torstai 11. elokuuta 2022

Laikun kulttuuritalon näyttelyt

 Kävin heinäkuun lopulla katsomassa näyttelyt Laikun kulttuuritalolla Tampereen keskustassa. Silloin jäi tekemättä niistä postaus, joka olisi kyllä pitänyt tehdä jo aikaisemmin, koska nämä näyttelyt päättyvät jo muutaman päivän päästä eli 14.8.22. Tänne pääsee ilman pääsymaksuja ti-su !

Pihalla on skeitti paikka, noita hyppyreita yms

Nykyisin Kulttuuritalo Laikussa on monia erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä, sekä kahvila. Se on vanha kirjastotalo, historiasta voi lukea Täältä  Se on valmistunut v. 1925 alkuun  Emil Aaltosen lahjoitettua miljoona markkaa ja avattu Aleksis Kiven päivänä 10.lokakuuta.  Siitä varmaan johtuu Aleksis Kiven patsas siinä pihalla.

 
Kävin tälläkertaa ensin katsomassa Melissa Sammalvaaran ryijynäyttelyä

Pehmoisia ryijyjä oli isoja ja pienia, paljon erikokoisia



Erimuotoisia ja myös roikkuvia
Hänen töitään on ollut näytteillä eripuolilla Suomea ja myös ulkomailla 
Ihania, värikkäitä pehmeännäköisiä, olisi tehnyt mieli näplätä :))
 
 
Toinen näyttelyn aihe
Kenneth Bamberg: Johan  
olikin sitten vastakohta, kovaa ja raakaa. Näyttelyn tekijää Kenneth Bambergiä haastateltiin Tv;ssä tästä aiheesta, joka käsittelee miesten kokemaa väkivaltaa parisuhteessa. 
Aihe on rankka, salattu ja vaiettu, usein vähätelty esim viranomaisten taholta. 

Näyttelyssä miehet kertovat kokemuksistaan videolla itse. 
 
 Katselin monen miehen kertomuksia videoilta siellä
"Teokseni lähtökohdat  ovat miesten  sanat ja kertomukset. Olen ommellut ne kankaille, jotka olen kiinnittanyt tammipuuhun. Tammeen liittyy erityistä symboliikka, joka yhdistetaan maskuliinisuuteen. Mies on "vakaa kuin tammi"sanonta kuvaa perinteista ihannetta..." Kenneth Bamberg


Johan -jonka muistolle näyttely oli omistettu, oli saanut surmansa ex-vaimon toimesta, ennen kuin ehti mukaan. Näin kerrotaan näyttelyn esitteessä.

Vielä on muutamana päivänä avoinna

Yläkertaan mennessä on Emil Aaltosen patsas portaikossa ja ylhäällä on vielä näyttelyä aiheesta; Kotina vanha talo- Ihmisen koti on siellä, missä hän ymmärtää ympäristönsä...

Siellä on kerrottu miten on vähitellen rakennettu Finlaysonin työntekijöille asuntoja ja millaista niissä on ollut ennen ja  nytkin asua. 
Millaista on ollut asua Barkerin talossa Puuvillatehtaankadulla, Tempon talossa keskustassa,  Petsamossa, Pispalassa, Nekalan ruotsalaistaloissa, Nekalan Asevelikylän taloissa sotien jälkeen ja sitten myös Kalevan korkeissa kerrostaloissa. 
Näyttelyssä oleva vihkonen on hyvin mielenkiintoista luettavaa, ainakin minulle jonka juuret ovat ihan muualla ja olen yrittänyt juurtua tänne. Mutta on se ihan toista kuulua johonkin paikkaan, jossa on syntynyt ja kasvanut.
Nämä Näyttelyt ovat avoinna sunnuntaihin 14.8. 2022 asti vielä.

Mää-lammas, suunnittelija muotoilija kuvanveistäjä Merja Haapala

Mää-lampaat vartioivat pihalla Laikun talon portaiden kummallakin puolen.

Moi Moi taas!

3 kommenttia:

  1. Ja taas yksi niitä minun aikomuksia eli näyttelyiden koluaminen. Eiköhän joskus tule senkin aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, siinä mitä taas olen kunnostautunut :)) Ennen laskin ihan monessako kävin, mutta tänä vuonna on jäänyt laskematta. Nyt museokortti meni vanhaksi, pitää vaan käydä ilmaisissa näyttelyissä, jos löytää ja kiinnostaa. Melkeinpä hurahdin näyttelyihin.

      Poista
  2. :) Kiitos! Täytyy miettiä taas, kuinka liitytäänkään lukijaksi, niin harvoin tulee tehtyä, että ehtii unohtua!

    VastaaPoista