikkoja.  Mutta kyllä kaipaisi ihan oikeaan luontoonkin.

Tänään jos en olisi lähtenyt tuonne, niin tämäkin olisi jäänyt näkemättä. Siinä se perhonen lepatteli kivikossa. Ja siihen jäikin vielä.

 

Amiraali, Vanessa atalanta

Läksin pyörällä tuollaista kivistä tietä, koska ajattelin että siitä olisi päässyt jonnekin, mutta ei..tie päättyi. Piti kääntyä takaisin, otti vähän aivoon. tuollaista terävää kivikkoa pitkin talutin pyörää, kun eihän tuossa uskallaa ajakaan, ettei pyöränkumit puhkea.

Tullessa olikin sileät tiet Santalahden tapahtumapuiston kohdalla rakennettu, löytyi matonpesupaikka ja lapsille leikkipaikat ym siistiä. 

 

Oli myös tällaisia lentelijöitä.

Pois tultua väsytti ja kyllä maistui kahvi ja korvapuustit hyvältä, onneksi otin lähtiessä ne sulamaan.

 Oli tosi lämmin päivä ja aurinkokin paistoi. Kävin vielä myöhemmin kävelyllä ja vein juuri luetun kirjan kirjastoon, koska mulla on sellainen tapa(heti pois mikä on luettu).

Pari kuvaa eiliseltä illalta vielä.

Kirkastui taivanranta pilvien takana

siinäpä passais lekotella katselemassa

Hyvää tätä iltaa ja sunnuntaita!